RADIOSSA NYT:
Seuraava ohjelma:

Poimintoja

> Kaikki ohjelmat
53:56 Audio: Pohjois-Korean kriisi
Leikola ja Lähde

Pohjois-Korean kriisi

Sanasota Pohjois-Korean ja USA:n välillä on edennyt sotilaallisten valmistelujen asteelle. Pohjois-Korea on uhannut ohjushyökkäyksellä  USA:n Guamin tukikohtaa Tyynellämerellä. Mihin Pohjois-Korea pyrkii uhmakkaalla esiintymisellään? Voiko kumpikaan osapuoli enää perääntyä kasvojaan  menettämättä? Kuinka suuri on Pohjois-Korean todellinen sotilaallinen voima? Kuinka suuri on sotilaallisen konfliktin todennäköisyys? Markus Leikolan ja Jussi Lähteen vieraina ovat erikoistutkija Tommi Koivula Maanpuolustuskorkeakoulusta ja tutkija Antti Leppänen Turun yliopistosta.

48:32 Audio: Puupolkupyörästä ja valtion lentokonetehtaasta vauhtia suomalaisen teknologian kehitykseen
Tiedeykkönen

Puupolkupyörästä ja valtion lentokonetehtaasta vauhtia suomalaisen teknologian kehitykseen

Minkälainen oli Suomen teknologinen kehitys 1940- ja 50-luvuilla? Mikä vei maata eteenpäin, kun panokset menivät ensin sotaan ja sen jälkeen sotakorvausteollisuuteen? Asiaa valottavat tutkija Panu Nykänen ja professori Kalle Michelsen Lappeenrannan yliopistosta. Silti niukkuudesta huolimatta tuon ajan innovaatiokeskuksiakin löytyy kaksi kappaletta: valtion lentokonetehdas ja metalliteollisuuden Logomo. Näiden älyllinen kärki siirtyi sodan jälkeen Teknilliseen korkeakoulun, VTThen sekä yrityksiin. Entä minkälainen on suomalainen itse tehty moderni? Mikä oli polkupyörän rooli maaseudulla 1900-luvun alkupuoliskolla? Tätä on tutkinut Tiina Männistö-Funk Chalmersin Teknillisestä korkeakoulusta. Siinä missä polkupyörä edusti kaupungissa uutta kulutusteknologiaa näyttäytymiseen, maaseudulla polkupyörä tarjosi pientilallisille ja käsityöläisille mahdollisuuden näyttää taitojaan. He rakensivat polkupyöränsä itse puusta ja raudasta. Sosiaalinen piiri laajeni, kun nuoriso taittoi matkansa pyörällä seurojentalolle. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

04:20 Audio: Quid Wahlström dixerit
Nuntii Latini

Quid Wahlström dixerit

Margot Wahlström, ministra a rebus exteris Suetiae, dixit nationem suam adiuvare posse, ut discrimen inter Civitates Americae Unitas et Coream Septentrionalem ortum solveretur. Ait sedem legationis, quam Sueti primi omnium Europaeorum occidentalium in Corea Septentrionali condidissent, locum maxime idoneum esse ad colloquia pacis inter utramque partem habenda. (Reijo Pitkäranta) Trump de abusu opioidum Praesidens Donald Trump Americanis statum necessitatis indixit propter nimium opioidum usum. In his sunt complura remedia stupefactiva ut heroinum et analgetica sive medicamenta ad dolorem compescendum efficacia. Abusu horum narcoticorum factum est, ut anno proxime praeterito sexaginta fere milia hominum in Civitatibus Americae Unitis vitam amitterent. (Reijo Pitkäranta) Ova gallinae venenosa In compluribus civitatibus Europae ingens copia ovorum gallinae ex mercatu detrahenda et omnino delenda erat, postquam in iis insecticidium venenosum repertum est. Scandalum, quod pecuariis et rei negotiali magna detrimenta intulit, in Hollandia erupit. Ibi enim societas quaedam in gallinis agricolarum localium curandis insecticidium nomine fiprinilum, illicite usurpaverat. (Reijo Pitkäranta) De servitute hodierna Periculum servitutis et laboris coacti anno proximo in terris Unionis Europaeae magnopere crevit. Quod ex discrimine profugorum sequi dicitur, cum ex numero illorum solito maiore occasio operariis abutendi offeratur. Ergo redemptores operis, consumptores, administratores vigilare oportet. In Dacoromania, Italia, Cypro, Bulgaria periculum operae servae maximum est. (Satu Tuominen) Vienna antiqua reperta Archaeologi Francogalli Viennam, urbem antiquam in Gallia Narbonensi sitam, in lucem protulerunt. Locus repertionis est in vico, qui hodie nomine Sainte-Colombe notus est. Nova area archaeologica tanti aestimatur, ut a quibusdam ’parvi Pompeii’ appellentur. Agitur de urbe Allobrogum, cuius mentionem Caesar in Commnetariis de bello Gallico (7,9,3) facit. (Reijo Pitkäranta) Big Ben ad tempus silescit Big Ben, horologium celeberrimum, quod ad campanile Domus parlamenti Londiniensis applicatum est, in quadriennium sonare desinit. Constitutum enim est, ut illa turris in meliorem condicionem reficeretur. Una tamen ex quattuor tabulis horariis inter reparationem in usu erit, ut homines praetereuntes omni tempore, quota hora sit, videre possint. (Reijo Pitkäranta) Certamina Londiniensia Die Dominico sive Idibus Augustis (13.8.) certamina athleticae generalis mundialia Londinii posita finem ceperunt. Successus Finnorum modestus erat, cum nostri ne unum quidem nomisma domum reportaverunt. Optimus athleta noster, ut iam ante exspectabatur, erat Tero Pitkämäki, qui in iaculo emittendo quintum locum consecutus est. (Reijo Pitkäranta) (Nuntii Latini 18.8.2017)

42:28 Audio: Katson veden pintaa
Muistojen bulevardi

Katson veden pintaa

Morricone: A fistful of dollars (Ennio Morricone). Ortolani: More (Alma Cogan). Wood:Roses of Picardy (Bobby Darin). Ferre: Paris canaille (Catherine Sauvage) Brel: Le Cheval (Jacques Brel). Thompson: Thirteen women (Bill Haley). Kärki: Though you left me (The Delta Rhythm Boys). Kuoppamäki:Katson veden pintaa (Tapio Heinonen). Johansson: Omkring tiggarn från Luossa (Hootenanny Singers). MacColl: The First time ever I saw your face (Toots Thielemans) Rio: Tequila (Henry Mancini). Wrubel: Gone with the wind (Betty Carter). Young: My foolish heart (Bill Evans Trio).

49:38 Audio: Mikä Vihreitä nostaa?
Ykkösaamu

Mikä Vihreitä nostaa?

Christian Lindholm Suomen Madridin suurlähetystöstä kertoo yöstä Barcelonan ja Cambrilsin terrori-iskujen jälkeen. Antti Paronen Maanpuolustuskorkeakoulusta arvelee, että iskuja on valmisteltu suunnitelmallisesti. Politiikan toimittajat Pirjo Auvinen ja Marko Junkkari tarkastelevat Vihreiden kannatuksen nousua ja muita puoluekentän ilmiöitä. Työ muuttuu. Mahdollisia malleja ja niiden vaikutuksia eläkkeisiin esittelee Sitran johtaja Timo Lindholm. Vanhempi tutkija Katariina Simonen Helsingin yliopistosta on perehtynyt Iranin ja Yhdysvaltain suhteisiin; miksi uusia pakotteita? Päivi Neitiniemi juontaa.

54:26 Audio: Tarina
Rakas ääniraita

Tarina

Kirjailijalla on käytettävissään satoja sivuja ja elokuvantekijällä miltei kaksisataa neliötä valkokangasta tarinansa puitteiksi. Lauluntekijä puristaa omansa keskimäärin kolmeen ja puoleen minuuttiin. Silti parhaimmillaan laulussa soi kokonainen romaani tai elokuva. Laulunmuotoisista tarinoista nautitaan tässä jaksossa. The Animals: The House of the Rising Sun Kipparikvartetti ja Metro-tytöt: Liisa Ihmemaassa Tom Waits: Jockey Full of Bourbon Billie Holiday: Strange Fruit Melanie: Look What They've Done to My Song, Ma J.Karjalainen: Stindebinde Suzanne Vega: Calypso Frida Hyvönen: Dirty dancing N.W.A: Straight Outta Compton Egotrippi: Varovasti nyt

57:00 Audio: Helsingin juhlaviikkojen konsertissa Väinö Raition ooppera Prinsessa Cecilia
Konsertteja

Helsingin juhlaviikkojen konsertissa Väinö Raition ooppera Prinsessa Cecilia

Helsingin juhlaviikot 2017 - Väinö Raition ooppera Prinsessa Cecilia Kuusikohtauksinen ooppera vuodelta 1933. Libretto: Huugo Jalkanen. Kantaesitys Suomalaisessa oopperassa 1936. Tapahtuu Ruotsissa ja Saksassa renessanssiaikana. RSO. Radion sinfoniaorkesteri Musiikinjohto Hannu Lintu. Prinsessa Cecilia - Johanna Rusanen-Kartano, sopraano. Kreivi Juhana, myöhemmin isä Johannes - Mika Pohjonen, tenori. Prinssi Eerik - Tuomas Katajala, tenori. Kreivi Filip, Cecilian poika - Kristian Lindroos, baritoni Maakreivi Kristofer - Waltteri Torikka, baritoni Kuningas Kustaa Vaasa - Jaakko Kortekangas, baritoni. Hovinarri Ambrosius - Petri Bäckström, tenori Yökulkija 1 - Samuli Takkula Yökulkija 2 - Janne Hautsalo Juomaveikot - Tiitus Ylipää, Samuli Taskinen ja Visa Kohva Kamaripalvelija - Heikki Hattunen Kamarineito - Mariia Bertus Sibelius-Akatemian laulunopiskelijoita. Musiikkitalon Kuoro (harjoittanut Nils Schweckendiek). - Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimitti Outi Paananen. Väliajalla haastateltavina kapellimestari Hannu Lintu ja oopperan nuottimateriaalin toimittanut Jani Kyllönen. - Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Outi Paananen. Helsingin juhlaviikkojen konsertit Musiikkitalossa käynnistää juhlavasti ainutkertainen harvinaisuus, Väinö Raition vuonna 1933 valmistunut ooppera Prinsessa Cecilia. Viimeksi yli 80 vuotta sitten esitetty suurteos saa ansaitsemansa uuden ulostulon Suomen itsenäisyyden juhlavuonna. Radion sinfoniaorkesteria johtaa Hannu Lintu. Prinsessa Cecilian vaativan rooli laulaa sopraano Johanna Rusanen-Kartano ja hänen rakastettunaan Kreivi Juhana tenori Mika Pohjonen. 1920-luvun modernistisukupolven pioneereihin kuuluneen, mutta suhteellisen vähäiselle huomiolle jääneen Raition (1891–1945) omaleimainen tuotanto on viime vuosikymmeninä ollut kasvavan kiinnostuksen kohteena. Kiittäviä arvioita ensiesityksensä jälkeen saanut, kansainvälisille areenoillekin ennen sotavuosia aiottu Prinsessa Cecilia on ohittamaton palanen suomalaista musiikkihistoriaa. Oopperan tapahtumat Tapahtuu Ruotsissa ja Saksassa renessanssiaikana 1500-luvulla ja 1600-luvun alussa. 1. kuvaelma Kuningas Kustaa Vaasan tytär, kauneudestaan kuulu prinsessa Cecilia on ihastunut siskonsa hääjuhlissa kreivi Juhanaan, siskonsa sulhasen veljeen. Cecilian veli Eerik kiusoittelee vanhempaa maakreivi Kristoferia, joka myös on ihastunut Ceciliaan. Cecilia on kihlattu poliittisista syistä Venäjän tsaarille, mutta hän vastustaa liittoa. Cecilia ja Juhana vetäytyvät pensasmajaan, syleilevät toisiaan, ja Cecilia kutsuu Juhanan saapumaan yöllä huoneeseensa. Kristofer kuitenkin näkee heidän kohtaamisensa pensasmajassa. 2. kuvaelma Cecilia ja Juhana viettävät hurmioitunutta lemmenyötä Cecilian huoneessa. Eerik on saanut vihjeen ja yllättää heidät. Juhana ja Cecilia yrittävät puolustautua vetoamalla rakkauteen, mutta Eerik antaa joukkojensa vangita Juhanan. 3. kuvaelma Cecilian ja Juhanan öisen lemmenkohtauksen paljastumisesta on tullut julkinen häväistys. Kuningas on tyrmistynyt ja pakottaa Eerikin ja Cecilian kuuntelemaan hovinarri Ambrosiuksen esittämiä pilkkalauluja, joita tämän on kuullut kaduilla kansan suusta. Juhana on vapautettu tyrmästä ja karkotettu pois maasta. Kuningas antaa Cecilialle kirjeen, jossa Juhana vakuuttaa luopuneensa kaikista avioliittohankkeista prinsessa Cecilian suhteen. Cecilia ei aluksi usko kirjeen aitouteen vaan pitää sitä pakottamalla saatuna mutta suostuu lopulta maakreivi Kristoferin kosintaan. 4. kuvaelma Cecilia ei voi unohtaa Juhanaa. Eletään karnevaaliaikaa, ja Juhana ilmestyy trubaduuriksi pukeutuneena linnan pihalle. Cecilia näkee miehen, haetuttaa hänet paikalle ja pyytää tätä esiintymään. Cecilia ja Juhana jäävät kahden, ja lopulta trubaduuri paljastaa itsensä Juhanaksi. Cecilia ja Juhana eivät kuitenkaan enää saavuta yhteisymmärrystä, vaikka Juhana saa kuulla, että hän on Cecilian pienen Filip-pojan isä. Kristofer palaa metsästysretkeltä ja ajautuu taisteluun Juhanan kanssa, mutta Cecilia syöksyy heidän väliinsä. Juhana poistuu alistuneena paikalta. 5. kuvaelma Cecilia on jäänyt jo viisi vuotta aiemmin leskeksi. Hovissa vietetään naamiaisia, joihin Juhana saapuu. Cecilia ja Juhana kohtaavat sattumalta, kumpikin naamioituneena, ja ajautuvat toisiaan tuntematta leikittelevään kuherteluun keskenään. Äkkiä Cecilia tunnistaa sormuksesta miehen Juhanaksi. Yhdessä entiset rakastavaiset käyvät läpi muistojaan ja ennen eroamistaan toteavat elämän tyhjyyden. 6. kuvaelma Vuosia on kulunut. Cecilia on karkotettu kreivikunnastaan ja hän on kiertänyt rahattomana hovista hoviin.Cecilian poika Filip on aikuiseksi vartuttuaan ryhtynyt palkkasoturiksi ja juhlii juomaveikkojen kanssa joulua. Juhlakulkue tulee kirkosta. Vanhentunut Cecilia saapuu paikalle ja kaipaa kuolemaa. Hän seuraa kahta yökulkijaa kapakkaan, josta Filip vie hänet pois, jotta välttyisi tovereidensa pilkalta. Filip on uskonut äidistään kerrottuihin huhuihin mutta huomaa ne nyt vääriksi. Heidän erotessaan hän kertoo haluavansa valloittaa menetetyt maat takaisin. Kirkkokansaa vaeltaa pyhättöön. Cecilia tunnistaa kulkueessa olevan Pater Johanneksen entisen elämänsä jättäneeksi kreivi Juhanaksi. Cecilia toteaa elämänsä olleen vain onneton harharetki, mutta hän saa rauhan Pater Johanneksen sanoista juuri ennen kuolemaansa.

48:58 Audio: Pamflettikustantamo ei kuollutkaan
Kultakuume

Pamflettikustantamo ei kuollutkaan

Into Kustannus täyttää 10 vuotta. Alunperin pienestä pamflettikustantamosta on vuosien aikana kasvanut merkittävä keskisarjan kustantamo. Into Kustannuksen teokset herättävät yhä keskustelua, mutta lisäksi löytävät myös laajemman yleisön. Vieraana Jaana Airaksinen. Eivätkä itkuvirret. Helsingin Seurasaaressa käydään viikonloppuna läpi kolmipäiväinen, kuvitteellinen kuolinrituaali. Kuolinriitti noudattaa vanhojen karjalaisten hautajaisten kaavaa, jonka keskiössä olivat itkuvirret. Kansanmuusikko Emmi Kuittinen yhdistää itkuvirsiä niin tanssiin kuin stand up -komiikkaan. Kiinnostus sähköisiin kirjatuotteisiin kasvaa voimakkaasti. Mutta milloin kiinnostus kirjoihin näkyy asiakasystävällisimmissä hinnoissa? Haastattelussa Otavan kaunokirjallisuuspäällikkö Antti Kasperi sekä tuore esikoiskirjailija Cristina Sandu. Kultakuumeen juontajana on Janne Junttila. Kuva: Jarmo Nauska

55:41 Audio: Merimaisema
Klassista kahteen

Merimaisema

Beethoven: Alkusoitto baletista Prometheuksen luomistyöt (Wienin filharmonikot/Claudio Abbado). Pabst: Konserttiparafraasi Tshaikovskin Jevgeni Onegin -oopperan teemoista (Shura Cherkassky, piano). Ravel: Pavane kuolleen prinsessan muistolle (Petri Alanko, huilu, ja Juhani Lagerspetz, piano). Vaughan Williams: Rondo pastorale (Allegro moderato) oboekonsertosta a-molli (John Williams ja Lontoon kuninkaallinen FO/Paavo Berglund). Laethen: Keinu (Inkeri Rantasalo, sopraano, ja Cyril Szalkiewicz, piano). Ysaÿe: Kapriisi Saint-Saënsin valssietydistä (Leonidas Kavakos, viulu, ja Anne Epperson, piano). Boccherini: Pastorale kitarakvintetosta D-duuri (Richard Savino ja Artaria-kvartetti). Bridge: Merimaisema (RSO/Sakari Oramo). Konsertin on toimittanut Annina Aho.

Draamaa

> Kuunnelmia ja äänikirjoja
14:08 Audio: Kuunnelman esittely: Radioteatteri liikkeellä - Pori
Radioteatteri esittää

Kuunnelman esittely: Radioteatteri liikkeellä - Pori

Mitä tapahtuu kun piru ilmestyy kolmelle kaverille keskellä Porin toria ja vaatii itselleen yhden sielun? Jumi on porilaisen Rakastajat -teatterin ja Radioteatterin yhteistyötä. Miten kuunnelma syntyi ja millainen kirjoitusprosessi oli? Kuunnelman esittelyssä haastateltavina ovat käsikirjoittaja ja ohjaaja, Karen Egan sekä Rakastajat-teatterin johtaja Angelica Meusel. Toimittajana on Emilia Cronvall. Jumi -kuunnelma tulee Radio 1:ssä maanantaina 14.8. klo 19.03.

30:54 Audio: Radioteatteri liikkeellä: Pori
Radioteatteri esittää

Radioteatteri liikkeellä: Pori

Karen Egan: JUMI Radioteatteri on liikkeellä Porissa. Mitä tapahtuu kun piru ilmestyy kolmelle kaverille keskellä Porin toria ja vaatii itselleen yhden sielun? Teos on saanut inspiraationsa Porin Torilla sijaitsevasta kuvataiteilija Pertti Mäkisen patsaasta Toriparlamentti. Tämä surrealistinen komedia on porilaisen Rakastajat -teatterin ja Radioteatterin yhteistyötä. Käsikirjoitus ja ohjaus: Karen Egan Suomentaja: Juha Siltanen Sovitus: Työryhmä Rooleissa: Angelika Meusel, Jukka Keinonen, Kai Tanner ja Karen Egan Äänisuunnittelu: Johannes Vartola Tuottaja: Matti Kajander

40:44 Audio: Kuuntelijan toiveuusinta: Leikkaus, osa 1/2
Radioteatteri esittää

Kuuntelijan toiveuusinta: Leikkaus, osa 1/2

Mika Waltari käsittelee kuunnelmassaan elämän ja kuoleman välistä rajankäyntiä, elämän tarkoitusta ja onnen olemusta. Waltari kirjoitti Leikkaus-kuunnelman tilaustyönä Yleisradiolle vuonna 1951 ja Markus Rautio ohjasi teoksen samana vuonna. Nyt kuullaan teoksen toinen versio vuodelta 1958 Eero Leväluoman ohjaamana. 2-osaisen kokonaisuuden henkilöt: Elisabeth Venho leskirouva - Hilkka Helinä. Erkki Venho, hänen poikansa hallitussihteeri - Martti Kainulainen. Pirkko, hänen tyttärensä - Hillevi Lagerstam. Professori, kirurgi - Leo Riuttu. Hoitajatar professorin vastaanotolla - Eija Hiltunen. Neiti Sundgren, sairaalan hoitajatar - Rauha Rentola. Narkoosilääkäri - Esko Mannermaa. Aviomies - Sakari Jurkka. Pappi - Eino Kaipainen. Äiti - Martta Kontula. Rakastaja - Jussi Jurkka. Isä - Heimo Lepistö. Vanha herra - Lauri Kuosmanen. Ääni - Matti Ranin. Kuuntelijan toiveuusinta vuodelta 1958.

42:59 Audio: Kuuntelijan toiveuusinta: Leikkaus, osa 2/2
Radioteatteri esittää

Kuuntelijan toiveuusinta: Leikkaus, osa 2/2

Vanha rouva Elisabeth Venho on joutunut leikkaukseen, jota hän on pelännyt pitkään hiljaa mielessään. Edellisen osan päättyessä leikkauksessa on ilmennyt komplikaatioita. Leikkaava professori taistelee saadakseen rouva Venhon pelastetuksi, jotta tämä voisi itse valita jaksaako vielä elää. Yleisradiolle kirjoittanut Mika Waltari. Ohjaus: Eero Leväluoma. 2-osaisen kokonaisuuden henkilöt: Elisabeth Venho leskirouva - Hilkka Helinä. Erkki Venho, hänen poikansa hallitussihteeri - Martti Kainulainen. Pirkko, hänen tyttärensä - Hillevi Lagerstam. Professori, kirurgi - Leo Riuttu. Hoitajatar professorin vastaanotolla - Eija Hiltunen. Neiti Sundgren, sairaalan hoitajatar - Rauha Rentola. Narkoosilääkäri - Esko Mannermaa. Aviomies - Sakari Jurkka. Pappi - Eino Kaipainen. Äiti - Martta Kontula. Rakastaja - Jussi Jurkka. Isä - Heimo Lepistö. Vanha herra - Lauri Kuosmanen. Ääni - Matti Ranin. Kuuntelijan toiveuusinta vuodelta 1958.

Yle Radio 1

Muualla Yle.fi:ssä