Njuike sisdoaluide

Vuohču badjedási plánejit heaittihit seasttuid dihtii – vánhen lea fuolas: "Beroštago dán gillái šat fárret oktage, go mis ii leat oba badjedássige?"

Skuvlafiermádaga gáržžedeamiin figget seastit badjel miljovnna jagi 2023 rádjái. Oktiibuot Soađegilli galgá seastit badjel vihtta miljovnna.

Jussi Kuusela ballá, ahte badjedási heaittihanplánat váikkuhit dasa, ahte beroštitgo olbmot šat ássat guovllus go bálvalusat geahppánit. Govva: Kirsti Länsman/Yle

Suoma máttimus Sámi gilis, Vuohčus leamaš giliskuvla badjel 70 jagi. Maŋimuš 30 jagi Vuohču mánát leat maid sáhttán vázzit olles skuvlabálgáset ruovttugilisteaset, dasgo Vuohčus leamaš oahpahus buot luohkkádásiide ovdaskuvllas gitta 9. luohká rádjái.

Ulbmil seastit máŋga miljovnna moatti jagis

Dál goittotge dilli lea nuppástuvvamin go Soađegili gielda lea geahččaleamen oažžut gieldda ekonomiija ortnegii. Soađegili gieldda (siirryt toiseen palveluun) ulbmil lea seastit čuovvovaš jagiid áigge badjelaš vihtta miljovnna euro.

Oassi seasttuin, sullii 1,1 miljovnna euro boađašii das, ahte gielda gáržžeda skuvlafierpmádagas, nappo heaittiha goit Torvinen ja Vaalajärvi skuvllaid ja gáržžeda Vuohču skuvlla doaimma nu, ahte doppe ordnešedje dušše 1.–6. luohkáid oahpahusa.

Čakčat 2022 Soađegilis livčče dušše golbma sierra skuvlla: Tähtikunta skuvla, Vuohču vuolleskuvla ja Järvikyläid vuolleskuvla. Olles gieldda badjeskuvlaohppiid lea jurdda čohkket Soađegili girkosiidii Tähtikunta skuvlii.

Soađegili seastinplánaid leat válmmaštallan bargojoavkkuin. Konsultafitnodat Perlacon lea čállán evttohusa, ahte main áššiin gielda sáhttá seastit čuovvovaš jagiid áigge. Seastindoaimmat čuhcet juohke suorgái. Skuvlladoaimma bealde seasttuid ohcet ovdamearkan bálkágoluin.

Čuvgehushoavdda sadjásaš Ritva Ollila ádde vuohčulaččaid fuola, muhto dadjá gosnu lea bággu seastit. Govva: Kirsti Länsman/Yle

Soađegili gieldda čuvgehushoavdda sadjásaš Ritva Ollila čilge, ahte oahpahusa seasttut Vuohčus boađášedje namalassii bálkágoluin.

– Lea čielggaduvvon, ahte sáhtášii geahpedit bargiid ja seastit ná bálkkáin.

Vánhemiin fuolla guhkes skuvlamátkkiin

Dán lohkanbajis Vuohču skuvllas leat 30 oahppi. Oahppit leat ovdaskuvllas gitta 9. luohká rádjái. Dál badjeskuvllas leat vuollel logi oahppi. Vel čuovvovaš ja maŋit dálvvi Vuohču badjeskuvlla oahppit gazzet oahpu giliskuvllas.

Muhto čavčča 2022 rájes Vuohču badjeskuvlaoahppit johtigoađášedje skuvllas beaivválaččat 90 kilomehtera duohkin Soađegili girkosiiddas Tähtikunta skuvllas.

Dan áiggi gal ii nu buriin mielain vuordde golmma máná áhčči, Jussi Kuusela. Su boarrasamos mánná galggašii Soađegillái skuvlii viđa jagi geažes.

– Lean fuolas go guhkes skuvlamátkkiid dihte skuvlabeaivvit fatnet hui guhkin. Lean fuolas mánáid ja maid vánhemiid veadjimis. Ja dieđus das, beroštago dán gillái šat fárret oktage, go mis ii leat oba badjedássige.

Kuusela oaidná, ahte giliskuvlla doaimmaid gáržžideapmi váikkuha dasa, man geasuheaddji olles Soađegili davvioasit leat vejolaš sisafárrejeaddjiid oainnus. Dál Vuohču skuvlii bohtet mánát maiddái Kakslauttanen turismaguovllus. Dohko leat bargguid maŋis fárren maŋimuš jagiid áigge mánnábearrašat.

– Dien guovllu mánáid skuvlamátki dat easkka guhkošiige, oaivvilda Kuusela.

Son maid ávžžuha Soađegili mearrideaddjiid smiehttat mearrádusaid váikkuhusaid.

– Livčče viisámus hávdádit plánaid ja smiehttat gieldda imago ja dan, ahte gilit livčče ealas. Vuohččuhan lea earenoamáš das, ahte dát lea sápmelaš gilli. Heitot dat lea sápmelašvuhtii bidjat hatti, deattasta Kuusela.

Gielddas jođus gullamat seastinplánain – mearrádusat dahkkojuvvojit čakčamánus

Soađegili gieldda seastinplánain lea jođus gieldalaččaid gullanáigodat. Soađegilli lea maiddái almmuhan seastinplána neahttasiidduinis (siirryt toiseen palveluun) ja ordne dieđihandilálašvuođa gieldalaččaide borgemánu 24. beaivve.

Gieldalaččain lea vejolašvuohta cealkit seastinplánain gitta 25.8. rádjai. Skuvlafierpmádaga nuppástusaid bealisteaset gieđahallet čuvgehuslávdegottis čuovvovaš beaivve, 26.8.

Gielddastivra gieđahallá seastinplána čakčamánu vuosttas vahkus ja gieldda váldostivra galgá mearridit áššis 10.9.