Suoma riikkabeivviid stáhtaruhtaváljagoddi mieđiha 190 000 euro lasi Sámi Giellagáldu (siirryt toiseen palveluun) doaimma sihkkarastimii. Ruđat juolluduvvojit nu gohčoduvvon juovlaskeaŋkaruđain. Riikkabeaivvit dohkkehit bušeahta loahpalaččat boahtte vahkus.
Čakčat Suoma stáhta bušeahttaárvalusas Sámi Giellagáldu doibmii evttohedje 184 000 euro. Dál mieđihuvvon 190 000 euro lasáhussii leage duođalaš dárbu vai Sámi Giellagáldu bastá doaibmat buot Suomas hállojuvvon sámegielaid ovdii. Dál doibmii lea evttohuvvon oktiibuot 374 000 euro.
Davviriikkalaš Sámi Giellagáldu lea Sámi Parlamentáralaš ráđi vuollásaš orgána, man ulbmil lea seailluhit ja ovddidit dan kulturárbbi, mii gullá sámegielaide. Giellagáldu earret eará dohkkeha ođđa sániid, normere čállingiela, gáhtte giela, juohká dieđuid sámegielain, bargá báikenamaiguin ja nammabálvalusain, ja fállá giellarávvenbálvalusa. Giellagáldu bargá davvisáme-, lullisáme-, julevsáme-, anáraš- ja nuortalašgielaiguin.
Jođiheaddji illuda
Sámi Giellagáldu doaimmai ovdal Interreg-prošeaktaruđaiguin. Prošeakta nogai miessemánus. Dál go Interreg-ruhtadeapmi lea nohkan, juohke riikka Sámediggi fuolaha ieš ruhtadeamis iežas oasil. Danin dán jagi leat galgan vuoruhit Giellagáldu doaimmaid, eaige sámi giellabargit leat sáhttán bargat olles jagi.
Sámi Giellagáldu gaskaboddosaš jođiheaddji Marko Marjomaa illuda mieđihuvvon lasáhusas. Giellagáldu sáhttá dál doaibmat seamma láhkai, go prošeavtta áigge.
– Dathan mearkkaša dan, ahte mii sáhttit Suoma bealde Sámi Giellagáldus bargat seamma ládje go dan prošeavtta áigge. Mis sáhttet leat bargit nuortalašgielas, anárašgielas ja davvisámegielas ja dat giellajuhkosat, mat addet ávžžuhusaid giela terminologiijas ja normeremis, sáhttet bargat olles jagi, čilge Marjomaa.
Ruhtaváljagoddi mieđihii maiddái Sámi giellabesiide 100 000 euro lasáhusa ja Heahtá musihkkabeivviide 20 000 euro lasáhusa.
Sáhttá váikkuhit bargiid ohcamii
Sámediggi lea aiddo ohcamin (siirryt toiseen palveluun) mearreáigásaš nuortalašgiela, anárašgiela ja davvisámegiela giellabargi áigái 2.1.–29.6.2019. Ohcanáigi nohká otne bearjadaga.
Sámi Giellagáldu gaskaboddosaš jođiheaddji Marko Marjomaa dadjá, ahte dál galget guorahallat, jotketgo ohcanáiggi.
– Dál go dát ruhtaváljagotti diehtu bođii otne, de dat sáhttá váikkuhit dasa, ahte dat ohcanáigi jotkkojuvvo. Dál dilli lea nuppástuvvan dan ektui mii lei dalle, go dat bargoalmmuhusat leat ilmmuhuvvon, dadjá Marjomaa.
