Kysy säästä ja sääilmiöistä |

Merituuli

Keväällä ja alkukesällä säätiedotuksissa puhutaan rannikkoa viilentävästä merituulesta. Mistä ilmiöstä on kyse ja kuinka merituuli oikein syntyy?

Säägrafiikkaa: Kaaviokuva merituulesta
Kaaviokuva merituulesta Kuva: Yle Uutiset

Keväällä ja alkukesästä merialueet ovat vielä pitkään selvästi maa-alueita viileämpiä. Näin mantereen ja meren välille muodostuu joskus suuriakin lämpötilaeroja. Esimerkiksi etelärannikolla, Helsingin Kaisaniemen ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välinen lämpötilaero voi päiväsaikaan olla jopa 5 - 10 astetta, vaikka päivä olisi sään puolesta molemmissa paikoissa samanlainen. Näissä tilanteissa tuulen suunnalla on suuri vaikutus havaittuun lämpötilaan.

Lämpötilaero meren ja maan välillä ei vaikuta pelkästään rannikon lämpötilaan, vaikutus ulottuu myös ilmakehän pienialaiseen kiertoliikkeeseen. Lämpötilaerot saavat nimittäin aikaan myös paine-eroja. Lämpimänä alkukesän päivänä maa-alue lämpenee voimakkaammin kuin meri. Tällöin maalla oleva ilmamassakin lämpenee ja koska lämmin ilma on kylmää kevyempää, joutuu maan päällä oleva ilma nousuliikkeeseen. Tämän nousuliikkeen myötä maa-alueilla muodostuu iltapäivän tunteina heikko matalapaineenkeskus. Auringon lämmityksestä syntyvää matalapainetta kutsutaan meteorologiassa termiseksi matalapaineeksi. Merialueella tilanne on päinvastainen ja merille muodostuukin päivällä vähäinen terminen korkeapaine.

Maa- ja merialueille syntyy siis auringon lämmittävän vaikutuksen seurauksena paine-ero, tällöin merialueella ilmanpaine on korkeampi kuin maa-alueilla. Paine-erovoiman seurauksen syntyy ilmakehään kiertoliike, jossa tuuli käy mereltä kohti maata. Merituulen vaikutus ei ulotu kovinkaan pitkälle sisämaahan, tilanteesta riippuen merituuli ulottuu iltapäivällä 30 - 60 km sisämaahan. Merituulen syntymiselle on pari peukalosääntöä: 1. lämpötilaeron pitää maan ja meren välillä olla 5 - 15 astetta (tämä toteutuu alkukesällä helposti) 2. Perustuulen pitää olla heikko, maalta kohti merta puhaltavan tuulen nopeus saa olla maksimissaan noin 8 m/s. Tätä kovemmat tuulet estävät merituulen syntymisen.

Merituulen vaikutus ei rajoitu vain lämpötilaan. Mereltä puhaltava tuuli "siivoaa" rannikkokaistaleen usein kumpupilvistä puhtaaksi. Niinpä kesällä rannikot ovat usein aurinkoisempia, kuin sisämaa-alueet, jonne muodostuu päivän mittaan kumpu- ja kuuropilviä. Illan tunteina auringon lämmittävä vaikutus hiipuu, tällöin myös merituuli heikkenee. Illan aikana tuuli voikin rannikolla kääntyy puhaltamaan mantereelta ja sisämaan puolelle kehittyneet pilvet voivat ajautua rannikolle. Lämpötila käyttäytyy rannikolla näissä tilanteissa kahtalaisesti; aamupäivällä lämpötila kohoaa nopeasti (ennen merituulen kehittymistä). Tuulen kääntyessä merellä lämpötila kääntyy laskuun. Illan tunteina merituulen hiipuessa lämpötila voi rannikolla kääntyä jälleen nousuun.

Vaikka merituuli onkin yleisintä alkukesän aikaan, voi merituulta esiintyä otollisissa tilanteissa myös loppukesästä.

Aluejako sääennusteissa

Säägrafiikka: Aluejako sääennusteissa

Missä on maan keskiosa? Kuuluuko pääkaupunkiseutu länteen vai itään? Sääennusteiden aluejakoa on selvitetty täällä

Ylen tv-lähetysten sääsymbolit

Säägrafiikka: Ylen sääkartan symboleja

Sadetta vai sadekuuroja? Mitä tarkoittaa violetti katkoviiva sääkartalla? Vastauksen kysymyksiin löydät täältä.

Tuorein sääennuste

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä