Ajankohtaista säästä |

Vettä vailla maalla, merellä ja ilmassa – syksy on ollut harvinaisen kuiva

Vesiraja on karannut etelärannikolla harvinaisen kauas ja jokien virtaamat kulkevat väärään suuntaan. Elämme kummallista syksyä.

Lapsi juoksee rannalla.
Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Pitkään Pohjois-Euroopan yllä pysytellyt korkeapaine on kääntänyt syyssään päälaelleen. Normaalisti sateinen ja tuulinen vuodenaika on tänä vuonna tarjonnut paljon aurinkoa ja poikkeuksellisen paljon poutasäätä.

Lokakuun alku on ollut mittaushistorian vähäsateisin.
Lokakuun alku on ollut mittaushistorian vähäsateisin. Kuva: Yle Sää
Lokakuussa sateita on tullut vain muutamana päivänä ja nekin hyvin heikkoja. Koko kuukauden sademäärä on monin paikoin pyöreä nolla ja sateisimmillakin alueilla Lapissa määrät ovat alle 5 mm. Keskimäärin lokakuun sademäärä on 45-80 mm ja sadepäiviä on 14-20.

Kuiva maasto pedattiin jo syyskuussa, kun sadepäivät jäivät tavanomaisen 12-20 sijaan vain muutamaan ja Lappia lukuun ottamatta sademäärät jäivät selvästi tavanomaisesta.

Tästä kaikesta on seurannut, että jokien virtaamat ovat selvästi tavanomaista pienempiä ja laskevat koko ajan, kun tavallisesti tähän aikaan vuodesta virtaamat ovat kasvussa. Poutainen sää jatkuu ainakin vielä viikonlopun, mutta alkuviikosta säätyyppi muuttuu.

Itämeri janoaa suolavettä

Korkeapaineella on ollut sadevesien lisäksi vaikutusta myös merivesiin. Pitkään paikallaan majaillut korkeapaine, idän ja pohjoisen puoleisilla tuulilla höystettynä, on pikkuhiljaa työntänyt merivettä pois Itämeren altaasta ja Suomen rannikoilta, erityisesti Suomenlahdelta, minkä seurauksena merivesi on monin paikoin puoli metriä tavanomaista alempana.

Meren pakeneminen saattaa olla Itämerelle lottovoitto. Jos hyvin käy, ensi viikolla korkeapaineen väistyessä ja länsituulten voimistuessa Tanskan salmen läpi puskee tuulten mukana Atlantilta suolapulssi, eli iso määrä Atlantin suolapitoista ja hapekasta vettä, joka parhaimmillaan voisi sekoittaa Itämeren vettä ja kierrättää ravinteita ja happea Itämeren huonokuntoisille pohjakerroksille.

Viimeisen suolapulssin vaikutukset jäivät selvästi ennakoitua vähäisemmiksi ja syyksi on esitetty meren pintakerrosten lämpenemisen aiheuttamaa entistä voimakkaampaa kerrostumista, joka estää vesimassojen sekoittumisen. Mahdollisen suolapulssin vaikutukset näkyvät kuitenkin vasta vuoden tai vuosien päästä.

Aluejako sääennusteissa

Säägrafiikka: Aluejako sääennusteissa

Missä on maan keskiosa? Kuuluuko pääkaupunkiseutu länteen vai itään? Sääennusteiden aluejakoa on selvitetty täällä

Ylen tv-lähetysten sääsymbolit

Säägrafiikka: Ylen sääkartan symboleja

Sadetta vai sadekuuroja? Mitä tarkoittaa violetti katkoviiva sääkartalla? Vastauksen kysymyksiin löydät täältä.

Tuorein sääennuste

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä