Kysy säästä ja sääilmiöistä |

Suomessa vaivaa ulkomainen siitepöly

Siitepölymäärien arviointi on käsityötä

Katsojakuva: Koivunurpu
Katsojakuva: Koivunurpu Kuva: Kalevi Elmala/Lahti

Nokka vuotaa ja aivastuttaa – moni kärsii keväisin erityisesti koivun, mutta myös muiden puiden siitepölystä. Runsaasta siitepölykaudesta saadaan tietoa jo etukäteen, asiaa valottaa Turun yliopiston aerobiologian yksikön erikoistutkija Anna-Mari Pessi.

Puut tuottavat heteitä ja siemeniä vaihtelevasti eri vuosina. Otollisissa sääolosuhteissa hedetuotanto on vilkasta mikä tuottaa runsaan siitepölykauden. Tämän jälkeen puut käyttävät paljon energiaa siementuotantoon ja seuraavana keväänä siitepölykausi jää aiempaa heikommaksi. Toisaalta hiljaiselon jälkeen seuraava vuosi on jälleen allergikoille hankalampi. Tämä kierto on ollut viimevuosina hyvin selkeä. Kevään 2012 siitepölymäärät olivat ennätyksellisen suuria, mitä seurasi keväänä 2013 erityisen helppo siitepölykausi –  ja vuonna 2014 oli taas siitepölyä ilmassa edellisenkin vuoden edestä.

Metsäntutkimuslaitos myös laskee joka kesä koivunnorkkoja arvioidakseen seuraavan vuoden siementuotantoa – ja samalla siitepölymääriä.

Suomessa iso osa siitepölystä tulee kaukokulkeumana lähiympäristöstä, erityisesti Karjalasta ja Baltiasta, ja kun näillä alueilla siitepölytuotannon kierto ja usein myös sääolosuhteet kulkevat käsi kädessä Suomen tilanteen kanssa niin vaikutus kertautuu.

Siitepölymäärien mittaaminen on puhdasta käsityötä. Siitepölyhavaintoja kerätään kahdeksalla paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Mekaaninen keräin ottaa talteen siitepölyhiukkasia ilmasta ajankohdan mukaan. Keräimien nauhat lähetetään Turun yliopiston aerobiologian yksikköön tutkittavaksi. Laboratoriossa tutkitaan mikroskoopilla mitä siitepölyä nauhalta löytyy ja lasketaan kuinka paljon. Sama menetelmä on käytössä ympäri Eurooppaa. Siitepölymäärien katsotaan olevan runsaita, kun suurin osa allergikoista tarvitsee lääkitystä.

Siitepölymäärien laskeminen ei ole täysin yksiselitteistä, sillä pelkkä siitepölymäärä ei kerro itse vaikuttavan aineen – allergeeni määrää. Esimerkiksi syksyllä puut voivat vielä tuottaa paikoin runsaastikin siitepölyä, mutta ei allergeenia, jolloin pölytyksellä ei ole ihmisiin vaikutusta, asiaa selvittää erikoistutkija Anna-Mari Pessi. Myös kaukokulkeutuneen siitepölyn allergeenimäärää on vaikea arvioida, sillä allergeenit tuppaavat vähenemään kulkeutumismatkan kasvaessa.

Aluejako sääennusteissa

Säägrafiikka: Aluejako sääennusteissa

Missä on maan keskiosa? Kuuluuko pääkaupunkiseutu länteen vai itään? Sääennusteiden aluejakoa on selvitetty täällä

Ylen tv-lähetysten sääsymbolit

Säägrafiikka: Ylen sääkartan symboleja

Sadetta vai sadekuuroja? Mitä tarkoittaa violetti katkoviiva sääkartalla? Vastauksen kysymyksiin löydät täältä.

Tuorein sääennuste

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä