RADIOSSA NYT:
Seuraava ohjelma:

Radioateljeen kevät 2017

Radioateljeeta kuullaan Yle Radio 1:ssä perjantaisin klo 22.05. Kevätkauden 2017 aloittaa Ville Hytösen ja Hanna Huhtamäen teos pakolaisvirran anatomiasta ja omasta syyllisyydestä. Kuukauden ensimmäisenä perjantaina lähetyspaikalla on Ääniversumi.

 

Radioateljee Yle Areenassa

 

Tammikuu 2017

 

Pe 6.1. Ääniversumi
Kuukauden ensimmäisenä perjantaina Radioateljeen ohjelmapaikallla kuullaan Ääniversumia, joka tarjoaa akustista taidetta, radiofoniaa ja ulkomaisia merkkiteoksia alkuperäiskielillä. Keväkauden aloittaa perjantaiina 6.1. Anton Artaud'n kohukuunnelma 'Pour en Finir avec le Jugment de Dieu' vuodelta 1947. Lisäksi keväällä 2017 kuullaan mm. Teemu Mäen ja Max Savikankaan radiofonia 'Pakolaiskeskusteluja' ja Kristiina Wallinin 'Lyyrinen audioessee ajasta, muistista ja valosta'.

 

Pe 13.1.Ville Hytönen - Hanna Huhtamäki: Sodan kuva - pakolaisvirran anatomiasta ja omasta syyllisyydestä
Euroopan pakolaiskriisi alkoi 2014 jo tovin Syyrian sisällissodan alkamisen jälkeen. Tätä ennen Eurooppa oli kuitenkin katsellut pitkään Pohjois-Afrikasta paremman elämän toivossa Eurooppaan pyrkivien ihmisten hukkumisia Välimereen.

Kirjailija Ville Hytönen matkusti Syyrian sotapakolaisten kahdelle välietapille, Turkin Mersiniin ja Pohjois-Kyprokselle. Hänellä oli olemassa kuva siitä kaikesta, mutta kuva oli valokopio. Vasta tutustumalla ihmisiin paikan päällä voi saada kuvaan värejä.

Käsikirjoitus: Ville Hytönen. Ohjaus ja äänimaisemamusiikki: Hanna Huhtamäki. Kertoja: Timo Välisaari. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

 

Pe 20.1. Vilja-Tuulia Huotarinen  - Hanna Huhtamäki: Sukujuhlat- matka syntysijoille
Sukujuhlat on matka syntysijoille, maakunnan parempaan pytinkiin tapaamaan perhettä, sekä niitä, jotka ovat elossa että niitä, jotka ovat jo kuolleet. Pöytään on katettu arkoja aiheita ja vanhoja valokuvia, lohisoppaa ja vaaleanpunaisia bebeleivoksia.

Vanhassa maailmassa maata rakennettiin työllä eikä tunteilla, niinpä tunteet on piilotettu suuriin harmaisiin surun leipiin. Kaupunkilaisen silmissä lehmälaumat ovat pittoreskeja ja pitkät porkkanamaat muisto vain. Mikään ei ole niin yksinäistä kuin kuovin huuto, mutta naapuri on yhä onnellisimmillaan naavakuusikossa. Suvun kanssa runoudesta on vaikea puhua. Siinä missä muisti loppuu, alkaa onneksi musiikki.

Käsikirjoitus: Vilja-Tuulia Huotarinen. Ohjaus ja äänimaisemamusiikki: Hanna Huhtamäki. Kertoja: Elsa Saisio. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

 

Pe 27.1. Pertti Seppälä: Meng Haoran - vapaa runoilija
700-luvun Kiinassa Meng Haoran (689 - 740) oli maineikkaan Tang-dynastian (618 - 907) aikana elänyt kiinalainen runoilija. Lyhyttä ja vaatimatonta virkauraansa lukuun ottamatta Meng Haoran eli lähes koko elämänsä kotitiluksillaan Xiangyangissa, joka sijaitsee nykyisen Hubein maakunnan alueella, Keski-Kiinassa. Hän vietti matkustelevaa elämää ja viihtyi hyvin erakkoelämään orientoituneiden runoilijakollegoidensa, munkkien, kalastajien ja talonpoikien seurassa.

Meng Haoranin runojen pääaihe on luonto ja elämä sen keskellä, vuorilla ja virroilla -  zenin hengessä. Hän on Wang Wein (701 - 761) ohella yksi Kiinan tunnetuimmista maisemarunoilijoista. Tällaisista runoista käytetään myös nimitystä tianyuan shi eli pelto- ja puutarharunot. Radioateljeen ohjelmaan on suomennettu Meng Haoranin runoja suoraan alkukielestä.

Käsikirjoitus, runojen suomennokset  ja ohjaus: Pertti Seppälä. Tekninen toteutus: Pekka Lappi.Kertojat: Antti Reini, Elsa Saisio ja Timo Välisaari. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

 

Helmikuu 2017

 

Pe 3.2. Ääniversumi

 

Pe 10.2. Tapio Tamminen: Pelko - fragmentteja lopun käsikirjasta
Ohjelma tiivistää teollisen ja jälkiteollisen kulttuurin pelon erot kysymyssanoihin mikä ja milloin. Mikä viittaa pysyvyyteen, jähmeyteen, ilmiöiden selväpiirteisiin rajoihin. Moderniin digiaikaan sopivat paremmin milloin-kysymykset. Maailma on entistä enemmän prosessi: kaikki on väliaikaista, jatkuvaa liikettä, loputonta muutosta. Milloin on terrorismia? Milloin on pelko?

Pelko lisääntyy, vaikka maailma on pohjoisen pallon puoliskon asukkaille turvallisempi kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Miksi? Johtuuko pelon paradoksi globaalin totaalisen tuhon riskin uhasta?

Tuhon mahdollisuus on muuttanut yhteiskunnallisen horisontin: riski ja pelko jäsentävät koko olemistamme. Nyt terrorismista on tullut jatkuvaa pelkoa lietsova epämääräinen uhka, jota on helppo hyödyntää poliittisesti. Onko tuo uhka johtamassa digitaaliseen panoptiseen tarkkailuyhteiskuntaan? Käsikirjoitus ja ohjaus: Tapio Tamminen. Kertojat: Minna Haapkylä, Aki Raiskio ja Elsa Saisio. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Äänimaisemamusiikki: Tapani Rinne. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

 

Pe 17.2. Matti Ripatti: Kevät - Suomessa 1917
Arabikevään ja Prahan kevään rinnalle suomalaiset voisivat nostaa oman Suomen keväänsä, jota elettiin vuonna 1917, ennen itsenäistymistä. Se oli suuren toivon aikaa: Venäjällä tsaarin valta ja sensuuri oli juuri kumottu ja koko valtakuntaan oli levinnyt vapauden huuma. Siperiaan karkotetut poliittiset vangit palailivat kotiin kuin keväiset muuttolinnut. Helsingin yliopiston lipputankoon nostettiin Suomen leijonalippu ja kansa tulvehti pääkaupungin kaduilla kuin äkisti puhjenneesta kukkaloistosta sekaisin menneet mehiläiset. Tulevasta ei tiedetty, mutta siitä oltiin varmoja, että nyt suomalaiset olivat ottamassa paikkaansa vapaiden kansojen joukossa.

Näitä kiihkeitä päiviä kuvaa Radioateljeen ohjelma Kevät, jonka tunnelmat ovat löytyneet Suomen Kuvalehden sadan vuoden takaisista kirjoituksista. Keskiössä ovat nimimerkki Taavetin silminnäkijäkuvaukset maaliskuun 1917 kahden viimeisen viikon tapahtumista Helsingissä; niitä höystävät Juhani Ahon pohdinnat vapauden tunteesta, Vilho Setälän kirpeät huomiot kansallisten kulttuurien monikulttuurisuudesta sekä Samuli Paulaharjun pakina, jossa valottuu tilanne vuotta myöhemmin, siis keväällä 1918.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Matti Ripatti. Kertojat: Minna Haapkylä ja Aki Raiskio. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

 

Pe  24.2. Sanni Purhonen - Hanna Huhtamäki: Koneiden kapina -ja ulkopuolisuuden pelko
Koneiden kapinassa on kysymys ihmisen, teknologian ja luonnon välisistä suhteista. Niihin liittyy usein pelkoja ja jännitteitä.

Koneellistuminen avaa taiteen ja runouden kannalta mielenkiintoisia kuvia siitä, millaiseksi ihminen ylipäänsä tulevaisuudessa rakentuu tai rakennetaan. Mitä tämä tarkoittaa niille, jotka eivät koskaan ole oikein istuneet mihinkään normiin? Ulkopuolisuuden teema toistuu: sivullisesta lapsesta tulee aikuinen, joka ei osaa olla muiden seurassa, jota hoivataan alentuvasti tai patistellaan muuttumaan toiseksi.  Tällaiseen lapsuuteen ja kasvamiseen yhdistyy kuitenkin mielikuvitus, josta saa voimaa aikuisenakin.

Käsikirjoitus Sanni Purhonen. Ohjaus ja äänimaisemamusiikki: Hanna Huhtamäki. Kertoja: Elsa Saisio. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

 

Maaliskuu 2017

 

Pe 3.3. Ääniversumi

 

Pe 10.3. Minna Eväsoja - Harri Huhtamäki: Wabi - japanilaisesta estetiikasta
Wabi on yksi japanilaisen ja zeniläisen estetiikan peruskäsitteistä. Kun taiteilija tuntee olonsa masentuneeksi tai surulliseksi ja tässä omalaatuisen tunteen tyhjyydessä tavoittaa vilahduksen jotakin aivan tavallisesta ja vaatimattomasta sen uskomattomassa "sellaisuudessa", mieliala on wabi. Sama mieliala kommunikoituu taiteen kokijalle. Muita peruskäsitteitä - perusmielialan kuvauksia - ovat sabi, aware ja jugen.

Käsikirjoitus: FT Minna Eväsoja ja Harri Huhtamäki, joka on myös ohjaaja, äänimaisemamusiikin tekijä ja tuottaja. Kertoja: Minna Eväsoja. Tekninen toteutus: Pekka Lappi.

 

Pe 17.3. Tapani Rinne - Pauli Saastamoinen: Vesi Vedestä Veteen - akustinen tutkielma
"Vesi - elämän neste, elvyttävä virta, solisevat purot, pulppuavat lähteet, kuin vettä vaan, wesi wanhin woitehista, kuin vesi hanhen selästä, pimeys vetten päällä, vilvoittavien vetten äärellä, jään ja lumen maa, korkeat hangen nietokset, aaltojen tuoma - vetten viemä, meren kyntäjä."

Radioateljeen akustisen tutkielman osina ovat myös muutamien runoilijoiden veteen liittyviä runoja, mutta pääosassa ovat veden äänimaisemat ja sen luomat musiikilliset assosiaatiot.

Suunnittelu ja ohjaus: Tapani Rinne. Tekstidramaturgia: Harri Huhtamäki. Kertoja: Antti Reini. Äänimaisemamusiikki: Tapani Rinne. Äänisuunnittelu: Pauli Saastamoinen. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

 

Pe 24.3. Harri Huhtamäki: Äiti, Alzheimer ja Americana- elämä laillisessa laittomuudessa
Muistisairauksista ja erityisesti Alzheimerin taudista on tulossa vakava kansansairaus, väittävät asiantuntijat, jotka ovat huolissaan suurista ikäluokista. Huoli on ennen kaikkea taloudellinen. Muita huolia ei juuri yhteiskunnallisessa keskustelussa tunneta. Tämä ohjelma tutkailee asioita hieman toisista kuulokulmista.

Nykyistä vanhustenhoitoa voi pitää eräänlaisena laillisena laittomuuden tilana - leirinä. Leiri on periaate, jolle poliittinen tila ja järjestys nykyään muodostuu. Ajatus leiristä on italialaisen filosofin Giorgio Agamben. Kontekstina on suvereeni valtio, joka päättää elämästä ja kuolemasta. Suvereenin hallitsema laillisen laittomuuden tila merkitsee vanhusten hoidossa mielivaltaa - heitteillejättöä, laillisesti.

Alzheimerin tauti vie vanhuksen aseman vieläkin turvattomammaksi kuin se jo muutoin olisi. Taudin kulku on arvaamatonta mutta vääjäämätöntä. Jokaisella ihmisellä se kuitenkin ilmenee omalla tavallaan.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Harri Huhtamäki. Kertojina ovat autenttisten äänien lisäksi Minna Haapkylä, Heidi Krohn ja Antti Reini. Äänimaisemamusiikin ovat tehneet Harri Huhtamäki, Esa Karjula, Tuomas Norvio ja Tapani Rinne. Tekninen toteutus: Tuomas Norvio. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

Ohjelma edusti Yleä lokakuussa 2014 Prix Europa -kilpailussa Berliinissä ja äänestettiin viiden parhaan joukkoon. Ohjelma sai myös Kouran vuoden 2014 kunniamaininnan dokumenttisarjassa. (2014)

 

Pe 31.3.  Harri Huhtamäki - Tuomas Norvio - Tapani Rinne: Oikkuja - mielenmaisemissa osa 1
"Aloittaessamme vuonna 2010 kutsuimme musiikkiamme äänimaisemamusiikiksi - jos joku sattui kysymään. Mutta vähitellen strukturoidut improvisaatiot alkoivat tuntua ja kuulostaa enemmän mielenmaisemamusiikilta. Toisaalta äänimaisema ja mielen maisema ovat aina dialogisessa ja dialektisessä suhteessa toisiinsa.

Käytämme kilokaupalla digitaalisia efektilaitteita lähes kaikissa instrumenteissa. - Miksi?

Ne luovat toisenlaisia mahdollisuuksia mielenmaisemille, ne ovat osa ihmisen muistia. Ja muistin kautta voidaan kysyä olennainen, aina vastausta vaativa kysymys: kuka tai mikä minä olen? Tekniikka - laajassa merkityksessä - on elementaarinen osa ihmisen muistia, identiteettiä, mielenmaisemaa.

Äänimaisemamme - mielenmaisemamme - estetiikka on luonnollisesti oma valintamme, mutta se on myös est-eettistä. Edeltääkö kauneus etiikkaa? Joku kysyi sitä jo kauan ennen meitä."

Näin kertoivat tämän Radioateljeen 35-vuotisjuhlaohjelman tekijät Harri Huhtamäki, Tuomas Norvio ja Tapani Rinne.

Radioateljeen Oikkuja osa 1 sisältää seuraavat teokset: Caprichos, Puhos, Buzzard, Istanbul ja Poem. (2016)

 

 

Huhtikuu 2017

 

Pe 7.4. Ääniversumi

 

Pe 14.4.Harri Huhtamäki: Pääsiäinen - lohdutusta korvalle ja sielulle
Oman kulttuurihistoriamme kannalta pääsiäinen kantaa mukanaan monia merkityksiä, jotka yhä ovat tärkeitä - ei yksinomaan uskonnon kannalta, vaan myös filosofisesti ja eettisesti - jopa kulttuuriantropologisesti. Kuoleman ja elämän, lunastuksen ja vaihdon kiertokulut ankkuroituvat pääsiäiseen monin eri kerroksin.

Ohjelma tulkitsee näitä tärkeitä kysymyksiä tuttujen suomalaisten runoilijoiden, Uuno Kailaan ja Eino Leinon avulla. Muita kulttuurillisia merkityksiä ohjelmaan tuovat vanhat virsikoraalit 1800-luvulta, jotka on sovitettu afrikkalaisilla musiikkimausteilla.

Toteutus: Harri Huhtamäki, Paroni Paakkunai¬nen ja ateljee-orkesteri, Pekka Lappi, kertojina Tiia Louste ja Tom Wentzel. Tuottaja on Harri Huhtamäki. (1995)

 

Pe 21.4. Hanna Huhtamäki: Paineiden Varjossa - hiljaisuuteen piilotetut

Mirja kesäsukissaan tallustelee nurmikolla - juuri ja juuri lumet lähteneet.
Saunapuita tuli hakemaan keskellä talvea  - sähkösaunaan.

Mirjalla ei saunaa ollutkaan, ei edes asuntoa, menneisyydessä eli omaansa tai jonkun toisen. Kuka tietää, mistä Mirja tuli ja kuka tietää, mihin hän meni.

Askeleet johtavat jäiseen rantaan, johon kenelläkään ei luulisi nyt olevan asiaa, aikooko Mirja uimaan? Kuka tietää kuka Mirja oli?

Käsikirjoitus ja ohjaus: Hanna Huhtamäki. Kertoja: Minna Haapkylä. Äänimaisemamusiikki: Hanna Huhtamäki. Tekninen Toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

 

Pe 28.4. Harri Huhtamäki - Paroni Paakkunainen: Torakka - radiomusikaali vallasta lapsen korvin
Radioateljeen menestynein ohjelma Torakka puhuu ja musisoi vallasta - sen luomasta mediamielikuvasta ja vallan uskottavuudesta eli pelosta.

Torakka perustuu Kornei Tsukovskin samannimiseen runoon, joka on jo klassikko. Runon on suomentanut Kirsi Kunnas. Torakan musiikin on säveltänyt Seppo Paroni Paakkunainen ja sen esittää Radioateljee-orkesteri ja kuoro solisteinaan Riikka Paakkunainen ja Harri Saksala. Ohjelma oli täysin uudentyyppinen dokumenttiohjelma ja siksi se voitti Prix Futuran Berliinissä 1989.

Torakka on ainoa suomalaisohjelma, joka on voittanut ensi palkinnon tässä alan arvostetuimmassa kilpailussa. Torakka on myös lähetetty BBC:ssä suomenkielisenä(!) ja ranskankielisenä France Culturessa pari kertaa. Huhtamäki on tehnyt siitä myös englanninkielisen version työskennellessään Australian radiossa ABC:ssä tuottajana ja kouluttajana. Torakka ei ole mikään nariseva yhteiskuntadokumentti, joka yrittäisi selittää mitä valta on, vaan se ilottelee monella tasolla kertoen samalla yksinkertaisen, mutta ironisen pelastustarinan.

Monet radioyhtiöt olivat kiinnostuneita ottamaan Torakan ohjelmistoonsa, mutta poliittinen tilanne olikin muuttunut liian vaaralliseksi Torakan lähettämiselle. Näin kävi Unkarissa ja Kiinassa. Maailma ei olekaan täynnä todellisia tarinoita vaan todellisia kuvitelmia.

Torakan on suunnitellut ja ohjannut Harri Huhtamäki, säveltänyt Seppo Paroni Paakkunainen, kertojana on Tom Wentzel ja tekninen toteutus on Pekka Lapin. Tuottaja on Harri Huhtamäki. (1988)

 

Toukokuu 2017

 

Pe 5.5. Ääniversumi

 

Pe 12.5. Anna-Liisa Haavikko: Isä Pispalasta - Lauri Viita
Runoilija Lauri Viita leikitteli sanoilla ja rakensi maailmanselityksiä kansanrunon poljennolla. Hän oli värikäs sanankäyttäjä, joka luovasti loi omaa sanastoaan.

Auto-onnettomuuteen 49-vuotiaana  menehtynyt Lauri Viita ehti elinaikanaan julkaista kuusi teosta. Esikoisteos Betonimylläri teki hänestä heti kirjallisuuden kiintotähden. Kokoelman  Alfhild-runosta tuli lausuttu klassikko ja nimikkoruno määritteli kirjailijan työläisrunoilijaksi. Tuosta määritelmästä Viita kuitenkin sanoutui irti kuten kaikista auktoriteeteistakin.

Lauri Viidan kuoleman jälkeistä henkilökuvaa leimaa mielisairauden varjo. Mutta millainen oli valovoimainen ja hurmaava Lauri Viita, siitä kertovat hänen lapsensa Seppo Viita ja Ursula Viita-Leskelä Radioateljeen ohjelmassa Isä Pispalasta.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Anna-Liisa Haavikko. Kertoja: Antti Reini. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

 

Pe 19.5.Tapio Tamminen: Kuviteltu Suomi - Lönnrotin viimeinen matka ylämaahan Kesäkuussa 1881
Elias Lönnrot lähti tyttärensä Idan kanssa viimeiselle matkalleen Kajaaniin. Matkalla 79-vuotias suomen kielen professori pohtii elämäänsä. Mitä hän oli lopulta tavoitellut Kalevalallaan? Uskoiko hän olevansa näkijä, joka pystyi luomaan historiattomalle kansalleen historian? Kertoivatko kansanrunot muinaisesta menneisyydestä? Vai oliko kyse vain hänen keksimästään tarinasta? Entä miksi hän rupesi ottamaan Kalevalaansa vaikutteita hindumytologiasta? Lönnrot oli toiminut Kajaanin piirilääkärinä pari kymmentä vuotta. Aluksi hän vierasti pohjoisen barbaareja, jatkuvaa kurjuutta, juopottelua, nälänhätää. Lopulta hän kiintyi ylämaan asukkaisiin, jotka pukivat sanottavansa usein sananlaskujen muotoon.

Mitä Kainuu ja Viena hänelle merkitsivät? Kansakunnan kehtoako? Olisiko Suomea ilman Vienaa ja Lönnrotia? Milloin ihmiset alkavat kuvitella, että he muodostavat yhteisen kansan? Käsikirjoitus ja ohjaus: Tapio Tamminen. Kertojat: Minna Haapkylä, Aki Raiskio ja Timo Välisaari. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

 

Pe 26.5. Tiina Seppä - Hanna Huhtamäki: kuin olisi tullut kotiin - Karjalasta Karjalaan
Ikkunalaudoilla pelargonit, rispaantuneet pitsisalusiinit. Harmaat hirsiseinät, ja ne kujoset. Keittiöpuutarha, lauluja ne kosket kuohuu, ja mie ja sie, myö ja työ. Ja hyö.

Mutta kenen tämä karjala on? Missä nämä karjalat ovat? Kenen ovat nämä muistot ja kuvitelmat toisista todellisuuksista - jossain muualla, toisten ihmisten luona, toisaalta menneessä ja jossain tutussa, omassa.

"Karjala" on Suomessa, Venäjällä, tässä ja toisaalla, menneessä ja nykyhetkessä. Suomalainen kulttuuri on karjalaista, toisaalta karjalaisuus on venäläistä. Karjala on Suomen myyttisen menneisyyden edellytys ja kuviteltu sekä maantieteellinen paikka - tai useita paikkoja. Mistä ja minne karjalapuhe oikeastaan kantaa?

Ohjelma pohtii Karjalan käsitteen ulottuvuuksia muun muassa evakkomuistelmien, aiempien vuosisatojen karelianististen kirjoitusten ja nykypäivän sanomalehtiotsikoiden valossa.

Käsikirjoitus: Tiina Seppä. Ohjaus ja äänimaisemamusiikki: Hanna Huhtamäki. Kertoja: Minna Haapkylä. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

Yle Radio 1

Ajankohtaista

Muualla Yle.fi:ssä