Ohcejogas Sámi musihkkakademiija oahppit eai dárbbaš maid beare rumbbuiguin hárjehallat. Dál sii besset čuojahit dakkár rumbbuiguin, mat leat oaidnán duháhiid, beakkán Souvarit-joavkku čuojahan dánseneahkediid.
Souvarit joavkku lávlu Lasse Hoikka fitná goit oktii jagis Ohcejogas. Dán jagi su čalbmái deaivvai Sámi musihkkaakademiija šilta ja das dat jurdda dalle vulggii.
– Oidnen dan šiltta ja čielggadišgohten, mas lea sáhka. Osten alccen ođđa rumbbuid. Livččen vuovdán daid boares rumbbuid, muhto mearridinge skeŋket daid Ohcejohkii. Doppe sáhtášii leat atnu daidda, čilge Hoikka.
Ieš álggahii čuojaheami spelleburkkiiguin – Dál lea beakkán musihkkár
Hoikka muitá dan dovddu go vuosttas geardde beasai čuojahit albma rumbbuiguin. Seamma dovddu son sávvá Sámi musihkkaakademiija oahppiid oažžut su boares, ámmátdási rumbbuiguin.
Dálona gánda Lasse Hoikka álggahii čuojaheami badjel 50 jagi dassái, muhto čuojanassan eai lean ámmátdási čuojanasat.
– Boares, stuorra spelleburkkiin čuojahin. Gilvvaávnnasseahkain válden plastihka, čavgejin daid streaŋggain dego tallearkan. Vuolastin ieš vel sákkiid, maiguin čuojahin, muitala Hoikka.
– Dasto bessen čuojahit albma rumbbuiguin. Dan dovddu muittán áli.
Hoikka sávvá beassat gullat goasnu, mo musihkkaakademiija oahppit čuojahit su boares rumbbuid
Ohcejogas leat beassan jo iskkadit mo Hoikka rumbbut čudjet, ja čudjethan dat, juste nu mo ámmátdási čuojanasat galgetge. Sámi musihkkaakademiija oahpaheaddji Veli-Pekka Puttonen rámiida skeaŋkka.
– Dáin lea garrasut ja stuorát jietna. Gal dáiguin dohkke čuojahit. Dát de lei fiinna ášši, čilge Puttonen.
Puttonen lea dutkan dárkket skeaŋkka.
– Fuobmá, ahte dáin leat atnán ávvira. Rumbbuid leat báhkken áli bures čuojaheami maŋŋá, govvida Puttonen.
Ovdal geasi Puttonen áigu vel buhtistit rumbbuid. Dat vurdet boahtte čavčča oahppiid.
Hoikka lea ilus, go su skeaŋkkas leat liikon.
– Sávvamis goas nu beasan gullat, go oahppit čuojahit daid. Mielas boađášin guldalit konseartta, loahpaha Hoikka.
