Njuike sisdoaluide

Jiekŋameara ruovdegeaidnofidnu joatkkadoaimmat leat dál čielggaduvvon – Sámedikki ovddasteaddji behtton bargui

Čielggadanbargojoavkku raportta almmustahttin goit ádjána vel, danin go sámegielat jorgalusat váilot.

Sámedikki vuosttas várreságadoalli Heikki Paltto mielas sámiid oaivil ii leat váldon vuhtii čielggadanbargojoavkku barggus. Govva: Yle

Bargojoavku, mii lea čielggadan Jiekŋameara ruovdegeainnu joatkkadoaimmaid, galggašii otne bearjadaga addit raporttas ovddosguvlui.

Čielggadanbarggu jođihan johtolat- ja diehtojuohkinministeriija hoavda Sabina Lindström goittotge muitala, ahte raportta almmustahttin ádjána vel, danin go sámegielat jorgalusat váilot.

– In leat sihkkar vel, goas almmustahttit raportta. Mii dieđihat das dasto, dadjá Lindström.

Raporta almmustahtto johtolat- ja diehtojuohkinministeriija neahttasiiddus (siirryt toiseen palveluun). Dohko leat čohkken maiddái eará áššebáhpáriid fidnus.

Jiekŋameara ruovdegeaidnofidnu joatkagis ii leat vel diehtu. Dál go čielggadanbargojoavkku bargu gárvána, leat joatkkaplánat mearrideaddjiid hálddus.

Bargojoavku lea čielggadan ruovdegeainnu linnjema guovddáš gažaldagaid

Johtolat- ja diehtojuohkinministeriija ásahii giđđat 2018 Suoma ja Norgga gaskasaš bargojoavkku čielggadit viidáseappot Jiekŋameara ruovdegeainnu linnjenmolssaeavttu Roavvenjárggas Girkonjárgii. Doaibmaáigodat leamaš 9.5.2018–14.12.2018.

Bargojoavku lea galgan čielggadit ruovdegeainnu servodatlaš váikkuhusaid, vejolaš áigetávvaliid ja čuovvovaš lávkkiid. Čielggadeamis lea galgan váldit vuhtii sihke guovllu, álbmotlaš, eurohpalaš ja globála dási váikkuhusaid.

Bargojoavkku bargun leamaš maiddái čielggadit Jiekŋameara ruovdegeainnu linnjema guovddáš gažaldagaid, mat laktásit earret eará birrasii, lohpemeannudemiide, goluide ja ruhtadeapmái.

Bargojoavkku lea jođihan johtolat- ja diehtojuohkinministeriija hoavda Sabina Lindström. Bargojoavkkus leamašan lahtut maiddái johtolatdoaimmahagas, birasministeriijas, Lappi lihtus, Lappi EBI-guovddážis, Davvi-Lappi guovloovttasbarggu gieldaovttastumis, Sámedikkis, nuortalaččaid Siidsååbbaris (giličoahkkin) ja sámi bálgosiin.

Sámedikki bealis bargojoavkkus leamaš vuosttas várreságadoalli Heikki Paltto, sámi bálgosiid bealis Muttošjávrri boazoisit Osmo Seurujärvi ja Siidsååbbara bealis Veikko Feodoroff.

Čielggadanbargojoavku juohkásii golmma vuollebargojovkui: okta lea čielggadan vejolaš ruhtadanvugiid, ruhtadanvuogádaga ja positiiva váikkuhusaid guovllu dásis, nubbi fas váikkuhusaid lundui ja álgoálbmogii ja goalmmát gáibiduvvon lobiid ja plánengáibádusaid.

Dál lea bargojoavku čielggadan viidáseappot Jiekŋameara ruovdegeainnu linnjenmolssaeavttu Roavvenjárggas Girkonjárgii. Govva: Yle Uutisgrafiikkaa

Sámedikki ovddasteaddji: Bargojoavku ii doaibman nu mo galggai

Čielggadanbargojoavkkus čohkkán Sámedikki ovddasteaddji Heikki Paltto ii leat duđavaš bargojoavkku bargui. Eaŋgalsgielat bargojoavkkus ii álggus lean oppa dulkon ja áššebáhpáriid jorgalusat eai boahtán áiggil.

Bargojoavku ii leat nuge čielggadan Jiekŋameara ruovdegeainnu konkrehta váikkuhusaid sápmelaččaide, baicce logahallan lágaid gáibádusaid bokte, makkár doaimmaid ruovdegeaidnofidnu gáibida, maid galgá čielggadit ja mo váikkuhusaid galgá árvvoštallat.

Paltto muitala maiddái, ahte sápmelaš ovddasteaddjiid oaivilat eai leat čállon raportii sin miela mielde. Danin Sámediggi lea bivdán ovccát paragráfa miel ráđđádallamiid. Ráđđádallamat leat juovlamánu 21. beaivve.

– Háliidat čielgasit buktit iežamet oaivila doppe ovdan. Dat leat dadjan, ahte dát čilgehus ii leat loahpalaš, muhto dan teavsttas sáhttá oažžut gova, ahte ášši lea juo čielggas, dadjá Paltto.

Ministtar dadjá, ahte sámit leat váldon prosessii fárrui – Sámedikki ságadoalli mielas sámiid áššit bázahallet

Johtolat- ja diehtojuohkinministtar Anne Berner čilge, ahte čielggadanbargojoavkku bargun leamaš árvalit, makkár čielggadeamit dárbbašuvvojit, jos Jiekŋameara ruovdegeaidnofidnu mearridit doalvut ovddosguvlui. Berner deattuha, ahte Sámediggi ja eará sámeovddasteaddjit leat oassálastán čielggadanbargui ja sin jietna lea gullon proseassas.

– Sihke Suoma ja Norgga ráđđehusat leat čatnasan gudnejahttit ja seailluhit álgoálbmogiid mearkkašumi. Dat lea okta guovddáš ášši, man galgá váldit vuhtii dalle, jos oaidnit, ahte fidnu háliidit boahtte jagi ain doalvut ovddosguvlui. Dasa lassin dárbbašat maiddái eará perspektiivvaid, mat váikkuhit dasa, doalvutgo fidnu dán muttus ovddosguvlui, čilge Berner.

Johtolat- ja diehtojuohkinministtar Anne Berner dadjá, ahte álgoálbmogiid áigot váldit vuhtii, jos ruovdegeaidnofidnu mearridit doalvut ovddosguvlui. Govva: Jarno Kuusinen / AOP

Sámis leat ovdanbuktán viidát fuola ja balu Jiekŋameara ruovdegeainnu váikkuhusain boazodollui ja dan bokte sámegillii ja -kultuvrii. Berner dadjá iežas áddet sápmelaččaid fuola, muhto sávvá goit, ahte áššis sáhttá ságastallat.

– Dieđusge ádden, muhto sávan maiddái, ahte go leat fállan dialoga, ahte dalle dasa sáhttá maiddái oassálastit, ja mu áddejumi mielde dasa lea maiddái oassálastojuvvon, dadjá Berner.

Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio lea behtton dasa, mo olles proseassa lea ovdánan. Son muitala, ahte Sámediggi oaččui geassit 2017 media bokte dieđu, ahte ruovdegeainnu áigot plánegoahtit Jiekŋameara gáddái.

– Dál jos geahččá, mii dán beannot jagi siste lea dáhpáhuvvan, de juohke háve gažaldagat, maid sámit leat lokten min rivttiin ja sajádagas álgoálbmogin Suomas, bázahallet. Sii dadjet, ahte dáid áššiid geahččat dasto maŋit muttus dahje sii gohččot buvttadit iešguđet materiálaid.

– Seamma áigge bálkkáhit konsulttaid ráhkadit ruovdegeainnu linnjenčielggademiid ja eará, muhto dasto go leat ovttas gáibidan viiddis váikkuhusaid árvvoštallama, de njuikejit dan badjel ja dadjet, ahte dan áigi boahtá dasto muhtin eará muttus, dadjá Sanila-Aikio.

Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio lea behtton dasa, ahte váikkuhusaid guorahallan orru sirdašuvvamin álo čuovvovaš muddui. Govva: Ritva Torikka / Yle

Jus Jiekŋameara ruovdegeaidnu ollašuvvá, dat galggašii gárvánit jagi 2030. Árat čielggademiin lea bukton ovdan (siirryt toiseen palveluun), ahte ruovdegeainnu bokte fievrredivčče váldoáššis minerálaid, guollebuktagiid, muoraid ja vuovdeindustriija joatkkabuktagiid. Lea vejolaš, ahte ruovdegeainnu geavahivčče maiddái Barents guovllu eará luondduriggodagaid fievrredeapmái. Mátkkošteaddjijohtolat dárkkuhivčče stuorámus oasis turistajohtolaga.

Ruovdegeainnu haddin lea árvaluvvon 3 miljárdda euro.