Njuike sisdoaluide

Sámediggeválggat 2023: paketissa on 5 artikkelia

Politihkka

Sámediggeválggat bohciidahttet garra dovdduid – Paavo Riihitammela áigu bivdit bolesa veahkkin jienasteapmái

Paavo Riihitammela áigu mátkkoštit duhát kilomehtera duohken jienastanbáikái, vaikko ii leat sihkkar beasságo son jienastit dán jagi sámediggeválggain.

Anár

Matkailijat täyttävät Ivalon terveyskeskuksen, mutta samalla saattavat turvata ympärivuorokautisen päivystyksen

Lapin hyvinvointialueen tavoitteena on säästää 45 miljoona euroa vuodessa. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, miten se tulee vaikuttamaan Suomen pohjoisimpaan päivystystä tarjoavaan terveyskeskukseen.

Politihkka

Gávpotsámit guorahallet dárkilit, gean jienastit dán čavčča Suoma Sámedikki válggain

Politihkka

Evttohasaid mielas Sámedikkis galgá leat váldi eanangeavahanáššiin

Politihkka

Sámediggeevttohasat eai hálit bieggafámu Sápmái

  1. Yle Sápmi lágida válgachat – searvva neahttaságastallamii ja boađe gažadit sámediggeválggaid evttohasaid

  2. Osallistu vaalichat-keskusteluun ja kysy saamelaiskäräjävaalien ehdokkailta mieltäsi askarruttavia kysymyksiä

  3. Vuässõõđ vaalchattsaǥstõõllmõʹšše da kõõjj sääʹmteʹǧǧvaali võboršiiʹǩǩin tuu miõl âʹlnn joorri kõõččmõõžžid

  4. Yle Säämi uárnee vaaljâchat – seervâ nettisavâstâlmân já koijâd sämitiggevaaljâi iävtukkâsâin koččâmušâid

Dearvvasvuohta

Turisttat devdet Avvila dearvvašvuođaguovddáža, muhto seammás maid dorvvastit dan doaimma

Lappi buresveadjinguovllu ulbmilin lea seastit 45 miljovnna euro jagis. Vel ii leat goittotge dárkilis diehtu, mo dat váikkuha Avvila dearvvašvuođaguovddáža doibmii.

Dálkkádat

Eanan vilggoddii davimus Sámis mannan ija – Gihttelis mihtiduvvui 24 sentte muohta

Gaskavahko iđđes leatge mihtidan dán čavčča virggálaš vuosttasmuohttaga.

Ruvkket: paketissa on 3 artikkelia

Politihkka

Guovdageidnolaš Mihkkal Hætta fárrii Stuorradikki ovdii: ”In leat dáppe danin go mus lea miella fal danin, go stáhta rihkku min álbmoga rivttiid”

Hætta ulbmilin lea, ahte olbmot dieđášedje Fosen-ášši birra. Badjel 700 beaivvi dassái Norgga alimusriekti attii duomu, man mielde Fovsennjárgii huksejuvvon bieggamillut rihkkot sámiid vuogatvuođaid.

Árktalaš guovlu

Sámiid rievttit vuoittáhalle EU-parlameanttas – ”Luonddusuodjalanguovlluide boahtá dál deaddu ráhpat ruvkkiid”

Ekonomiija

EU haluaa irti Kiina-riippuvuudesta ja hoputtaa kaivoshankkeita – asetus esittää ”pikakaistaa”, jossa lupa irtoaisi enintään kahdessa vuodessa

75 kommenttia

  1. Guhtta jienasteaddji muitalit, mo sii válljejit evttohasa sámediggeválggain – anáraččaid áššit, báikkálašvuohta ja ahki váikkuhit

  2. Gávpotsámit guorahallet dárkilit, gean jienastit dán čavčča Suoma Sámedikki válggain

  3. Máhtátgo jienastit sámediggeválggain? Loga dás, mat buot áššit sáhttet mannat endorii jienasteamis ja mo garvit daid

  4. Osaisitko äänestää saamelaiskäräjävaaleissa? Jopa satoja äänestyslipukkeita hylätään joka vaaleissa

  1. Sohkaršohka pubbagilvu: Pirita Näkkäläjärvi ja Inka Musta

  2. Sohkaršohka pubbagilvu: Pentti Pieski ja Tuomas Aslak Juuso

  3. Sohkaršohka pubbagilvu: Mari Gauriloff ja Tauno Ljetoff

  4. Sohkaršohka pubbagilvu: Kari Guttorm ja Leena Niittyvuopio-Jämsä

  5. Sohkaršohka pubbagilvu: Janne Hirvasvuopio ja Maarit Kiprianoff

  6. Sohkaršohka pubbagilvu: Anu Avaskari ja Tinja Semenoff

  7. Sohkaršohka pubbagilvu: Anni-Sofia Niittyvuopio ja Margareetta Suoninen

  1. Mumenvággi

  2. Unna Junná

  3. Binna Bánna

  4. Šuokŋabiedju

  5. Suõmmpieʹss

  6. Šuoŋâpiäju

  7. Hitruus Ruu ja skihpárat

Vehádagat

Sámeduojis lea gávdnon sadji maid arvedávgesápmelaččaide – čeabehiin sáhttá gávnnahit, man maskuliidna dahje feminiidna gávttis šaddá

Guovllu ja soga lassin olbmot čájehit iežaset identitehta gávttiin. Björn Underdal čájeha gávttis maiddái iežas persovnnalaš identitehta ja lasihii dasa smávva ”queer twist”.

Luondu

Säämi tiävá ruškemađhâšeijein, veikkâ ruške lii eskân älgimin – Ilpo Kokkila lii jottáám Suáluičiälgán čohčuv jo 90-lovo rääjist

Kultuvra

Šâddpoorri Anna Lumikivi âânn puäʒʒoummu poorrâmnääʹl eettlubun, ko jiijjâs — ânnʼjõž poorrâmsiâzztõõzz peʹjje säʹmmlaid smiõttâd jiijjâz poorrâmnaaʹlid

Puäʒʒooumaž Veikko Feodoroff vuäinn, što säʹmmla âʹlǧǧe jiijj smiõttâd poorrâmnaaʹlid da tõi eettlažvuõđ.

Sápmi

Kasvissyöjä pitää lihaa syövän poromiehen ruokavaliota eettisempänä kuin omaansa – suositukset haastavat saamelaisia pohtimaan tottumuksiaan

  1. Teste guđemuš sámediggeválggaid evttohasain lea duinna eanemus ovttaoaivilis!

  2. Testaa kii sämitiggevaaljâi iävtukkâsâin lii tuin enâmustáá oovtuáivilist!

  3. Teʹstte, ǩii sääʹmteʹǧǧvaali võboršiiʹǩǩin lij tuin jeänmõsân seämma miõl!

  4. Testaa, kuka saamelaiskäräjävaalien ehdokkaista on kanssasi eniten samaa mieltä

  1. Sámegiella virggálaš giellan? Sápmelaččaide iežaset riikkabeaiáirras? Oahpásmuva sámediggeválggaid evttohasaide ja sin oaiviliidda

  2. Sämikielâ virgálâš kiellân? Sämmiláid jieijâs ovdâskoddeaairâs? Uáppáásm sämitiggevaaljâi iävtukkâssáid ja sii uáiviláid

  3. Sääʹmǩiõll veerǥlaž ǩiõllân? Säʹmmlaid jiijjâs eeʹttiǩ-kåʹddneǩ? Tobdstõõđ sääʹmteʹǧǧvaali võboršiiʹǩǩi vuäinlmid

  4. Saamen kieli viralliseksi kieleksi? Saamelaisille oma kansanedustajansa? Tutustu saamelaiskäräjävaalien ehdokkaiden näkemyksiin

  1. Sámediggeválggat 2023: Marjaana Aikio

  2. Sámediggeválggat 2023: Anu Avaskari

  3. Sámediggeválggat 2023: Janne Hirvasvuopio

  4. Sámediggeválggat 2023: Maarit Kiprianoff

  5. Sámediggeválggat 2023: Anni Koivisto

  6. Sámediggeválggat 2023: Inka Musta

  7. Sámediggeválggat 2023: Leena Niittyvuopio-Jämsä

  8. Sámediggeválggat 2023: Veijo Niittyvuopio

  9. Sámediggeválggat 2023: Pirita Näkkäläjärvi

  10. Sámediggeválggat 2023: Pentti Pieski

  11. Sámediggeválggat 2023: Markku Porsanger

Politihkka

Yle čuovvu sámediggeválggaid: Válggat leat álgán – oahpásmuva evttohasaide

Dán čavčča válggain leat oktiibuot 34 evttohasa. Evttohassan leat sihke dálá ja ovddeš áirasat, muhto maiddái ođđa namat.

Ođđasamosat

  1. Evttohasaid mielas Sámedikkis galgá leat váldi eanangeavahanáššiin
  2. Eanetlohku evttohasain doarju sámediggelága ođasmahttima
  3. Oahpásmuva evttohasaid oaiviliidda

  1. Sámediggeevttohasat eai hálit bieggafámu Sápmái

  2. Evttohasaid mielas Sámedikkis galgá leat váldi eanangeavahanáššiin

  3. Eanetlohku evttohasain doarju sámediggelága ođasmahttima

  4. Anarâš iävtukkâsah halijdeh ovdediđ anarâškielâ já eennâmkevttim aašijd sämitiggeest – anarâškielâliih iävtukkâsah láá uccáá

  5. Sääʹmvõboršiiʹǩǩi mieʹrr lâssan juõʹǩǩ sääʹmteʹǧǧvaalâst – Sääʹmteʹǧǧ veekk aaʹššid ooudâs veiddsubun ko Saaʹmi siidsåbbar, juurdče võboršeeʹǩǩ

  6. Vássán baji sámediggeáirasiin lea ain hállu joatkit barggu sámiid ovdii – muhtumat čohkkán logiid jagiid Sámedikkis, muhtumat ovtta válgabaji

  7. Viđas máhccet evttohassan sámi parlamentáralaš bargui: guovttis leigga eret guhkit áigge, guovttis ovtta baji ja okta fikkai sisa mannan válggain

  8. Goalmmádas sámediggeválgga evttohasain leat ođđa namat – geat sii leat ja manin sii háliidit Sámediggái?

Politihkka

Yle seuraa saamelaiskäräjävaaleja: Vaalit ovat alkaneet – tutustu ehdokkaiden näkemyksiin

Syksyn vaaleissa on ehdolla yhteensä 34 henkilöä, kaksi vähemmän kuin edellisissä vuoden 2019 vaaleissa. Mukana on nykyisiä ja entisiä edustajia, mutta myös paljon politiikan ensikertalaisia.

Ođđasamosat

  1. Ehdokkaiden mielestä saamelaiskäräjillä tulee olla valtaa maankäyttöasioissa
  2. Testaa, kuka saamelaiskäräjävaalien ehdokkaista on kanssasi eniten samaa mieltä
  3. Suurin osa ehdokkaista tukee saamelaiskäräjälain uudistusta

  1. Tiesitkö saamelaiskäräjävaalien lähestyvän? Esittelemme ehdokkaat, jotka haluavat tulla valituiksi uudestaan

  2. Viisi palaa ehdolle saamelaiseen parlamentaariseen työhön: kaksi oli pitkään poissa, kaksi kauden ajan ja yksi yritti sisään viime vaaleissa

  3. Kolmannes saamelaiskäräjävaalien ehdokkaista on uusia nimiä – keitä he ovat ja miksi he haluavat saamelaiskäräjille?

  1. Saaʹmi ouddooumaž jååʹđat saaʹmi siidsåbbrid da veekk ooudâs sääʹmkulttuur — võboršiiʹǩǩi piijjmõš aaʹlji

  2. Kolttien luottamusmiesvaaleissa on mukana kaksi ehdokasta

  3. Aimo Aikio da Veikko Feodoroff lie võboršeʹǩǩen ouddoummuvaalin – Feodoroff: ”âlgg tuʹǩǩeed tän tuâjast da leeʹd perstõõvvâm jiijjâs meer aaʹššin”

  4. Kolttasaamelaiset valitsevat jälleen päämiehen – kielivähemmistön luottamushenkilöllä tärkeä rooli kielen ja kulttuurin säilyttämisessä

  1. Yle Oddasat

  2. Yle Oddasat

  3. Yle Oddasat

  4. Yle Oddasat

  5. Yle Oddasat

Mâʹst jiõm mainsteʹče ääkkain: paketissa on 2 juttua

Nuortalašgiella

Jäänmõsân kuvddlum sääʹm podcaastin mainstet jieʹnnǩiõllsažvuõđ, adoptio, sääʹm ǩiõtt-tuâjai da aazztõkääiʹj pirr

Mâʹst jiõm mainsteʹče ääkkain: Saaʹmi puõʹttiäiʹǧǧ lij mâʹte seuʹŋŋes da kueʹsttšõs skamminn

  1. Kuun metsän Kaisa (7): Kuun metsän Kaisa

  2. Poromiehen silmin

  3. Olen saamelainen

  4. Nainen, joka kokosi saamelaiset

  5. Poromiesten tulevaisuus

  6. Kahden polven treffit: Kielivähemmistöt

  1. Yle Oddasat Sápmi

  2. Yle Sámi iđit - iiđeed - tue'les

  3. Buorre idit Sápmi

  4. Dearvva! Tiörv! Tierva!

  5. Rohkos ja musihkka

  6. Binna Bánna

  7. Ealli arkiiva

  8. Ellee arkkadah

  9. Jieʹlli Arkiiv

Gieddegašgálgu bálvaleaddji

Filbmadahkki Suvi Máret West ohcá dán ráiddus vugiid sámáidahttit filbmamáinnasteami. Čieža oasát ráiddus gieđahallojuvvojit sámeservodaga rašes gažaldagat, ja maid sámi filbmadahkkiid ilut ja morrašat almmolaš barggus máŋggalágan vuordámušaid siste. West dadjá son figgá gulahallat Gieddegeašgálguin, máinnasteddjiid háldiin vai gávnnašii rivttes bálgá ja vástádusaid ehtalaš čuolmmaide, mat lávejit váivvidit su ihkku.

  1. Beaivvi sagat

  2. Anarâš saavah (Sápmi)

  3. Nuõrttsäämas

  4. Ásllaga Á-studio

  5. Mâʹst jiõm mainsteʹče ääkkain

  6. Gieddegašgálgu bálvaleaddji

  7. Jovnna sátnegihppu

  8. Kielâmiinut

Dat ledje dás!

Leat dál fas áiggi dásis

.
.