RADIOSSA NYT:
Seuraava ohjelma:

Poimintoja

> Kaikki ohjelmat
54:46 Audio: Tarvitseeko hyvään elämään rahaa?
Sari Valto

Tarvitseeko hyvään elämään rahaa?

Miksi rahat eivät koskaan riitä? Mistä minä pystyisin säästämään? Kyllähän minä sitten olisin onnellinen, jos tilillä olisi enemmän rahaa! Nämä ovat varsin yleisiä kommentteja rahaan liittyen. Eläkeläinen Heli Joutsenlahti ja tietokirjailija Antti Rinta-Loppi eivät kuitenkaan näihin kommentteihin yhdy. Joutsenlahdella jää eläkkeestään asumismenojen jälkeen noin 300-450 euroa kuussa. Ne riittävät hyvin ja Joutsenlahti sanoo elävänsä onnellista ja iloista aikaa. Hän marjastaa ja sienestää paljon ja varastoi ruokaa talvea varten. Hän seuraa tiedekirjallisuutta ja harrastaa lintujen bongaamista. Edullisia harrastuksia siis! Rahaa menee Lapin reissuihin ja romaanien ostamiseen. Ne tuottavat hänelle kuitenkin suurta iloa, joten niistä hän on valmis maksamaan. Muutaman kerran vuodessa hän pystyy laittamaan rahaa säästöönkin ja on onnistunut kymmenen eläkevuotensa aikana kartuttamaan itselleen turvarahaston yllättävien tilanteiden varalle. ”Jos saisin kuukaudessa vaikkapa tuhat euroa enemmän rahaa, ei se minua sen onnellisemmaksi tekisi. Perustulo tarvitaan tietenkin, mutta eipä paljon sen päälle,” sanoo Joutsenlahti. Antti Rinta-Loppi piti vuosia Saituri-blogia ja on yksi Erilainen ote omaan talouteen -kirjan kirjoittajista. Sekä blogissa että kirjassa kantavana teemana on säästäminen henkilökohtaisen vapauden saavuttamiseksi. Rinta-Loppi kritisoi yleistä käsitystä, että ollakseen tyytyväinen ihminen tarvitsisi ympärilleen tavaraa. "Säästöt ovat merkki siitä, että on elämäänsä tyytyväinen. Se, joka ei ole, laittaa jatkuvasti rahaa kuluttamiseen, koska kuvittelee saavuttavansa tyytyväisyyden sitä kautta.” Rinta-Loppi itse on jo pitkään laittanut suurimman osan palkkatuloistaan säästöön ja sijoituksiin. Hänen mielestään pienituloinenkin pystyy hallitsemaan talouttaan niin, että säästöjä syntyy. Oravanpyörästä on hänen mukaansa mahdollista hypätä pois. Se vaatii omien asenteiden perinpohjaista tutkimista ja tapojen päämäärätietoista muuttamista. Esimerkiksi Rinta-Loppi ottaa ihmisen, joka sanoo tarvitsevansa auton liikkumistaan varten ja kuntosalijäsenyyden kuntonsa ylläpitämiseksi. Luopumalla autosta ja salikortista hän säästäisi vuodessa keskimäärin 5600 euroa. Samalla kunto kohenisi paremmaksi kuin koskaan, kun auto vaihtuisi lihasvoimaan. Summa tekisi kymmenessä vuodessa noin seitsemän prosentin tuotolla 93 000 euroa. Autosta luopuminen ei kaikille toki ole mahdollista, mutta niille, joille se suinkin on, tämä olisi yksi keino säästää merkittävä määrä rahaa. Rinta-Loppi kehottaa ihmisiä ylipäätään miettimään, mistä todellinen onni löytyy. ”Itse ajattelen niin, ettei mikään ostettava asia tuo minua lähemmäksi minulle tärkeitä asioita." Sari Valton haastateltavina ovat eläkeläinen Heli Joutsenlahti sekä tietokirjailija Antti Rinta-Loppi.

42:43 Audio: Something for October
Muistojen bulevardi

Something for October

Gay: The Lambeth walk (Duke Ellington). Gershwin: Love walked in (Matt Monro). Rodgers: Luonasi jos oisin (Meeri Peimola). Saarnio: Aila pieni (Olavi Virta ja Metro-tytöt). Sanders: Adios muchachos (Carlos Gardel). DeAngelis: Le Gondolier (Jacqueline Francois). Taylor: Palanen maata (Tapio Heinonen). William: Malaika (Miriam Makeba ja Harry Belafonte). Van Heusen: Here's that rainy day (Sammy Davis, Jr.). Porter: So in love (Shirley Bassey). Evans- Livingston: Mona Lisa (Nat King Cole). Carter: Something for October (Benny Carter). Cohen: Suzanne (Leonard Cohen). Arlen: So long big time (Monica Zetterlund).

44:09 Audio: Keinuva talo - 100-vuotiasta Suomea juhlistavat Värttinä ja Paleface sekä Ville Ojanen
Etnoilta

Keinuva talo - 100-vuotiasta Suomea juhlistavat Värttinä ja Paleface sekä Ville Ojanen

Värttinä täyttää 35 vuotta ja Suomi 100 vuotta. Tämän kunniaksi Hämeenlinnassa järjestetään marraskuussa juhlakonsertti, jossa Värttinän rinnalla esiintyy Paleface. Mitä teema "Näin räppäs emoni ennen" pitää sisällään, entä mitä yhteistä on runonlaulajalla, griootilla ja räppärillä? Puhelinhaastattelussa Paleface. Toinen satavuotista Suomea juhliva marraskuinen etnotapaus on Ville Ojasen kantaesitys "Keskellä palaa rurja" Jyväskylä Sinfonian tilausteoksena. Kotimaisten kuulumisten lisäksi mausteena mm. Italian kaunista kansanlaulua uusilta levyiltä. Värttinä: Kanaset Värttinä: Laulutyttö Värttinä: Seelinnikoi Ostrobothnian Folk Orchestra: Joku kylä Soikkolanniemellä Canzoniere Grecanico Salentino: Tienime Tre Martelli: La bela Marianin Jarmo Romppanen: Gustaf Black Market Tune: Diego's first wave

18:39 Audio: Helsinki näkee punaista
Venäjän vallankumous

Helsinki näkee punaista

Sarjassa tulevat tutuiksi luhistuvan keisarikunnan ja neuvostojen maan kummallisimmat kohtalot ja tarinat. Venäjän pääkaupungin vallankumousvuoden 1917 dramaattiset tapahtumat hejastuvat myös Suomeen, mutta mitä Helsingissä tapahtui kun nykyisessä Pietarissa ammuttiin kaduilla? Jukka Kuosmasen toimittaman sarjan Helsinki näkee punaista -osan vieraana on tietokirjalija dosentti Samu Nyström. Lukunäyte on kirjasta V.I. Lenin Valitut teokset (vuodelta 1947) Teoksen suomentajaa ei tunneta. Lukijana Anu Heikkinen. Äänisuunnittelu Joonatan Kotila. KUVA: YLE/Raili Tuikka & Jukka Kuosmanen

49:02 Audio: Klassikkoja, neuvostokauden ihmiskohtaloita ja syrjäseutujen inhorealismia – niitä lukemalla voit ymmärtää Venäjää
Kultakuume

Klassikkoja, neuvostokauden ihmiskohtaloita ja syrjäseutujen inhorealismia – niitä lukemalla voit ymmärtää Venäjää

Kirjoja lukemalla voi ymmärtää nyky-Venäjää. Mutta mitä kannattaa lukea? Siihen vastaa Helsingin yliopiston venäläisen kirjallisuuden professori Tomi Huttunen. Kultakuumeessa pohditaan myös, miksi venäläiset itse lukevat vuodesta toiseen klassikkoja. Filigraani antaa lasille rajattomat mahdollisuudet. Arvokaan ja keräilijöiden himoitseman filigraanilasin tarina alkaa 1500-luvun Venetsiasta. Suomessa sitä alettiin valmistaa 160 vuotta sitten. Marja-Leena Salo on tutkinut filigraanilasin historiaa Suomessa. Syömishäiriöitä käsittelevä teos sai Vuoden valokuvataidekirja -palkinnon. Karina-Sirkku Kurzin valokuvakirja on syntynyt yhteistyössä syömishäiriöitä kokevien ihmisten kanssa. Palkinto jaetaan ensimmäistä kertaa ja sen myöntävät Suomen valokuvataiteen museo ja Valokuvataiteilijoiden liitto. Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Anna Tulusto.

55:34 Audio: Orientale
Klassista kahteen

Orientale

W.A. Mozart: Alkusoitto oopperaan Ryöstö Seraljista (Concerto Köln ja Sarband/Andrea Keller). Balakirev: Islamei-fantasia (Olga Kern, piano). Puccini: Dovunque al mondo lo Yankee - Amore o grillo aaria ja duetto oopperasta Madama Butterfly (Jyrki Anttila, tenori, Sauli Tiilikainen, baritoni, ja Ilkka Paananen, piano). Glazunov: Orientale teoksesta Novelletteja jousikvartetille (Pietarin jousikvartetti). Ketelbey: Kiinalaisessa temppelipuutarhassa (Ambrosian-kuoro ja London Promenade -ork./Alexander Faris). Delibes: Lakmén ja Mallikan kukkaisduetto oopperasta Lakmé (Joan Sutherland, sopraano, ja Jane Berbié, mezzosopraano, sekä Monte Carlon oopperan orkesteri/Richard Bonynge). Rahmaninov: Itämainen tanssi (Jan-Erik Gustafsson, sello, ja Arto Satukangas, piano). Adams: Puhemies tanssii (RSO/Sakari Oramo). Konsertin on toimittanut Annina Aho.

48:51 Audio: Voiko kipulääke opioidin käyttö aiheuttaa kriisin Suomessa? Kannabis kipulääkkeenä?
Tiedeykkönen

Voiko kipulääke opioidin käyttö aiheuttaa kriisin Suomessa? Kannabis kipulääkkeenä?

Yhdysvalloissa julistettiin hätätila elokuun 2017 alkupuolella. Syynä on opioiden yliannostuksesta johtuvat kuolemat. Tällä hetkellä maassa kuolee opioideihin reilu 150 ihmistä päivässä. Näitä lääkkeitä käytetään yleensä leikkauskivuissa sekä syöpäkivuissa, mutta opioideja ei tulisi käyttää pitkäaikaisessa kivussa. Lääkkeistä tulee helposti riippuvaiseksi. Tämän tietää HUSin kipupoliklinikan ylilääkäri Eija Kalso. Hän kertoo, kuinka suuri riski liittyy, jos esimerkiksi annostelukalvossa olevaa fentanyyliä uutetaan injektoitavaksi suoneen. Fentanyyli on vahva opioidi. Eija Kalso puhuu myös lääkekannabiksen roolista kivunhoidossa. Pedro Viljanen on sairastanut pitkään diabetesta ja hän kärsii taudin aiheuttamasta monihermosairaudesta. Hän on koettanut saada apua kipuihin keskushermostoon vaikuttavilla opioideilla, mutta sai vaihdettua lääkekannabikseen muutama vuosi sitten. A-klinikkasäätiön päihdesairaalan ylilääkäri Margareeta Häkkinen näkee työssään opioidiriippuvaisten ihmisten vaikeudet. Miten päästä eroon lääkkeestä ja vieroitusoireista? Entä voiko Yhdysvaltojen opioidikriisi tulla Suomeen? Toimittaja on Teija Peltoniemi.

53:40 Audio: Suomalaisten geeniperimä
Roman Schatzin Maamme-kirja

Suomalaisten geeniperimä

Geenitutkimus on viime vuosina edistynyt valtavasti. Sen jälkeen kun ihmisen täydellinen geenikartta valmistui vuonna 2003,  geenitutkimus on tuottanut paljon tietoa ihmisten ja kansojen alkuperästä, kehityshistoriasta ja perinnöllisistä taudeista. Millainen on suomalainen DNA, eroaako se muiden ihmisten perimästä? Miltä Suomen heimokartta näyttää geenitutkijan silmissä? Mitä suomalaisten geneettisestä alkuperästä tiedetään? Onko geneettistä Suomen kansaa olemassa ? Roman Schatzin vieraina ovat Helsingin yliopiston perinnöllisyystieteen lehtori Päivi Onkamo ja Suomen Sukututkimusseuran hallituksen jäsen Marja Pirttivaara.

53:00 Audio: Kaikki saavat toisensa
Muistojen bulevardi

Kaikki saavat toisensa

Styne: Diamonds are a girls best friend (Julie London). Fiehn: Skibet skal sejle i nat (Gustav Winckler ja Birthe Wilke). Tiomkin: High noon (Frankie Laine). Belmonte: Hurmio (Juha Eirto & Metro-tytöt). Prima: Sing, sing, sing (with a swing) (Anita O'Day). Garcia: Maria Dolores (Trio Los Paraguayos). Adams: Somewhere along the way (Nat King Cole). Källqvist: Kaikki saavat toisensa (Laila Kinnunen). Grosz: C'est a Capri (Tino Rossi). Rodgers: Give it back to the indians (Ella Fitzgerald). Johansson: Jag tycker inte om dej (Lill Lindfors). Coleman: Witchcraft (Xavier Cugat). Rodgers: Luonasi jos oisin (Seija Lampila). Schönberg: Master of the house (Alun Armstrong & Susan Jane Tanner).

50:00 Audio: Siniset ja perussuomalaiset tukkanuottasilla
Ykkösaamu

Siniset ja perussuomalaiset tukkanuottasilla

Puolan presidentti valtiovierailulle, tutkija Miia Ijäs, Tampereen yliopisto. Mediaraati, pääkirjoitustoimituksen esimies Susanna Ginman Hufvudstadsbladetista, sekä politiikan toimittajat Timo Haapala Ilta-Sanomista ja Heikki Vento Suomen Kuvalehdestä. Espanja ja Katalonia, roomalaisen oikeuden ja oikeushistorian professori Jukka Kekkonen. Pohjois-Italiassa äänestettiin laajemmasta itsehallinnosta, tietokirjailija Anton Monti. Kolumni, Kari Enqvist. Toimittajana Päivi Neitiniemi.

Draamaa

> Kuunnelmia ja äänikirjoja
12:45 Audio: Kuunnelman esittely: Valkoinen huone
Kuunnelmia tulevaisuudesta

Kuunnelman esittely: Valkoinen huone

Marko Järvikallaksen ohjaama Valkoinen huone kertoo miehestä, joka ei voinut hyväksyä vaimonsa kuolemaa ja joka elää robottivaimon kanssa. Teos on osa Harri Virtasen, Marko Järvikallaksen ja Okko Leon käsikirjoittamaa kolmiosaista tulevaisuuskuunnelmien sarjaa. Millaista perhe-elämää teoksessa eletään ja miltä Valkoisen huoneen tunnelma kuulostaa? Kuunnelman esittelyssä tavataan ohjaaja Järvikallas sekä äänisuunnittelija Anders Wiksten. Heidät tapasi Emilia Cronvall.

31:21 Audio: Valkoinen huone
Kuunnelmia tulevaisuudesta

Valkoinen huone

Valkoinen huone on kuvaus miehestä, joka ei hyväksynyt vaimonsa ennenaikaista kuolemaa. Ja miehen kollegasta, joka väsyi ystävänsä kyber-kriisiin. Ja robotista, joka masentui ihmisten maailmassa. Ja tytöstä, joka hyväksyi äidin paluun kuoleman takaa. Rooleissa: Tapani - TAPANI KALLIOMÄKI, Saara - ELINA HIETALA, Lilli - EEDIT PATRAKKA, Timo - TIMO TORIKKA Käsikirjoitus: Marko Järvikallas - Okko Leo - Harri Virtanen Ohjaus: Marko Järvikallas. Äänisuunnittelu: Anders Wiksten. Tuotanto: Pekka Savolainen. Musiikki: Anders Wiksten ja Pekka Savolainen. Kuunnelma on osa Radioteatterin Kuunnelmia tulevaisuudesta -sarjaa.

35:46 Audio: Nyt puristamme viinan kanssa lujasti jäähyväiskättä
Seitsemän veljestä

Nyt puristamme viinan kanssa lujasti jäähyväiskättä

Kirjoittanut: Aleksis Kivi. Ohjaus ja esilukija Wilho Ilmari. Henkilöt: Juhani - Tauno Palo. Tuomas - Holger Salin. Aapo - Tarmo Manni. Simeoni - Ekke Hämäläinen. Lauri - Martti Romppanen. Timo - Oke Tuuri. Eero - Pentti Siimes. Uusinta vuodelta 1955. Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi Radioteatteri uusii Wilho Ilmarin klassikkotulkinnan Seitsemästä veljeksestä. 30-osainen kuunnelmasarja äänitettiin vuonna 1954 aikansa rakastetuilla tähtinäyttelijöillä

45:40 Audio: Kiertävä viisaus - tarinat vääristävät faktat
Radioateljee

Kiertävä viisaus - tarinat vääristävät faktat

Kaikilla ja kaikella pitää olla tarina: ihmisillä, valtioilla, yrityksillä, tuotteilla. Ja myös radio-ohjelmilla. Ohjelma Kiertävä viisaus kertoo kolme nepalilaista kansantarinaa, ja niiden kautta tarjoaa kuuntelijan pohdittavaksi, miten luotettavia tarinat ovat tiedon lähteenä. Nepalilaiset tarinat tuntuvat yhtä aikaa merkillisen tutuilta ja vierailta. Henkilöissä ja tapahtumakuluissa on maailmanlaajuisesti yhteiseltä soinnahtavaa ainesta. Kertomusten käytännöllisen materialistinen moraali puolestaan ei mitenkään eroa suomalaisesta tai yleisemmin länsimaisesta omaisuuden ihailusta, joten tarinoiden viisaus on hyvin maallista laatua. ”Mitä tarinan alkuperäinen kertoja tarkalleen tarkoitti, sitä voin vain arvailla. Kuvat ovat ääriviivoiltaan kirkkaita, mutta merkitykseltään hämäriä. Yksi asia silti on selvä. Tarinan alkuperäinen kertoja halusi huvittaa kuulijoitaan. Jos se huvittaa minua, huvitunko samoista asioista kuin nepalilaiset kauan sitten? Ehkä en. En tiedä.” Käsikirjoitus ja ohjaus: Matti Ripatti. Kertojat: Minna Haapkylä ja Aki Raiskio. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

Yle Radio 1

Ajankohtaista

Muualla Yle.fi:ssä