RADIOSSA NYT:
Seuraava ohjelma:

Viikon kysymys: Pitääkö aikuisia lapsia tukea taloudellisesti?

Vielä muutama vuosikymmen sitten oli kunnia-asia tulla omillaan toimeen kotoa pois muutettuaan. Nykyään on kuitenkin yhä yleisempää, että lapsia tuetaan taloudellisesti pitkälle aikuisuuten, vaikka näillä olisi jo perhekin perustettuna.

Yhä useampi vanhempi joutuu myös maksamaan lastensa pikavippejä ja takaamaan näiden lainoja.

Puheen Iltapäivän viikon kysymys kuuluu, pitääkö aikuisia lapsia tukea taloudellisesti?

Aihe puretaan Puheen Iltapäivässä keskiviikkona 11.2. klo 16.03. Vieraana on filosofian professori Timo Airaksinen.

Kerro mielipiteesi! Kuinka pitkälle ulottuu vanhemman vastuu? Ja toisinpäin: kuuluuko lasten auttaa taloudelliseen ahdinkoon joutunutta vanhempaa vaikkapa tämän pudotessa pienelle eläkkeelle? Voit osallistua myös twitterissä #viikonkysymys.

Kommentoi aihetta (16 kommenttia)

Kirjoita uusi kommentti

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

  • En ole raha-automaatti

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Autan opiskelevia lapsiani ajoittain taloudellisesti. Elävät opintolainalla ja tilapäistöillä. Yhdellä lapsella kuluu sairauden hoitoon rahaa. En anna säännöllistä summaa vaan tilanteen mukaan esim. sairaalalaskuun tai ruokaan. Tuloni eivät yllä suomalaiseen keskipalkkaan. Opiskelun päätyttyä tukeni loppuu.

    Lapset arvostavat saamaansa apua ja aikovat pitää huolta vuorostaan minusta, sitten kun olen eläkeläinen. Työelämässä oleva lapsi tarjoaa nytkin apuaan, kun tietää isommista pakollisista hankinnoista.

    Opiskelevia aikuisia lapsia pitää auttaa, jos on tarvetta ja jos on, millä auttaa. Jossain määrin aikuisilla lapsilla voisi olla vastuuta vanhempien toimeentulosta, mutta jos rahattomuus johtuu esim. alkoholin käytöstä tai peliriippuvuudesta, tilanne on vaikea.

    • mukana on

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      htvä kirjoitelma on tässä mutta sitten kun aikuiset lapset muuttaa kotoa pois niin pitäisikö vanhemmat auttaa kun ei rahaa jää edes omikaan tarkoituksiin, olisi se ihana asia auttaa mutta kun ei voi niin minkäs teet ja sitten on kummallista tuo sosiaalitoimiston homma kans että ei sellasta taloutta auta kun on aikuinen opiskelija on perheessä ,kummastuttaa se seikka että ne jotka aikuinen opiskelija saa itse rahaa niin minusta ei pitäisi vanhemmat eikä kukaan muukaan ajatella että saa aikuinen opiskelija auttaa vaikkakin jokaiselle tulee aika ajoin mieleen se seikka että tulee omia vanhempia sääliksi kun vanhemmilla ei ole rahaa ylimääräistä enkä tarkoita sitä alkoholia tai peli riippuvaisuutta nyt koska se täytyy selvitellä koko asia uudelleen.Minä ihmettelekkin tuota sosiaalitoimiston touhua siitä että jos se joka työtön ja eläkeläinen saa käteen ja vielä eläkkeistä menee ulos ottoonkin jos ei ole jostain syystä ulosottomies maksanut kaikkia ulosottoja pois aikaisemmasta rahasta

  • Apuva

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Annan opiskelevalle lapselleni summan (n.50e), joka jää hänelle maksettavaksi opiskelijalounaasta Kelan tuen jälkeen. Pieni summa, mutta auttaa häntä. Hän ei ole koskaan pyytänyt rahaa ja arvostaa korkealle apuni. Annan mielelläni, koska hän on erittäin säästäväinen eikä rahan vähyys johdu tuhlauksesta vaan siitä, että opintotuella eläessä rahaa ei vain ole riittävästi etenkään, jos tulee sairauksia ym. ylimääräisiä menoja.Pikavippejä, ravintolailtoja ym. ei pitäisi aikuiselle maksaa, koska hän ei opi koskaan vastaamaan menoistaan. Ehkä tuo vastuuttomuus on tullut jo lapsuuden ja nuoruuden kasvatuksen aikana, kun lasta ei ole kasvatettu ymmärtämään rahaa ja omaa vastuutaan sen käytössä.

    • Sofia

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      Ei pidä, mutta on pakko. Opiskelijana ei muuten pärjää, kun töitäkään ei ole.

    • mukana on

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      ei pidä paikkansa tuo että on vastutomuus lapsuudesta ja nuoruuden kasvatuksen aikana, kun ei nuorta ole kasvatettu ymmärtämään raha-arvoa tai omaa vastuuta sen käytössä koska perustelet on nämä että kaikki vanhemmat eivät ole saman arvoisessa asemassa maailmassa on sellaisia vanhempia jotka saavat niin pientä avustusta että ei tosiaan jää mitään koska EIVÄT VANHEMPIEN TULOTKAAN ON HÄÄVIT

  • Tipsu

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Ei pidä, mutta saa. Eiköhän tuo ole kiinni perheen keskinäisistä suhteista. Jos välit ovat hyvät, on mielestäni luonnolista haluta auttaa omaa vanhempaa tai aikuista lasta tämän vaikeuksissa oman kykynsä mukaan. Ennemminkin voisi kysyä, miksi ei auttaisi? Eikö olisi outoa, jos ollaan läheisiä vaan silloin kun, kaikki on hyvin, mutta käännetään selkä, kun toinen tukea eniten tarvitsee? Sitten taas, jos esimerkiksi vanhempi on hylännyt perheen lasten ollessa pieniä, ei lapsilla aikuisina ole mitään moraalista syytä huolehtia tästä vanhemmasta tämän ikääntyessä. Niin makaa kuin petaa. Kaikki siis riippuu siitä, millaisissa väleissä perheenjäsenet ovat keskenään.

  • Työttömän äiti

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Pakkohan se on, kun muualta ei rahaa heru. Opiskelut ovat viittä vaille valmiit, mutta työttömyysrahaa ei niiden vuoksi saa. Opintorahat on käytetty, joten siltäkään suunnalta ei ole apua. Varsinainen tukiloukku.

    • mukana on

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      MUTTA MINUSTA ON VÄÄRIN TYÖTTÖMÄLLE ETTÄ JOS TYÖTÖN HALAA AUTTAA NIIN MIKSI EI SOSIAALITOIMISTO VOISI TULLA VASTAAN OLENKAAN OLEN IHMETELLYTKIN JA OLEN SAMALAISESSA VAIHEESSA MINÄKIN ETTÄ ON JOTAIN MÄTÄÄ

  • Eläkeläismuori

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Lapsesi ovat lapsiasi ikuisesti. Sinun siis pitää heistä huolta kantaa aina ja auttaa, mikäli vain voit. Kuitenkin lasten tulee oppia selviytymään ja seisomaan omilla jaloillaan itsenäisesti, joten mikään palvelija tai raha-sampo se isä/äiti ei saisi olla minkään ikäiselle lapselle. Lasten on hyvä oppia myös ajoissa etteivät vanhemmat ole ikuisia ja tämä huoltosuhde kääntyy toisin päin sitten kun vanhemmat siirtyvät kituuttamaan sille pienelle eläkkeelle. On suoranainen karhunpalvelus maksella lapsen pikavippejä tms. ajattelemattomuuksia; niillä eläminen ei kauaksi kanna. Ajokorttiin, opiskeluun, asuntoon ja perheen perustamiseen ja muihin isompiin hankintoihin tukea tarvitaan enemmän, mutta silloinkin säästäminen olkoon ensi sijalla. Kyllä molemminpuolinen avunanto on normaalissa äiti-lapsi-isä -suhteessa suotavaa ja toivottavaakin, mutta mikään raha-automaatti se ei ole. Kiristäminen ja varkaus ovat rikoksia perhepiirissäkin!

  • Lompsa

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Uusperheissä asia on aika hankala. Puolisoni syytää rahaa täysi-ikäisille lapsilleen satoja euroja kuussa mutta yhteisten, alaikäisten lastemme jokaiseen menoerään puututaan. Hän yrittää ilmeisesti jotenkin "hyvittää" erossa menetettyä yhteistä aikaa. Aika repivää on kun rahaa tuntuu riittävän näille lapsille mutta sitten nykyisen perheen kanssa pidetään kukkaronnyörit tarpeettoman tiukalla.

    • mukana on

      Ilmoita asiattomasta kommentista

      ONHAN TUO NOINKIN MUTTA MUTTA JOS POLISOSI ANTAAKIN SATOJA MARKKOJA LAPSILLEEN NIIN EIKÖ SE VAIN OLEKKIN SITÄ ETTÄ HE EIVÄT OLE SITÄ SAMAA PERHETTÄ KUIN TEIDÄN YHTEISET LAPSET TAI SITTEN POLISOSI VOISI SANOA TIETENKIN NÄIN ETTÄ HAKEKAA TÖITÄ MUTTA SOVITELEVASTI ETTÄ HE EIVÄT LOUKKAANNU JA NÄMÄ TEIDÄN YHTEISTEN LASTEN KANSSA TEET SAMOIN KUIN TOINENKIN JOS HE OVAT TYÖ IKÄISIÄ EI TÄSTÄ KERTOMUKSESSA MITÄÄN PUHUTTU

  • annematti

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Puolisoni ja minä auttaisimme ilman muuta lapsiamme rahallisesti, mikäli he rahallista apua tarvitsisivat.

  • Perheenisä

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Sukuni on menetetystä Karjalasta. Se, mikä jo sodan aikaan toimi, toimii edelleen, 2000-luvulla. Sukumme piirissä toisten auttaminen on ollut aina sisäänrakennettu ominaisuus. Se on periytynyt polvelta toiselle. Minua on autettu, siispä minäkin autan. Kun omat vanhempani auttoivat minua rahallisesti opiskeluaikoinani, olen minä auttanut nyt heitä kun he ovat eläkkeellä. Auttaminen on ollut myös remonttiapua tai asioiden toimittamista. Sama pätee nyt omiin lapsiiini. Autan mielelläni, koska hyvä tulee takaisin.

  • Moraalinen velvollisuus auttaa

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Lapsi ei ole pyytänyt syntyä tähän maailmaan. Lapsi on vanhempien itsekäs teko. 100prosenttisesti vanhempien oma valinta. Lasta ei saa rangaista vanhempiensa synneistä. Ihminen on vastuussa omista teoistaan niin lainmukaan kuin moraalisestikin. Miksi vanhemmilla olisi minkäälaista oikeutta luistaa vastuusta lapsiinsa. Ja lapsi on lapsi vanhemmalle on hän minkä ikäinen tahansa.

    Erotus tulee siitä, että lapsi ei ole edelleenkään vastuussa vanhempiensa teoista. Lapsi ei siis todellakaan ole vastuussa vanhemmistaan missään vaiheessa. Mikään ei ole itsekkäämpää vanhemmilta kuin hankkia lapsia elättämään itsensä tai turvaamaan vanhuutensa. Mikä moraali hyväksyy näin itsekkään teon tai hyväksyy tälläisen lähtökohdan keneltäkään.

    Toisaalta maailma on paska paikka. Kuka vain voi hankkia lapsen vaikkei olisi mitenkään kykenevä vastuutaan lapsesta kantamaan.. Yhteiskunta ja lapsi kärsivät seuraukset.

Ajankohtaista

Yle Puheen ohjelmatiedot

Yle Puheen ohjelmatiedot

 

Muualla Yle.fi:ssä