RADIOSSA NYT:
Seuraava ohjelma:

Radioateljee ja Ääniversumi syksyllä 2017

Radioateljee esittää: Sekoittuneet vuodenajat. Suunnitellut ja ohjannut Tapani Rinne (kuvassa), joka on myös tehnyt äänimaisemamusiikin yhdessä Harri Huhtamäen kanssa. (2017)
Radioateljee esittää: Sekoittuneet vuodenajat. Suunnitellut ja ohjannut Tapani Rinne (kuvassa), joka on myös tehnyt äänimaisemamusiikin yhdessä Harri Huhtamäen kanssa. (2017) Kuva: Radioateljee

100-vuotiaan Suomen tarina kuuluu syksyllä myös Radioateljeen ohjelmissa.

Yle Radio 1 perjantaisin klo 22.05 + Yle Areena

Kuukauden ensimmäisenä perjantaina tällä lähetyspaikalla Ääniversumi.

 

Tiedote 8.9.2017: Yle linjaa radiodraaman suuntaa ja vahvistaa yhteistyötä alalla
 

Tiedote 8.9.2017: Jarmo Lampela: Kuunnelmista ja muista äänen varaan rakentuvista todellisuuksista

 

Syyskuu

 

Pe 1.9.
Ääniversumi: Singulariteetti

Osa Radioteatterin Suomi 100 -teemaa, jossa käännetään katse menneisyyden sijasta 100 vuotta tulevaisuuteen. Jukka Hannukainen ja Jussi Kärkkäinen ovat luoneet tunnin mittaisen ääniteoksen "Singulariteetti" kahdesta livenä soittamastaan osiosta. He ovat käyttäneet äänilähteinään efektipedaaleja, modulaarisia syntetisaattoreita, kitaraa ja ihmisääntä.
Singulariteetti tarkoittaa:
Astrofysiikassa: Aika-avaruuden vääristymä, jossa jokin suure on äärettömän suuri, joten se ei käyttäydy tunnettujen fysiikan lakien mukaan. Nykyisen fysiikan termein singulariteettia ei voida kuvailla, koska ei tunneta luonnonlakeja, jotka pätevät kun fyysisten suureiden arvot ovat äärettömän suuria. Ja Tulevaisuudentutkimuksessa: Hypoteesi, jossa yli-inhimillinen tekoäly kiihdyttää ihmiskunnan teknologisen kehityksen ja sosiaalisen muutoksen niin nopeaksi, että singulariteettiä edeltäneet ihmiset eivät pysty ymmärtämään tai mielekkäästi ennustamaan tulevaisuutta.

 

Pe 8.9.
Harri Huhtamäki: Yksi päivä - akustinen fraktaali
Yksi päivä - juuri niin kuin se on - sellaisenaan. Yksi päivä on akustisen kokemuksen varaan rakentuva äänimaisemamusiikillinen teos. Käsikirjoitus, ohjaus, luontoäänitykset, äänimaisemamusiikki, äänisuunnittelu ja tuottaja: Harri Huhtamäki. Tekninen toteutus: Pekka Lappi.

 

Pe 15.9.
Alpo Ruuth - Harri Huhtamäki: Syyskuun 15.
- erään sotainvalidin haavoittumisesta
Syyskuun viidestoista kertoo yhden sotainvalidin haavoittumisesta hänen itsensä kertomana sekä kirjailija Alpo Ruuthin kirjoittamana. Tämän lisäksi sotainvalidi kommentoi Ruuthin kirjoittamaa fiktiota. Näin muisti ja mielikuvat punoutuvat yhdeksi todellisuudeksi ja sen kommentiksi, joka kertoo kahden sukupolven tuntemuksista Suomen itsenäisyyden monivuotisella taipaleella.

Ohjelma on alun perin tehty 1980-luvun alussa, jolloin ohjelman tekijä Harri Huhtamäki haastatteli omaa isäänsä tämän haavoittumisesta. Myös kirjailija Alpo Ruuthille työ oli ensimmäinen feature-ohjelmien parissa.

Syyskuun viidestoista ohjelman käsikirjoitus on Alpo Ruuthin ja ohjaus Harri Huhtamäen. Tekninen toteutus: Sinikka Rahikainen, Tuula Laiho ja Åke Andersson. Rooleissa: Voitto Nurmi, Kalle Juurela, Terttu Soinvirta, Jyrki Kovaleff, Uolevi Vahteristo, Heikki Määttänen, Ismo Saario, Ossi Ahlapuro, Tuula Nyman, Kauko Kokkonen, Eeva Litmanen, Helinä Tevi ja Matti Ruohola. Autenttisina kertojina ovat Mikko ja Harri Huhtamäki, joka on myös tuottanut ohjelman. (1980)

Esko-Pekka Tiitinen - Pekka Ruohoranta: Isä miksi?
-  lasten ajatuksia kasvatuksesta ja sodasta
Lapset kokoavat pala palalta itselleen maailmankuvaa. He pohtivat asioita keskenään päiväkodissa, kuuntelevat aikuisten puheita. Tiedotusvälineiden vaikutuksesta he tuntevat miltei henkilökohtaisesti kansainväliset huippupoliitikot. Mutta millainen käsitys lapsilla on sodasta ja rauhasta? Isä miksi? ohjelman kuuntelija saa paikan kasvattajana. (1983)

Käsikirjoitus: Esko-Pekka Tiitinen. Ohjaus: Pekka Ruohoranta. Tekninen toteutus: Pirkko Jauhiainen. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

 

Pe 22.9.
Kai Nieminen - Harri Huhtamäki: Kaikkialla vuoria - vastapäätä kapakka
- hetkiä Santookan elämästä

Santooka, porvarilliselta nimeltään Taneda Shooichi, syntyi 1882 Honshuun saaren eteläosassa vauraan maanomistajan perheeseen. Hän ei kuitenkaan menestynyt tässä maailmassa. Hän keskeytti yliopisto-opintonsa, ryyppäsi perheen saketehtaan vararikkoon, jätti vaimonsa ja poikansa. Vanhainkirjainkauppiaaksikaan hänestä ei ollut. Hän ei pysynyt mukana vauhdissa - niinpä hän humalapäissään päätti pysäyttää raitiovaunun, kiskoilla seisten, edestäpäin. Onneksi kuljettaja ehti pysäyttää vaunun ensin. Santooka vietiin läheiseen zentemppeliin selviämään.

Temppelissä hän ikään kuin ryhdistäytyi ja päätti hylätä siihenastisen elämänsä ja ryhtyä kerjäläismunkiksi. Kierreltyään eri puolilla Japania kerjäämässä ja juomassa ja kirjoittamassa haikuja ystäviensä kanssa hän viimein asettui Shikokun saarelle erakkomajaan, jossa kuoli lokakuussa 1940 viidenkymmenenkahdeksan ikäisenä.

Miksi hänenlaisensa väliinputoaja, juoppo resuinen kulkuri on jäänyt jälkipolvien mieleen? Koska hän osasi kirjoittaa runoja, villejä, vapaamittaisia haikuja. Me kohtaamme kerjäläisen, joka antaa meille pyytämättä meiltä itselleen mitään. Hän tuntuu jakavan meille almuja, mutta ei tyrkytä vaan osoittaa, mistä löydämme jos huolimme. Huomaamme, että hän palauttaa meille sen, minkä olemme kadottaneet: arjen ilon, pienten, yksinkertaisten asioiden rikkauden.

Käsikirjoitus ja suomennos: Kai Nieminen. Ohjaus: Harri Huhtamäki. Kertoja: Antti Reini. Äänimaisemamusiikki: Harri Huhtamäki. Tekninen Toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

 

Pe 29.9.
Tapani Rinne: Sekoittuneet vuodenajat
- sinisiä ääniä puhaltuu pohjolasta

Radioateljeen ohjelman akustinen ajattelu perustuu tällä kertaa pitkälle kliseiseen metaforaan "maisemakuvia Suomesta”. Mutta taustalla on ollut myös ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos: juhannuksena sää saattaa olla sama kuin jouluna, ennätyslämmintä, ennätyskylmää, kaatosateita, kuivuutta etc.

Ohjelmaa voi kuunnella ihan perinteisenä mielenmaisemamusiikkinakin. Vuodenajat vaihtuvat, bassoklarinetti, autoharppu ja sähkökitara kommentoivat sinisävyisesti -  ambient-bluesia.

Ohjelman on suunnitellut ja ohjannut Tapani Rinne, joka on myös tehnyt äänimaisemamusiikin yhdessä Harri Huhtamäen kanssa, joka puolestaan on tuottanut ohjelman. Tekninen toteutus on Pekka Lapin.

 

Lokakuu

 

Pe 6.10.
Ääniversumi : Henkiolento

Teos perustuu Henri Tuulasjärven käsikirjoitukseen, jonka pohjalta Tuulasjärvi, Ville Kabrell ja Henri Tuominen tekivät ääniteoksen syksyllä 2016. Käsikirjoitus on kollaasi, joka sisältää Tuulasjärven runoja, listoja ja kysymyksiä, litteroituja puhelinkeskusteluja, edesmenneen isoäidin reseptejä, ensihoito-oppaan toimintaohjeita, katkelmia kirjoista ja internetistä, lakitekstiä, hänen maalaamansa orvokin osia, valokuvia.

Kuunnelman tekemisen avainsanoja olivat kuuntelu, läsnäolo, lähellä olo, etäällä olo, poissaolo, yhteys, ikuistaminen, katoaminen, kuolema. Prosessin aikana tutkittiin muun muassa digitaalisia ja analogisia tallennusmuoto ja sekä olemisen ja esittämisen välistä suhdetta.

Teos on Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjauksen koulutusohjelman opinnäytetyö.

Huom!
Tämä tälle lähetyspaikalle aiemmin ilmoitettu Ääniversumi siiirtyy lähetettäväksi myöhemmin:
Anne-Mari Kivimäki ja Juha Hurme: Suistamo 2027 -radiofonia
Kurkistus lähitulevaisuuteen. Miten juhlitaankaan 110-vuotiasta Suomea? Käsikirjoitus: Juha Hurme, Anne-Mari Kivimäki. Ohjaus: Juha Hurme – Anne-Mari Kivimäki. Musiikki: Anne-Mari Kivimäki. Näyttelijät: Onerva Kärkkäinen, Tomi Alatalo, Anne-Mari Kivimäki, Juha Hurme. Äänittäjä: Samuli Volanto / Eero Grundström, äänitysstudio: Tampere, Nokia.

 

Pe 13.10.
Tiina Seppä - Harri Huhtamäki: Että he eivät aivan menehtyisi
- nationalismin luova luokka ja kurjuuden eetos

Kun Suomelle rakennettiin kansallista kulttuuria ja alettiin kertoa suurta kansallista kertomusta, tarvittiin ihmisiä: keräämään runoja, perinnettä, sanoja, kirjoittamaan suomeksi kirjallisuutta, näytelmiä ja runoja. Rakentamaan Suomelle kieltä, kulttuuria ja sivistystä.

Suomi oli 1800 - 1900 -lukujen taitteessa Euroopan köyhimpiä maita. Sadan vuoden takaisen kirjeenvaihdon valossa kulttuuri-instituutiot näyttäytyvät myös valitun joukon sosiaalihuoltona. Keruuaineistoista maksettiin pieniä palkkioita ja keruutöihin ja kirjallisuuden tukemiseen myönnettiin myös apurahoja. Esimerkiksi  "puutteessa riutuville kirjailijoille, etteivät he aivan menehtyisi".

Miten kerääjät ja varhaiset suomenkieliset kirjailijat selviytyivät ja millaisin strategioin neuvottelivat palkkioista ja apurahoista? Ohjelma sisältää perinteenkerääjien ja kirjailijoiden kirjeenvaihtoa 1800 -1900 -lukujen taitteesta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta.

Käsikirjoitus: Tiina Seppä. Ohjaus ja äänimaisemamusiikki: Harri Huhtamäki. Kertojat Minna Haapkylä ja Eero Saarinen: Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

- Ohjelma sisältää sitaatteja Heikki Meriläisen, Samuli Paulaharjun, Ruupert Kainulaisen, Kasperi Tantun ja Ida Sofia Kumpulaisen kirjeistä. Kirjeenvaihtoa säilytetään Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa Heikki Meriläisen, Samuli Paulaharjun, Viljo Tarkiaisen, F.W. Rothstenin, Kaarle Krohnin ja E.A. Tunkelon henkilöarkistoissa sekä virallisissa kirjekokoelmissa.

 

Pe 20.10.
Matti Ripatti: Kiertävä viisaus
-  tarinat vääristävät faktat

Kaikilla ja kaikella pitää olla tarina: ihmisillä, valtioilla, yrityksillä, tuotteilla. Ja myös radio-ohjelmilla. Radioateljeen ohjelma Kiertävä viisaus kertoo kolme nepalilaista kansantarinaa, ja niiden kautta tarjoaa kuuntelijan pohdittavaksi, miten luotettavia tarinat ovat tiedon lähteenä.

Nepalilaiset tarinat tuntuvat yhtä aikaa merkillisen tutuilta ja vierailta. Henkilöissä ja tapahtumakuluissa on maailmanlaajuisesti yhteiseltä soinnahtavaa ainesta. Kertomusten käytännöllisen materialistinen moraali puolestaan ei mitenkään eroa suomalaisesta tai yleisemmin länsimaisesta omaisuuden ihailusta, joten tarinoiden viisaus on hyvin maallista laatua.

"Mitä tarinan alkuperäinen kertoja tarkalleen tarkoitti, sitä voin vain arvailla. Kuvat ovat ääriviivoiltaan kirkkaita, mutta merkitykseltään hämäriä. Yksi asia silti on selvä. Tarinan alkuperäinen kertoja halusi huvittaa kuulijoitaan. Jos se huvittaa minua, huvitunko samoista asioista kuin nepalilaiset kauan sitten? Ehkä en. En tiedä."

Käsikirjoitus ja ohjaus: Matti Ripatti. Kertojat: Minna Haapkylä ja Aki Raiskio. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

 

Pe 27.10.
Helmi Järviluoma: Aistien
- lyhyt oppimäärä

Featuressa lähdetään liikkeelle havainnosta, että jokin maailmassa on muuttunut. Julkisissa tiloissa kaikilla on kädessään älypuhelin tai tabletti. Ohjelmassa pohditaan ihmisten ja medialaitteiden tahmaantumista toisiinsa ja sitä, onko se saumatonta. Tutuksi tulevat aistimellisuuden, kyberavaruuden ja proteesijumalan käsitteet tutkija Hannu Eerikäisen äänellä. Lukiolainen Aatos Mickelsson ja kirjailija Tuula-Liina Varis kertovat varsinaissuomalaisia haarautuvia tarinoita, rakentavat aistielämäkertojaan, joissa yhteinen, sosiaalinen ja henkilökohtainen muisti sekoittuvat eloisasti, dynaamisesti, liikkeessä. Samalla kuulijoille rakentuu aistien ymmärrys paikasta ja ympäristöstä. Ohjelma on osa Euroopan tutkimusneuvoston hanketta Sensory Transformations.

Käsikirjoitus, ohjaus ja äänitykset: Helmi Järviluoma. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Kertojat: Minna Haapkylä, Timo Välisaari sekä Tuula-Liina Varis, Hannu Eerikäinen ja Aatos Mickelsson Tuottaja: Harri Huhtamäki.

 

Marraskuu

 

Pe 3.11.
Ääniversumi: "Withering Sounds-An Archeology for Four Pianos"

Teos on Kölnissä asuvan taiteilija pariskunnan Mi, Merzougan: Janko Hanushevsky and Eva Pöpplein äänellinen tutkielma huoneista pianoineen ja Pianon muistista.

 

Pe 10.11.
Ville-Juhani Sutinen - Harri Huhtamäki: Tekijän oikeus - monologi
Kansallissosialistisen Saksan ministerin Hjalmar Schachtin tytär, asianajaja Cordula Schacht, puolusti vuonna 2016 tekijänoikeuskorvauksien maksamista Joseph Goebbelsin perikunnalle katkelmista, joita Goebbelsin päiväkirjoista oli lainattu.

Tekijän oikeus on Cordula Schachtin fiktiivinen mielensisäinen puolustuspuhe hänen valmistautuessaan oikeudenkäyntiin. Samalla monologi on myöhästynyt kirje hänen isälleen, Hitlerin lakeijalle, joka ei koskaan palannut kotiin, ja kenties myös Goebbelsille, jolla oli tekijänoikeus ainakin omiin lapsiinsa.

Cordula Schacht voitti jutun, ja tekijänoikeuskorvaukset maksettiin. Ohjelma kertoo pohjimmiltaan siitä, mitä tapahtuu kun syyllisestä tehdään uhri, ja hyvän ja pahan välinen ero sumenee.

Käsikirjoitus: Ville-Juhani Sutinen. Ohjaus: Harri Huhtamäki. Kertoja: Minna Haapkylä. Äänimaisemamusiikki: Tapani Rinne ja Harri Huhtamäki. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

 

Pe 17.11.
Anna-Liisa Haavikko: Kuoleman ja unen ovet - Uuno Kailas
Kun Uuno Kailas allekirjoittaa valittujen runojensa esipuheen 31-vuotiaana, hän on keuhkotaudin merkitsemä mies. Tuberkuloosin riuduttama runoilija on muunnellut ja muuntanut runojaan. Itseensä nähden hän on himokriitikko. Uuno Kailas kuului Tulenkantajien kirjalliseen sisäpiiriin, joka oli hänelle seurusteluryhmä vihassa ja rakkaudessa. Uuno Kailas oli 1920-luvulla aloittaneista kirjailijoista ainut, jolla on sotakokemuksia. Aunuksen retkeltä jäi sotamuistoksi syvät mielenarvet.

Kailas on kärsimyksen, syyllisyyden ja hajoavan mielen kuvaaja. Runoissa on vahva tunnelataus.

Uuno Kailas keskustelee runoissa kuoleman kanssa ja väläyttää rakkauden tuskan. Hän etsii rakkautta naisten ja miesten sylistä. Kailas kirjoitta kymmenessä vuodessa viisi kokoelmaa ja viimeisen kokoelman viimeisessä runossa hän kirjoittaa:

"Kaipaan orjuuden maasta sinne,
missä kahleeni riisutaan"

Käsikirjoitus ja ohjaus: Anna-Liisa Haavikko. Kertojat: Minna Haapkylä ja Antti Reini. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

 

Pe 24.11.
Harri Huhtamäki: Hyvästi vanha Joe - filosofin vaellus sattuman vuoristossa
Immanuel Kantin jälkeinen länsimainen filosofia on menettänyt tieteellisen luonteensa. Se on avannut tien "uskonnollisuuden paluulle". Toisin kuin Kantin jälkeiset filosofit väittävät, olemista voi ja pitäisi ajatella sellaisena kuin se on ihmisestä riippumatta. Maailmassa on ainoastaan yksi absoluuttinen välttämättömyys: kaikki asiat ja jopa luonnonlait ovat pohjimmiltaan sattumanvaraisia. Kaikki voi olla toisin - ilman syytä.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Harri Huhtamäki. Äänimaisemamusiikki: Harri Huhtamäki, Esa Karjula, Tuomas Norvio ja Tapani Rinne. Äänisuunnittelu ja tekninen toteutus: Tuomas Norvio. Tuottajat: Harri Huhtamäki ja Pekka Ruohoranta.

 

Joulukuu

 

Pe 1.12.
Ääniversumi

 

Pe 8.12.
Leena Häkkinen: Hyvä kuolema - pohdintoja
Mitä on hyvä kuolema 100-vuotiaassa Suomessa? Pohdinnan keskiössä on kertomus isästä, joka vietti viimeiset hetkensä terveyskeskuksen vuodeosastolla. Paikassa, joka on tällä hetkellä hyvin monen suomalaisen kuoleman maisemana, vaikka ei pitäisi olla. Vuodeosaston henkilökunta ei ole saattohoidon ammattilaisia, eikä heidän järjestelmän mukaan kuulukaan olla.

Ohjelmassa avataan myös saattohoitokodin ovi. Kodin äänet kertovat siitä, miten erikoissairaanhoidon piiriin kuuluvat potilaat saatetaan viimeiselle matkalleen. Suomalaisen kuoleman maisemista puhuu tutkija Maija Butters. Sote-uudistuksen kynnyksellä ohjelma kysyy, mitä on hyvä kuolema, ja miten sen saisi toteutumaan tasa-arvoisesti, jokaiselle omansa.

Hyvä kuolema -ohjelman on käsikirjoitus ja ohjaus: Leena Häkkinen. Äänimaisemamusiikki: Tapani Rinne. Kertojat: Minna Haapkylä ja Eero Saarinen.  Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

 

Pe 15.12.
Ville Hytönen - Harri Huhtamäki: Maustettua ihraa - matka vironvenäläisyyteen
Vironvenäläisen kulttuurin kiinnekohdat ovat vähemmän tunnettuja suomalaisille: Lasnamäen suuri lähiö ja sen viereinen Maardun kaupunki, vanhastaan huonomaineinen Kopli, Paldiskin satama, idän keskittymä Narva ja entinen suljettu kaupunki Sillamäe.

Kirjailija Ville Hytönen on asunut neljä vuotta vironvenäläisellä asuinalueella Tallinnassa. Hän päätti tutustua muihinkin vironvenäläisiin alueisiin ja oppia niistä jotain.

Hytönen sukeltaa ateljee-ohjelmassaan venäläismiesten autotallien, rukoushuoneiden, yleisten saunojen ja kauppatorien maailmaan. Hän analysoi vironvenäläistä tyyliä, matkustaa Itä-Viron kaupungeissa ja työntää lastaan Koplinpuistossa. Hän kysyy virolaisvenäläiseltä kirjailija Andrei Hvostovilta, mikä hänen kohtalonsa on.

Käsikirjoitus: Ville Hytönen. Ohjaus: Harri Huhtamäki. Kertoja: Eero Saarinen. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

 

Pe 22.12.
Harri Huhtamäki: Jouluna - perinteinen ohjelma
Joulu on siitä ihmeellinen juhla, että kaikki keskittyy lapsuuteen. Jouluna lapset viihtyvät ja aikuiset yleensä palaavat omaan lapsuuteensa - muistellen ja tarinoiden. Aikuisilla on myös hyvin usein käsitys, että heidän omassa lapsuudessaan joulu oli "vielä joulu". Silloin oli enemmän lunta, kaupallisuus ei rehottanut niin räikeästi, joululaulutkin olivat parempia. Joulu on lapsuuden kulta-aikaa.

Radioateljee on tehnyt tältä pohjalta ohjelman, jossa ei taatusti kuulla mitään mikä poikkeaisi "oikeasta joulusta". Klassikon ovat toteuttaneet Harri Huhtamäki sekä Pekka Lappi ja Tom Wentzel. (1992)

 

Pe 29.12.
Harri Huhtamäki: Uusi vuosi - vuoden vaihtuessa
Uutena vuotena on tapana tehdä erilaisia lupauksia. Moniko uskoo niihin? Vai ovatko ne valkoisia valheita tai vaaleanpunaisia itsepetoksia? Nykyaikana usko lupauksiin tuntuu olevan heikoilla, varsinkin jos lupauksen antajat ovat poliitikkoja. Mutta toisaalta ihmiset haluavat uskoa melkein mitä tahansa, jos se helpottaa elämistä. Näin huijareilla on kasvavat markkinat.

Radioateljeen uuden vuoden ohjelmassa kaikki on totta, vaikka välillä saattaa kuulostaa, että ei olisi. Ohjelman keskeisenä hahmona on "Julkunen Tiprusta". Hänen kauttaan kuulostellaan lupauksia, uskottavuutta.

Ohjelman käsikirjoitus ja ohjaus: Harri Huhtamäki. Kertoja: Tom Wentzel. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki. (1992)

Yle Radio 1

Ajankohtaista

Muualla Yle.fi:ssä