RADIOSSA NYT:
Seuraava ohjelma:

Radiodokumenttien kevät 2017

Radiodokumentit
Todellisia tarinoita -radiodokumentteja torstaisin Yle Radio 1:ssä. Uusinnat lauantaisin. Kuva: Seppo Sarkkinen / Yle Kuvapalvelu.

Todellisia tarinoita -radiodokumentteja kuullaan Yle Radio 1:ssä torstaisin klo 22.05 ja uusintana sunnuntaina klo 18.00. Kevään dokumenteissa kuuluu tämän päivän Suomen ohella myös historiallisia aiheita, mm. Tom Östlingin kolmiosainen sarja Holokaustin varjo.

Miten ulkomaalainen mies mukautuu, kun hän tulee rakkauden perässä Suomeen?  Vaarassa on, että oma identiteetti hajoaa, kun joutuu elämän toisen kautta. Radiodokumentti 'Imported husbands - Tuontisuhteita' (to 16.2.) tuo tähän tuttuun aiheeseen uusia näkökulmia.

Entä miten irakilaisperhe sopeutuu pakolaisena talviseen Suomeen, ja mitä sitten tapahtuu, kun tulee karkotuspäätös? (to 19.1.)

Tämän päivän Suomen ohella Todellisten tarinoiden kevääseen kuuluu myös historiallisia aiheita. Toisen maailmansodan tapahtumat eivät jätä meitä. Tom Östlingin kolmiosainen radiodokumenttisarja 'Holokaustin varjo' paljastaa uusia puolia mm. politiikan kulisseista (to 26.1. - 9.2.).

 

Kuuntele radiodokumentteja Yle Areenasta

 

Tammikuu

 

To 5.1. ja su 18.1. Oiva Pölösen hevoskaverit
Lehmolainen Oiva Pölönen on viimeisen päälle legendaarinen hevoskauppias. Jo Oivan isä Onni myi aikoinaan lehmiä ja myös hän oli kova hevosmies: Elämä ei ollut mitään ilman heppoja.

Näillä teillä on sitten poikakin ollut ikänsä. "Se on eräänlainen tauti tämäkin. Hoitoaikaan keljuttaa ja ostoaikaan ei muista sitä", Oiva virnistelee miettiessään elämäänsä. "Kaikkihan Oivan tuntee", tuumataan Pohjois-Karjalassa, vaikka aikamoiselta mysteerimieheltä poikamiehenä elelevä avojaloin kulkija kyllä vaikuttaa. Toteutus Reetta Arvila, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

 

To 12.1. ja su 15.1. Siljan saatanalliset säikeet
Dokumentti kertoo ajallemme tyypillisen ylisuorittajan tarinan. Pärjätäkseen muiden joukossa nainen sairastuu miellyttämiseen ja suorittamiseen, ja hinta on kova. Tarinalla on kuitenkin onnellinen loppu. Ohjelma loppuvuodesta menehtyneen dokumentaristi Timo Ruusuvuoren muistoksi. Toteutus: Timo Ruusuvuori, Satu Härkönen ja Hannu Karisto. (2003)

 

To 19.1. ja su 22.1. Tuiki tuiki tähtönen
3-vuotias Dania sekä isä ja äiti pakenivat henkensä kaupalla Irakista Suomeen. 17 vuorokautta salakuljettajien kyydissä toi perheen Bagdadista Tampereelle.

Perhe tuli kumiveneellä pimeän ja myrskyävän Välimeren yli. Heidän jälkeensä lähtenyt kumivene upposi. Perhe - isä, äiti ja pikkutyttö - piileskeli metsissä, pakoili poliisia satojen ja tuhansien muiden turvaa hakevien joukossa. Lapsi jouduttiin pitämään hiljaisena nukahtamislääkkeillä. Välillä matkaa jatkettiin jalkaisin, välillä täyteen pakatuilla autoilla ja junilla. Nopeat saivat paikan, hitaat eivät.

"En olisi lähtenyt, jos olisin tiennyt miten raskas ja vaarallinen matka oli", sanoi perheen äiti Suomessa.

Pakomatka maksoi perheelle 10 000 euroa. Taakse jäi itse rakennettu talo, hyvät ammatit, omaiset ja tappouhkaukset. Tampereella he pääsivät asumaan suomalaiseen kotiin, joka halusi auttaa hätää kärsiviä.

Miten kahden erilaisen perheen yhteinen elämä sujui? Aiheuttiko uskonto, erilaiset ruokailutavat, alastomuus tai huivipakko ristiriitoja perheiden arjessa? Mitä irakilaiselle perheelle tapahtui vuoden aikana?  Sopeutuivatko he Suomeen ja suomalaisen perheen arkeen? Missä meni suomalaisen perheen rajat? Dokumentti seurasi perheiden elämää vuoden verran. Toteutus Helena Itkonen, Pentti Männikkö ja Hannu Karisto.

 

To 26.1. ja su 29.1. Holokaustin varjo - kolme osaa kadotuksen läheisyydestä: Osa 1/3: Isät ja pojat
Suomen kuuluisin matemaatikko Rolf Nevanlinna vieraili 1930-luvulla taajaan Saksassa luennoitsijana ja tutkijana. Hän myös innostui Hitleristä.  Perheessä Saksa oli aina ollut lähempänä sydäntä kuin Englanti.  Hiljattain kuollut Arne-poika muistaa ohjelmassa miten saksalainen sotilas oli kodin vieraista kohteliain. Keskellä palavinta sotaa isä piti radiossa puheen, joka on mielistelevintä natsismin ylistystä mitä Yleisradiosta on kuultu. Puhe ylisti Hermann Göringiä uljaiden teutonien johtajana.

Ajoitus oli kohdallaan.  Suomen ja Saksan välinen aseveljeys oli kukkeimmillaan. Yhteisymmärrystä ja aseapua ei sopinut häiritä. Toteutus: Tom Östling, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

 

Helmikuu

 

To 2.2. ja su 5.2. Holokaustin varjo - kolme osaa kadotuksen läheisyydestä: Osa 2/3: Himmler Helsingissä
Kesällä vuonna 1942 Kolmannen valtakunnan kakkosmies Heinrich Himmler vietti Suomessa kesäisen viikon. Keskitysleirien pystyttämisestä vastaavana hän oli vähän ennen tuloaan seurannut Auschwitzin ensimmäisten uhrien kuolinkamppailua. Lomamatkaksi merkitty Suomen-vierailu jätti jälkeensä kysymysten vuon. Yhtä mieltä ollaan vain siitä, ettei Himmler ollut Suomessa vain kesää ihailemassa. Oliko hänen salkussaan lista kaikista Suomen juutalaisista? Uhkasiko heitä luovutus Hitlerin Saksaan? Mitä hotelli Seurahuoneella tapahtui? Mikä osuus Himmlerin hierojalla Felix Kerstenillä oli tapahtumiin? Sarjan satiirinen keskiosa ilakoi vakavalla aiheella. Toteutus: Tom Östling, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

 

To 9.2. ja su 12.1. Holokaustin varjo - kolme osaa kadotuksen läheisyydestä: Osa 3/3: Salaiset aseveljet
Saksalla ja Suomella oli jatkosodan Lapissa aseveljeyden lisäksi salaista yhteistyötä, josta on tihkunut tietoja vasta viime vuosina. Suomen Valtiollinen poliisi (Valpo) oli tärkeänä apuna, kun venäläisiä sotavankeja vangittiin ja osin tapettiin saman kaavan mukaan kuin muuallakin pitkin Saksan Itärintamaa. Juutalaiset olivat erityisesti tähtäimessä. Sarjan kolmas jakso liikkuu yöttömän yön ja kaamoksen Lapissa, mutta myös Valpon käytävillä Helsingissä. Laitoksen apulaispäälliköltä säilynyt muistio antaa aavistaa toiminnan luonteen: "Aaltonen huomautti valtiollisessa poliisissa olevan paljon asioita, joista ei voi kenellekään puhua, ei edes ministerille? Ja jos nämä sattuisivat sellaista kyselemään, on niistä tietäminen kylmästi kiellettävä." Toteutus: Tom Östling, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

 

To 16.2. ja su 19.2. Imported husbands - tuontisuhteita
Saksalainen elokuvantekijä Jonas Rothlaender tapasi suomalaisen naisen ja rakastui. Edessä oli muutto uuteen ympäristöön ja kulttuuriin. Miten kaukosuhde kääntyy lähisuhteeksi? Miten oma identiteetti uudessa maassa löytyy? Radiodokumentissa käsitellään Suomeen eri kulttuureista rakkauden perässä muuttaneiden miesten sopeutumisongelmia ja parisuhteen kompastuskiviä. Miehet avaavat taustojaan ja pohtivat avoimen rohkeasti suhdettaan suomalaiseen kulttuuriin ja parisuhteisiinsa. Oivalluksia, toivoa, toivottomuutta ja kasvua. Miten sudenkuopista voi selvitä? Millaista on elää ja asua Suomessa ulkomaalaisena miehenä? Oman  identiteetin tarkastelu ja itsenäistyminen nousevat keskiöön, kun Jonas käy läpi omaa sopeutumisprosessiaan kylmässä pohjolassa. Ohjelman käsikirjoitus Jonas Rothlaender. Suomenkielinen versiointi: Pauliina Motturi, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

 

To 23.2. ja su 26.2. Jäätikköseikkailu 1916
Neljä tekniikan opiskelijaa tekee huhtikuussa 1916 loppuelämänsä kannalta ratkaisevan päätöksen: he lähtevät jääkäreiksi Saksaan. Samalla heistä tulee rikollisia, maanpettureita. Kiinnijäävää odottaa Siperia tai muu karu kohtalo. Santarmeja suuremmaksi vaaraksi osoittautuu kuitenkin keväinen Merenkurkku, joka uhkaa viedä hengen tai ainakin järjen.

Jäätikköseikkailu 1916 on niin tosi kuin muistinvarainen tarina voi olla. Siinä puhuu omalla äänellään yksi pojista, joka äänitti muistelmansa 1960-luvulla - siis "vain" noin 50 vuotta tarinamme tapahtumien jälkeen. Toinen kertojaääni perustuu päiväkirjoihin, joita yksi nuorukaisista piti. Kumpikin lähde on autenttinen, ensimmäistä kertaa julkisuudessa kuultava.

Jäätikköseikkailu 1916 on poikain seikkailukertomus vailla poliittisia latauksia. Sillä sellaista oli näiden neljän toveruksen elämä 101 vuotta sitten tsaarin Venäjällä, ennen kuin kaikki muuttui. Toteutus: Anu valve, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

 

Maaliskuu

 

To 2.3. ja su 5.3. Merikansan rukous
'Merikansan rukous, pykeijalainen elämän malli' on klassikkodokumentti vuodelta 1976. Ollaan Ruijassa, Jäämeren rannoilla kalastajien työn äärellä. Paljon on elämänmeno nykyiseen verrattuna muuttunut, mutta eivät toki perusasiat. Digitaalisuudesta ei tämän ohjelman aikoihin ollut tietoakaan. Äänimaailmat on tallennettu hartaudella, ja niille annetaan tilaa Toteutus: Pertti Salomaa, Esko Tolonen ja Juhani Lihtonen. (1976)

 

To 9.3. ja su 12.3. Aalloilla leijuva liike
Saksalainen filosofi Martin Heidegger toteaa teoksessaan Sein und Zeit, että hiljaisuus on omantunnon ääni. Hiljaisuus voi myös ahdistaa, tuottaa pelkoa tai mielihyvää.

Teollisuudessa tarvittavien voimansiirtovälineiden myötä yhteiskunnat ovat siirtyneet rajattomaan hälyyn. Kaupunkien suurten kerrostalojen väliset rotkot voimistavat moninkertaistavat hälyn kaikuja, rikkovat viestit pirstaleisiksi, tuottavat taukoamattoman informaation tulkittavaksi. Ohjelma tutkii hiljaisuuden ja metelin olemusta neljästä suunnasta, pohjoisesta etelään, nuoruudesta vanhuuteen. Miksi sama paikka voi olla niin erilainen? Toteutus: Heikki Niskanen, Kai Rantala ja Hannu Karisto. Rooleissa Anu Sinisalo ja Aarre Karen. (2007)

 

To 16.3. ja su 19.3. Poro on parasta
Rovaniemellä Sierijärven porotilalla Ari Maununiemi ja Sampo Pasma elävät arkea, joka sujuu vahvassa yhteydessä luonnon ja eläinten kanssa. Poro on parasta -dokumentti johdattaa kuulijan pohjoisen maisemaan, jossa porot ovat arkipäivää. Ne ovat nuorille poromiehille paitsi työ myös elämäntapa ja ravinnonlähde. Miltä näyttää tämän ikiaikaisen perinteen ja nykymaailman rinnakkaiselo? Toteutus: Mervi Leino, Kai Rantala ja Hannu Karisto.(2016)

 

To 23.3. ja su 26.3. Rahalaukku
Nuori lotta ja sotilas tapasivat hetken verran kesäkuun suurhyökkäyksessä vuonna 1944. Kanttiinin rahalaukku piti kantaa turvaan pois hyökkäyksen alta, ja kantamisessa lotan apuna oli vähän matkaa paikalle ilmestynyt sotilas. Laukku jäi kuitenkin ison kiven juurelle, ja lotan ja sotilaan tiet erosivat. 60 vuotta myöhemmin kaksi aiemmin toisistaan tietämätöntä pariskuntaa kuulevat linja-autossa toisiltaan tutun tarinan rahalaukusta. Sattuma toisensa jälkeen johtaa takaisin rintamalle ja tähän päivään.

Toteutus. Marjut Räisänen, Kai Rantala ja Hannu Karisto. (2006)

 

To 30.3. ja su 2.4. Annin surma
Kaksi kellastunutta valokuvaa, joista katsoo vakavana nuori, suurisilmäinen tyttö. Samassa kuoressa lehtileike, jonka yläreunaan on musteella kirjoitettu sana "murhattu". Kuka on kuvien kaunis neito pyhäleningissään, ja mitä hänelle tapahtui? Toteutus: Päivi Leino, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

 

Huhtikuu

 

To 6.4. ja su 9.4. Eihän tämä maa minun omani ollut
"Minä olen nämä laulut oppinut pienenä lapsena, eikä niissä kiertolaisten vankkureissa ollut muita soittimia kuin oma ääni vaan, ja hevosella aisakellot. Ja taloihin kun tultiin, niin usein meille sanottiin: yötä saatte olla, mutta omaa kieltä ette puhu. Ja jos vahingossa puhuttiin tai laulettiin, niin sitten tuli meille lähtö taas." Hilja Grönforsia ovat musiikintutkijat kutsuneet mustalaisten Lönnrotiksi: vuosia kestäneen työn tuloksena hän on kerännyt talteen sekä oman sukunsa laulut että myös yli kaksisataa miltei unohtunutta kappaletta eri puolilta Suomea. Toteutus: Katariina Lillqvist, Kai Rantala ja Hannu Karisto.(2008)

 

To 13.4. ja su 16.4. Ahon Matti palaa Riihimäelle
Ylikiimingin Alavuotolla Matti Väänäsen arkea on aina värittänyt lehmät ja navettahommat. Lähes viiteenkymmeneen vuoteen ei ole kulunut päivääkään ettei Matti olisi puuhannut navetassa, vaikkakin aamu- ja iltalypsyt ovat kyllä muutamat kerrat jääneet välistä sairauden takia. Hyvin kotona viihtyvä Matti on ollut viimeksi kotoa yötä poissa 1960-luvulla, kun armeijan harmaat kutsuivat Riihimäelle. Sen koommin mies ei ole nähnyt tarvetta sen kummemmin reissata. Mielessä on kuitenkin vuosikymmenet pyörinyt Riihimäki ja unelma päästä käymään vielä tutuilla paikoilla. Ja nyt oli aika lähteä matkaan. Unelmien road-tripille mukaan lähti reissukaveriksi Reetta Arvila. Toteutus: Reetta Arvila. Jaakko Jämsä ja Hannu Karisto. (2016)

 

To 20.4. ja su 23.4. Viimeiset kommarit
Kommunistinen liike nousi sotien jälkeen maan alta mahtavaksi ja pelätyksikin voimatekijäksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Riitaisten kommunistien jo 1960-luvun lopulta alkanut alamäki kiihtyi 1980-luvulla syöksykierteeksi, joka päättyi puolueen paradoksaaliseen konkurssiin.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen kommunismista ei ole puhunut päivänpolitiikassa enää kukaan. Kommunisteja on toki edelleen, mutta heidän vallankumoususkonsa on hiipunut nykymenoa hämmästeleväksi alistuneeksi huokailuksi. Ohjelmassa aatteen miehet puhuvat paljaasti, tarkasti ja hauskasti. Toteutus: Mikko Järvinen, Kai Rantala ja Hannu Karisto. (2010)

 

To 27.4. ja su 30.4. Ville Vallgrenin ilo
Kuvanveistäjä Ville Vallgren rakasti elämää. Hän oli suomalainen versio Fellinin elokuvien hahmoista: kotieläiminä olivat possut, jotka osallistuivat juhliin ja otettiin rusetti kaulassa mukaan kaupparetkille. Dokumentti etsii iloa menneisyydestä, kuvanveistäjän ateljeesta ja nykypäivän elämästä. Toteutus: Aune Waronen, Pentti Männikkö ja Hannu Karisto. (2003)

 

To 4.5. ja su 7.5. Löytöretkeilijät
Vanhojen tarinoiden, tiedon ja sukujuurten tutkimus elää renessanssiaan. Uudet sukupolvet ottavat haltuun lähimenneisyyttä ja kauemmaksikin katsotaan. Uudet sukututkimuksen keinot, kuten sähköinen sukupuu ja DNA-tutkimus ovat luonteva osa harrastusta.

Dokumentissa kuvataan mm. suvun tarinoista sekä Karjala-juuristaan kiinnostuneiden kokemuksia löytöjensä äärellä. Ohjelmassa esiintyvät Lydia Lehtola, Sanna Salonen, Timo Salonen ja Reijo Savola. Ajatuksia on koottu mukaan myös kyselyn avulla. Lisäksi ohjelmassa kuullaan mm. Ilja Kotikallion tarinointia, Marja Leena Toukosen runo ja ajatuksia, Hilja Puustisen lausuma runo, ote Eliel Vartiaisen teoksesta Metsämiehen muistelmia sekä Anne-Mari Kivimäen musiikkia. Lukijoina ovat Päivi Leino ja Simo Sipola. Toteutus: Lea Tajakka, Kai Rantala ja Hannu Karisto. (2016)

 

Toukokuu

 

To 11.5. ja su 14.5. Vuosien merkitys
Miltä elämä näyttää ja tuntuu, kun nainen 50 ja 60 vuotta täyttää. Niitä tuntemuksia valaisevat vuonna 1964 syntynyt kirjailija Sirpa Kähkönen ja vuonna 1954 syntynyt näyttelijä Seija Pitkänen. Sirpa Kähkönen järjesti hauskat diskosyntymäpäivät Helsingin Suvilahdessa. Perheellä ja ystävillä onkin suuri merkitys kirjailijan yksinäisessä ammatissa. Kirjoittamisesta hän toteaa, että "vuodet ovat tuoneet varmuutta ja ne ovat antaneet myös syvyyttä asioiden käsittelyyn. Nyt saan nauttia niistä hedelmistä, joita eletty elämä on minussa kypsyttänyt." Seija Pitkänen katsoo peiliin Kuopion kaupunginteatterin pukuhuoneessa ja tuumaa, että "perusluottamus omaan osaamiseen on iän myötä lisääntynyt. Työssäni tärkeintä on vuorovaikutus yleisön kanssa ja jatkan niin kauan kuin pysyn virkeänä ja aistit avoinna. Perhe ja pitkäaikaiset ystävät luovat perusturvan ja vastapainon intensiiviselle teatterityölle." Toteutus: Pirkko Pelkonen, Ossi Wallius, Hanna-Helena Kinnunen ja Hannu Karisto. (2015)

 

To 18.5. ja su 21.5. Polskutellen
Itämeren rannoilla kukoisti jo viime vuosisadan alkupuolella vilkas ja kiihkeä ranta- ja kylpyläkulttuuri. Vielä maailmansotien välilläkin muta-,  aurinko- ja ilmakylvyt sekä sosieteeraus houkuttivat lomalaisia niin Terijoella, Hangossa kuin Puolan Sopotissa ja Saksan Binzissäkin. Toisen maailmansodan jälkeen kylpylä- ja rantakulttuuri Itämeren rannoilla hiipui loistonsa päivistä, mutta on nyt matkalla kohti uutta tulemista. Dokumentti sukeltaa eteläisen Itämeren rantakaupunkien menneisyyteen ja nykyhetkeen Puolan ja Saksan pitkillä hiekkaisilla rannoilla, Usedomin ja Rügenin saarilla. Toteutus: Riikka Rahi, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

 

To 25.5. ja su 28.5. Nuoren Henrikin sotaretki
"Vähän haikea oli mieli lähdön hetkellä Jätkäsaaressa. Laivamatka tuntui meistä lapsista kuitenkin ihan hauskalta vaikka uhkaavan tilanteen takia pelastusliivit pitikin olla päällä päivin ja öin. Pakomatkan päätepisteessä meitä odotti viehättävä kylpyläkaupunki, jossa sodasta ei ollut mitään tietoa ja jossa elämä sujui rattoisasti koulua käyden ja luonnosta nauttien." Henrik Kiianheimo oli oli teinipoika, kun jatkosota päättyi.Neuvostoliiton kanssa solmitussa aseleposopimuksessa oli kuitenkin käsky, jonka mukaan Suomessa asuvat Saksan ja Unkarin kansalaiset piti internoida. Kiianheimon saksalainen isä ja suomalainen äiti joutuivat tekemään pikaisen päätöksen siitä, jäisikö perhe Suomeen internoitavaksi vai pakenisivatko he Saksaan ennen eristysleirille joutumista. Syyskuussa 1944 perhe lähti Suomesta vajaan kahden sadan muun kohtalotoverin kanssa. Laiva vei pakolaiset Itämeren eteläiselle rannikolle, Rügenin saarelle, jossa Saksassa vielä jatkunut sota oli vain kaukainen kumu. Toteutus: Riikka Rahi, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

Yle Radio 1

Ajankohtaista

Muualla Yle.fi:ssä