RADIOSSA NYT:
Seuraava ohjelma:

Kaikki ohjelmat

Arktisia unelmia

Arktisia unelmia

Arktinen alue kiinnostaa nyt monia. Ilmastonmuutos etenee nopeasti, ja alueen luonnonvarat ja merireittien hyödyntäminen houkuttelevat. Arktisen neuvoston kaksivuotisen puheenjohtajuuden myötä Suomella on alueella iso rooli. Mutta Suomi on ollut kiinnostunut pohjoisesta ja arktisesta alueesta aikaisemminkin. Arktisia unelmia -sarjassa katsotaan millaista politiikkaa Suomi on harjoittanut napapiirin pohjoispuolella parin sadan viime vuoden aikana. Millaisia toiveita ja unelmia suomalaiset ovat asettaneet arktiselle alueelle? Miten saamelaisten elämä on muuttunut? Sarjan on toimittanut Harri Alanne.

Liikenteessä

Arvolataamo

Kaipaatko syvällisiä keskusteluja ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta, nuorten tulevaisuudesta, perhesuhteista, yksinäisyydestä, huumorista, solidaarisuudesta, siitä mitä pelkäämme ja siitä mitä tavoittelemme…? Arvolataamo pysäyttää pohtimaan arvostuksiamme ja uskomuksiamme sekä elämämme monimuotoisuutta. Keskustelijoina on oman erityisalansa osaajia, jotka yhdessä etsivät ymmärrystä kulloiseenkin teemaan. Kaksituntiset keskustelut lähetetään arkipyhinä: pitkäperjantai, vappu, äitienpäivä, juhannus, pyhäinpäivä, itsenäisyyspäivä, tapaninpäivä ja loppiainen. Kuuntele Yle Areenasta.

Eläinten historiaa

Eläinten historiaa

Hevonen, nauta, hirvi ja susi - neljä eläintä, joiden merkitys suomalaisille on ollut hyvin suuri. Vuosituhansien aikana hevonen ja nauta sopeutuivat pohjoisen karuihin oloihin, ja ilman niitä elämä olisi ollut täällä hyvin paljon vaikeampaa. Myös hirven rooli ihmisten asettumisessa Suomeen on ollut merkittävä. Susi on puolestaan ollut aina vihollinen, koska se on saalistanut samoilla apajilla kuin ihminen. Millaista on näiden eläinten ja ihmisen yhteinen esihistoria? Miksi asenteet sutta kohtaan entisestään jyrkkenivät 1800-luvun lopulla? Miten eläinten merkitys ja arvostus ovat muuttuneet? Sarjan on toimittanut Harri Alanne. Sarja on kuunneltavissa Yle Areenasta.

Kadonnutta aikaa etsimässä. Radioteatterin luenta. Lukijana Erja Manto.

Äänikirja: Kadonnutta aikaa etsimässä

Radioteatteri lukee Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä, kymmenestä niteestä koostuvan upean romaanisarjan, jonka Proust kirjoitti vuosina 1908 - 1922. Kadonnutta aikaa etsimässä julkaistiin ensimmäisen kerran Ranskassa vuosina 1913 - 1927. Se on kehityskertomus, kertoo elämästä äärimmäisen yksityiskohtaisesti ja analyyttisesti mutta myös assosiatiivisesti ja hauskasti. Proustin kieli on ilmaisevaa, hurjaa ja kaunista koruommelta mutta samalla tarkkaa ja älykästä. Lukija on Erja Manto.

Kopiointi kielletty. Tekijänoikeuden kulttuurihistoriaa

Kopiointi kielletty

”Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen”, sanoo Suomen tekijänoikeuslain ensimmäinen pykälä. ”Niin kuin jokainen vasikka kuuluu omalle emolleen, niin myös jokainen kirjasta tehty kopio kuuluu kirjan tekijälle.” Jokseenkin näin sanottiin sama asia Irlannissa 1500 vuotta sitten. Tämä kuninkaan antama päätös synnytti levottomuuksia, joissa kuoli kolmisen tuhatta ihmistä. Se oli ensimmäinen tunnettu sota tekijänoikeuksista. Tekijänoikeuksien maailma on kiinnostava, sekava ja tunteita herättävä ja siellä voi törmätä melkein mihin tahansa. Kuka omistaa Paljon onnea vaan -laulun? Miksi Marimekko-kuvio piti maalata pois lentokoneesta? Miksi John Fogerty haastettiin oikeuteen itseään vastaan? Saako musiikista lainata neljä tahtia? Miksi poliisi vei pikkutytön tietokoneen? Voiko puhelinluettelo olla teos? Toimittaja Jukka Mikkola seikkailee uudessa neliosaisessa radiosarjassa tekijänoikeuksien historiassa ja nykypäivässä.

Kultakuume

Viipuri - hengissä, vähän arpeutunut, mutta elossa!

Viipurilla on erityinen sielu, sanoo Natalia, yksi ohjaaja Maria Seppälän Viipuri 360° -dokumentin henkilöistä. Viipuri on hengissä, se ontuu, on vähän arpeutunut, mutta on elossa, toteaa puolestaan kirjailija Anna Kortelainen, joka on selvittänyt Viipurin taikaa oman sukunsa salaisuuksien takia. Viipurissa tutkimusmatkailleet Anna Kortelainen ja Maria Seppälä avaavat Kultakuumeessa oven 2000-luvun Viipuriin.   Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Anna Tulusto.

Kymmenen teesiä yksinäisyydestä

Kymmenen teesiä yksinäisyydestä

Yksinäisyys on kaikkein tärkein suomalaisten elämänlaatua alentava tekijä. Noin viidennes suomalaisista kärsii siitä. Useille se on elinikäinen kohtalo. Yleisradiolla on muiden tehtäviensä ohella ollut tärkeä rooli yksinäisyyden lievittäjänä. Erityisesti radiolla on kyky täydentää laadullisesti tai määrällisesti puutteellisia ihmissuhteita. Se lievittää sekä sosiaalista että emotionaalista yksinäisyyttä. Radio on siis sekä seuranpitäjä että läheisten ihmissuhteiden täydentäjä. Radio on hyvin intiimi väline. Yleisradion Dokumenttiryhmä on kutsuttu mukaan dokumentoimaan Suomen kulttuurirahaston laajaa hanketta nimeltä ”Suomalaisten yksinäisyys”. On täysin uutta, että tällaisen hankkeen lopputulokset esitellään radiodokumentin keinoin.

Laajakulma

Laajakulma

Laajakulmassa tarkastellaan yhteiskunnallisia ilmiöitä, niiden taustoja ja tulevaisuudennäkymiä. Joka viikko on käsittelyssä yksi aikamme ilmiö, minkä lisäksi tartutaan kuuntelijan ehdottamaan aiheeseen. Yksi vieraista kertoo myös, mikä on hänen Pysäytyskuvansa - mikä viime aikoina eteen tullut asia on pysäyttänyt miettimään. Laajakulma on aktiivinen sosiaalisessa mediassa, ja ohjelman tunniste on #Laajakulma. Laajakulma-ohjelman vieraat ovat ansioituneita pitkän linjan toimittajia ja päätoimittajia. Vieraina vuorottelevat mm. Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström, Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Reetta Meriläinen ja Suomen Kuvalehden entinen päätoimittaja Tapani Ruokanen. Laajakulmaa toimittaa Satu Kivelä.

Maailmankartan historia

Maailmankartan historiaa

Miten eurooppalaiset ovat hahmottaneet maailmaa karttojen kautta? Millaisia vallan ja propagandan välineitä kartat ovat olleet? Kolmisosaisessa sarjassa lähdetään liikkeelle keskiajan kristillisestä mappa mundi -traditiosta, jossa maantieteellinen tarkkuus oli toissijaista. Viisisataa vuotta myöhemmin eurooppalaiset tekivät tieteen ja mittausmenetelmien kehityksen ansiosta maantieteellisesti aivan toisenlaisia karttoja. Tietokirjailija Marjo Nurminen (Maailma piirtyy kartalle) on valinnut sarjan jokaiseen jaksoon kolme karttaa, joiden kautta katsotaan miten eurooppalaisten maailmankuva muuttui puolessa vuosituhannessa. Sarjan toimittaa Harri Alanne.

Muukalaiset planeetta Androgyyniltä

Muukalaiset planeetta Androgyyniltä

Oletko koskaan miettinyt, miten David Bowie, Twisted Sister tai Prince olivat oikeastaan edes mahdollisia yhteiskunnissa, joissa seksuaalivähemmistöjä sorrettiin ja vähemmistöjen asemasta keskusteleminen oli tabu? Oudot ilmiöt oli helpompaa ymmärtää friikkisirkuksena tai avaruusolioina. Sukupuolisuutta ja seksuaalisuutta hämärtäneet ilmiöt populaarikulttuurissa ymmärrettiin aluksi tarinana jostakin toisenlaisesta kaukaisesta maailmasta. Myöhemmin liian rohkeiksi koettuja esityksiä käsiteltiin Yhdysvaltain kongressia myöten. Muukalaiset planeetta androgyyniltä on kolmiosainen sarja, joka käsittelee pop- ja rock-musiikin ilmiöitä näkökulmista, jotka ovat yhtä aikaa kummia, tabuja, mutta myös ihmeellisiä, hauskoja ja vapauttavia. Toimittajana Eero Koski.

Olipa kerran -ohjelmasarja. Kuvassa toimittaja Kaisa Pulakka.

Olipa kerran

Lumikki, Ruusunen, Tuhkimo ja Saapasjalkakissa kumppaneineen ovat kaikille tuttuja satuhahmoja, mutta harva tuntee niiden historiaa. Kaunotar ja Hirviö on kirjoitettu lohdutukseksi järjestettyihin avioliittoihin joutuville neitosille, mutta mitä tekemistä Tuhkimolla on kiinalaisen jalkojensitomisperinteen kanssa? Ovatko Lumikin kääpiöt todellisuudessa fallossymboleita ja miksi Punahilkan opetuksessa puhutaan oudoista sedistä? Seitsenosainen sarja laajentaa ymmärtämystämme tarinoihin, joiden parissa me kasvamme ja jotka toistuvat populaarikulttuurin kuvastossa, mainoksissa ja elokuvissa. Olipa kerran on toimittaja Kaisa Pulakan ja folkloristiikan emeritaprofessori Satu Apon syväsukellus tunnetuimpien satujen historiaan.    

Puisevia tarinoita

Puisevia tarinoita

Ohjelmasarjassa tutkaillaan Suomessa kasvavia puulajeja, kerrotaan tarinoita puista ja tavataan ihmisiä puun äärellä; haaveilemassa, muistelemassa, työssä, leikkimässä, rakentamassa ja tekemässä taidetta. Yhdelle puu voi olla merkityksellinen ihan jo muotonsa takia, toinen tutkii puun rakennetta tai elinympäristöä. Kolmas pitää ensiarvoisena sen käyttötarkoitusta, jollekulle puihin liittyy vahva tunneside ja elämysmaailma lapsuusmuistoista alkaen. 10-osainen sarja.​ ​Sarjan toimittaa Tiina Harpf. Yle Radio 1 maanantaisin 29.2.- 2.5.2016 klo 17.40, uusinnat torstaisin klo 18.00 ja perjantaisin klo 21.40.

Rakenna minut - Minna Joenniemi

Rakenna minut

Arkkitehtuuri on taiteen lajeista suurin, kallein ja muokkaa pysyvästi meidän kaikkien elinympäristöä. Suomi tiivistyy kaupunkeihin ja rakentaa nyt paljon. Arkkitehdit ovat muutoksessa näköalapaikalla ja he jättävät jälkiä maisemaan myös kansainvälisesti. Rakenna minut on 10-osainen sarja arkkitehtuurista. Se on avoimien ovien hetki, jossa kulttuuritoimittaja Minna Joenniemi kohtaa ajankohtaisia arkkitehteja, avaa heidän suunnittelemiensa rakennusten taustoja ja kysyy, mitä talot viestivät aikansa arvoista.

Roman Schatzin Maamme-kirja

Roman Schatzin Maamme-kirja

Maanantaiaamujen keskusteluohjelma, jossa suomalaisuutta, sen kehitystä ja tulevaisuutta pohditaan paitsi suomalaisesta myös eurooppalaisesta ja globaalista näkökulmasta. Veteraanimaahanmuuttaja ja tuore kaksoiskansalainen Roman Schatz tarkastelee aikamme ilmiöitä syvällisesti, provosoivan ennakkoluulottomasti ja ennen kaikkea kevyellä, saksalaisen humoristisella otteella. Keskustelukumppaneina on eri alojen yliasiantuntijoita ja muita kiinnostavia ihmisiä. Maanantaisin klo 10.05 - 11.00, toinen lähetys maanantaina klo 22.05.

Salatut eläimet

Salatut eläimet

Salatut eläimet on kymmenosainen sarja radioesseitä, joissa kurkistetaan meille tuttujen ja tärkeiden eläinten myyttiseen menneisyyteen ja kulttuurihistoriaan. Samalla toimittaja Kaisa Pulakka miettii nykyihmisen suhdetta eläimiin ja luontoon sekä myytteihin. Esseet ovat tarinankerronnallisia ja voimakkaasti elämyksellisiä. Salatut eläimet pohtii mihin sika on kadottanut jumalallisuutensa, miksi hevonen kantaa selässään kuolemaa ja miksi kissoja poltettiin keskiajalla roviolla noitien kanssa. Sarjasta selviää myös, mitä tapahtui koiraan rakastuneelle eskimojumalattarelle Sednalle ja millainen on hindujen maapalloa sarviensa välissä kantava lehmä Dhol. Yle Areenassa.

Radioteatteri esittää: Seitsemän veljestä (1954)

Seitsemän veljestä

Aleksis Kiven Seitsemän veljestä on kertomus Jukolan veljesten vallattomista edesottamuksista. Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi Radioteatteri uusii Wilho Ilmarin klassikkotulkinnan Seitsemästä veljeksestä. 30-osainen kuunnelmasarja äänitettiin vuonna 1954 aikansa rakastetuilla tähtinäyttelijöillä. Juhanina oli 2 ensimmäistä osaa Eino Kaipainen, siitä eteenpäin Tauno Palo - tarina ei kerro, miksi. Kuunnelmasarjan ensimmäinen osa on vuosikymmenten myötä kadonnut ja nyt sarja saa uuden avausjakson, jossa esiintyvät Jouko Turkan legendaarisen tv-filmatisoinnin veljekset: Kai Lehtinen, Jarmo Mäkinen, Martti Suosalo, Jari Pehkonen, Taisto Reimaluoto, Pertti Koivula ja Tero Jartti. Jakson on ohjannut Jarmo Lampela. Äänisuunnittelijana Ari Mursula. Tuottaja: Pekka Savolainen. Sunnuntaisin klo 15.

Jussi Chydenius

Sukuvika

Sukuvika-ohjelmasarjassa muusikko Jussi Chydenius tapaa perheenjäseniä, joita yhdistää taiteilijuus. 45-minuuttisen ohjelman aikana Jussi selvittää yhden perheen tarinan kahden sen jäsenen kertomana. Vertaako näyttelijäpoika itseään suureen isäänsä? Millaista on tosimaailman boheemielämä, vai onko se myytti? Miten perheessä annetaan palautetta, entä vastaanotetaan sitä? Miksi jälkipolvi valitsee saman ammatin kuin vanhempansa? Vertailevatko sisarukset taitojaan? Miltä tuntuu, kun perheen asioita riepotellaan julkisuudessa? Millaista on kasvaa lahjakkuuksien keskellä? Ohjelman Yleisradiolle tuottaa Femkanten Media Oy. Tuottaja Minna von Reiche. Toimittaja Jussi Chydenius. Taustatoimittaja Jenni Pääskysaari. Kuuntele Yle Areenasta.

Suomi ja teknologia kylmässä sodassa

Suomi ja teknologia kylmässä sodassa

Kosmonautti Juri Gagarin sai haltioituneen vastaanoton Suomessa kesällä 1961. Parikymmentä vuotta myöhemmin Neuvostoliitto tarjosi Suomelle mahdollisuutta osallistua kosmonauttiohjelmaan. Suomen poliittinen johto oli suopea hankkeelle, mutta suomalaisen avaruustutkimuksen ja -teknologian kehittäjät olivat tarjouksesta kaikkea muuta kuin innoissaan. Suomalaisille teknologiayrityksille Neuvostoliitto oli houkutteleva markkina, mutta Yhdysvallat suhtautui korkean teknologian vientiin itänaapuriin karsaasti. Jo 1950-luvulla Yhdysvallat oli seurannut huolestuneena, kun suomalaiset telakat rakensivat neuvostoliittolaisille kaikenlaisia laivoja. Kolmiosainen sarja. Toimittajana Harri Alanne.

Suomi ja Yhdysvallat talvisodasta kylmään sotaan

Suomi ja Yhdysvallat talvisodasta kylmään sotaan

Miltä Suomen kohtalonhetket ovat näyttäneet amerikkalaisten silmissä? Talvisota herätti Yhdysvalloissa sympatiaa, mutta konreettista tukea ei juuri herunut. Tosin esille nousi erikoinen idea: voisiko suomalaisia evakuoida vähäväkiseen Alaskaan? Jatkosodassa Suomi taisteli Natsi-Saksan rinnalla Yhdysvaltain liittolaista Neuvostoliittoa vastaan. Miten Suomeen tuolloin suhtauduttiin? Kylmässä sodassa ASLA-Fulbright-ohjelma oli suomalaisille tärkeä linkki Yhdysvaltoihin. Kuinka paljon ohjelma asemoi Suomea länteen?

Syötävät sävelet

Syötävät sävelet

Musiikintutkija ja tietokirjailija Susanna Välimäki houkuttelee musiikkitoimittaja Janne Koskisen makunystyrämetsän siimekseen nautiskelemaan harvinaisia herkkuja - jumalaisesta muskotista aina paholaismaisiin aivoihin. Välimäki ja Koskinen valmistavat säveltäjien kulttuurihistoriallisista resepteistä ruoka- ja juoma-annoksia. 12-osainen sarja kuullaan ja nähdään kesän aikana Yle Radio 1:ssä (keskiviikkoisin 7.6. - 23.8.) Yle Teemalla (elokuussa) ja Yle Areenassa. Lisäksi verkkoon valmistuu Kirsi Kukkuraisen animoima Soiva keittokirja.

Yle Radio 1

Tienviittoja

Tienviittoja-henkilökuvasarjassa tavataan ihmisiä, jotka ovat vaikuttaneet suomalaisten elämään tieteen tai taiteen saralla tekijänä, tutkijana tai toimijana. Mikä elämässä on tärkeää, arvokasta, pyhää? Kunkin ohjelman päähenkilö kuljettaa meitä elämäntyönsä keskiöön, kertoo kasvuprosessistaan ja tärkeimmistä vaikutteistaan. Miten hän on löytänyt oman tiensä, mitä hän on halunnut saavuttaa, ketkä ovat häneen eniten vaikuttaneet ja mitä vastoinkäymisiä hän on kohdannut. Vaihtelevina aikoina Yle Radio 1:ssä.

Tohtori Charles Burneyn matka Ranskaan ja Italiaan 1770

Tohtori Charles Burneyn matka Ranskaan ja Italiaan 1770

Lontoolainen Oxfordin yliopiston musiikkitieteen tohtori Charles Burney teki vuonna 1770 laajan matkan Ranskaan ja Italiaan. Matkan tarkoituksena Burneyllä oli kerätä materiaalia, jotta voisi myöhemmin kirjoittaa ensimmäisen nykyaikaisen musiikinhistorian englannin kielellä. Poikkeuksellisen sivistyneen, lahjakkaan ja oivalluskykyisen Burneyn matkakertomus avaa kiehtovan ja rikkaan näköalan aikakauden eurooppalaiseen musiikkiin - eikä vain musiikkiin, vaan ajan värikkääseen elämään muutenkin. Kari Rydmanin toimittama 15-osainen sarja kuullaan toiveuusintana vuosilta 1988-89.

Viivi "Vipe" Rantakiiski (Miitta Sorvali), Pertti "Pertsa" Jokinen (Jari Salmi), Markus "Pomo" Moilanen (Ville Myllyrinne) ja Anna "Ansku" Punapelto (Pia Andersson).

Töissä täällä

Töissä parasta ovat mukavat ja reilut työtoverit! Vaan miten sinua kuitenkin on kahvihuoneessa vastassa aina tyhjä pannu ja juuri sinä joudut kahvinkeittäjäksi? Miksi joku syö keksejäsi, vaikka olet kirjoittanut nimesi laatikkoon? Miksi Pirjolla on parempi istumapaikka ja Martilla suurempi näyttö kuin sinulla? Ja jos nyt haluat pitää lomasi aina juhannuksena, miksi se on työtovereillesi niin kovin vaikeaa? Töissä täällä on komedia, joka kertoo juuri sinun työyhteisöstäsi. Pertti, Viivi ja Anna kohtaavat arkipäivän haasteet Markus Moilasen johtamassa pienyrityksessä. 10-osainen komediasarja pienen tulitikkutehtaan konttorista, Radioteatterille kirjoittanut Juha-Pekka Koskinen. Ohjaus: Matti Ijäs.

Venäjän vallankumous -ohjelmasarja

Venäjän vallankumous

Luhistuvan keisarikunnan ja neuvostojen maan kummallisimmat kohtalot ja tarinat Yle Radio 1:n Venäjän vallankumous -sarjassa. Kun Venäjä muuttui Neuvostoliitoksi, moni tahtoi tsaariksi tsaarin paikalle. Mutta kuka pysäytti Talvipalatsin kellon ja mitä Mannerheim näki Neuvostojen maassa? Minne panssarilaiva Potemkin vei matruusinsa ja kuinka Lenin sai käteensä punaiset valttikortit? 10-osaisessa sarjassa käsitellään Venäjän vallankumousten taustoja, tarinoita, käänteitä ja ihmiskohtaloita, sekä niiden vaikutuksia Suomeen ja Neuvostoliittoon. Toimittaja Jukka Kuosmanen.

Verinen lyhty -kuunnelmasarja

Verinen lyhty

Pienen hämäläiskylän elämä nyrjähtää sijoiltaan, kun maantieltä kajahtaa laukaus. Heikkilän talonväki ryhtyy tutkimaan, mistä oikein on kysymys. Rikoskuunnelmasarjan on kirjoittanut Jalmari Finne. Ohjaus: Antero Alpola Rooleissa: Hillevi Lagerstam, Esko Roine, Seppo Laine, Veikko Honkanen, Martta Reima, Ismo Kallio, Jarkko Rantanen, Pekka Autiovuori, Esa Saario, Saara Pakkasvirta, Juha Hyppönen ja Helena Notkonen. Uusinta vuodelta 1979. Jalmari Finnen Veristä lyhtyä on kutsuttu ensimmäiseksi suomalaiseksi rikosromaaniksi. Finne kirjoitti kertomuksensa vuonna 1928 - runsas vuosikymmenen ennen Mika Waltarin ensimmäisiä Komisario Palmu -seikkailuja.

Vino sukellus Ylen radioaaltoihin

Vino sukellus Ylen radioaaltoihin

Vuonna 2016 Yleisradio on 90-vuotias. Mitä kaikkea vuosikymmenten varrella olemmekaan radiosta kuulleet? Vino sukellus Ylen radioaaltoihin on nimensä enteilemä, vinksahtanut valikoima poimintoja vuosien varrelta. Kymmenen teemaa ja kymmenen jaksoa Yleisradion tarjontaa, ajankuvaa ja kuriositeetteja. Ei mikään kattava historiikki, vaan jotakin erityistä, ehkä juuri sinulle. Toimittaja: Pauliina Motturi. Tuottaja: Hannu Karisto. Yle Radio 1 keskiviikkoisin klo 18:00 kymmenen viikon ajan 17.8.2016 alkaen.

Kadonnutta aikaa etsimässä. Radioteatterin luenta. Lukijana Erja Manto.

Äänikirja: Kadonnutta aikaa etsimässä

Radioteatteri lukee Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä, kymmenestä niteestä koostuvan upean romaanisarjan, jonka Proust kirjoitti vuosina 1908 - 1922. Kadonnutta aikaa etsimässä julkaistiin ensimmäisen kerran Ranskassa vuosina 1913 - 1927. Se on kehityskertomus, kertoo elämästä äärimmäisen yksityiskohtaisesti ja analyyttisesti mutta myös assosiatiivisesti ja hauskasti. Proustin kieli on ilmaisevaa, hurjaa ja kaunista koruommelta mutta samalla tarkkaa ja älykästä. Lukija on Erja Manto.

Yle Radio 1

Muualla Yle.fi:ssä