Girjjálašvuohta lea Kaija Anttonen váimmu ášši, vaikko dainna ii olu dinege – semináras guorahallet, mo lohkki gávdná sámegirjjálašvuođa

Odne bearjadaga álgá Anáris guovtte beaivve Girjegeaidnu-seminára. Anárlaš goasttideaddji rahčá oaččut sámegirjjálašvuođa suomagillii ja muitala semináras iežas vásáhusaid.

"Girjjálašvuohta lea váimmu ášši munnje, vaikko dainna ii nu olu dinege", dadjá Kaija Anttonen. Govva: Vesa Toppari / Yle

Girjegoasttideaddji Kaija Anttonen bidjá buot searaid dasa, ahte váldogielat olbmot gávdnet sámegirjjálašvuođa. Son goasttida sámegirjjálašvuođa ollu suomagillii.

Anárlaš girjegoasttijeaddji Kaija Anttonen muitala iežas vásáhusaid sámegirjjálašvuođa viiddideamis otná Girjegeaidnu-semináras.

Anttonen lea juohke jagi addán olggos moadde girjji. Dál jahkebeali sisti son almmustahttá guhtta girjji, main vihtta lea nuoraid- ja mánáidgirjji.

– Dat lea áibbas historjjálaš dáhpáhus.

Son lea juo almmustahttán suomagillii nuoraid girjji, Gos don leat, Elle?, mii lea Kirsi Máret Paltto vuosttas romána, ja Niillas A. Somby čállin mánáid govvagirjji Dálveáddjá.

Ovdal juovllaid almmustuvvá Kirsti Paltto girji Dávggáš ja násti. Boahtte jagi son addá olggos Mihkkal Marastat nuoraidgirjjiid Máhkanvári gumppet ja Siidavuomi golli ja Linnéa Axselsson girjji Eatnán.

Anttonen lea jorgaleaddji ja son liiko sakka dan bargui.

– Girjjálašvuohta lea váimmu ášši munnje,vaikko dainna ii nu olu dinege.

Girjerájut juhket sámegirjjálašvuođa

Dálá máilmmis girjjálašvuohta vuvdo olu olbmuid bokti, oaivvilda girjegoasttideaddji Kaija Anttonen. Beaggán olbmuid birra čállet ollu ja dat váikkuha dasa, ahte olbmot maid lohket ja ostet daid girjjiid.

Son lea maiddái vuohttán, ahte go Suomas eai árvvoštala girjjiid šat nu olu aviissain, de daid lea váttis oažžut olbmuid dihtui.

Kaija Anttonen luohtta girjerájuide, gos sámegirjjálašvuođa gávdná buoremusat. Son suorganii veháš áigge dassá, go stáhta áiggui šluhttet ollásit girjerádjodoarjaga, mainna sáhttet oastit dakkár girjjálašvuođa, mii ii muđui vuovdde nu olu.

– Sámegirjjálašvuohta gullá diesa dábálaččat. Lihkus dál lea goittotge jahki ovddos guvlui sihkaraston dasa ruhta. Dat lea dakkár ruhta, man sámegirjjálašvuohta dárbbaša.

Beakkániid muitalusat vuvdet bures girjjiid, oaivvilda Kaija Anttonen. Govva: Vesa Toppari / Yle

Semináras guorahallet mo lohkki gávdná sámegirjjálašvuođa

Anáris Sámi kulturguovddáš Sajosis álgá odne bearjadaga guovtte beaivve sámegirjjálašvuođa seminára Girjegeaidnu. Semináras ohcet vástádusaid dasa, mo lohkki gávdná sámegirjjálašvuođa. Semináras leat fárus earet eará buot golbma Suomas hállon sámegiela.

Dohko čoahkkanit Sámi girjerádjobargit ja girjjálašvuođa- ja girjesuorggi doaibmit, muhto buohkat geat leat beroštuvvan áššis leat buresboahtin.

Bearjadaga nuortalaš Hanna-Maaria Kiprianoff čalmmustahttá árgabeaivválaš máidnasiid ja máinnasteami.

Fabrizio Brecciaroli muitala anárašgiela ealáskahttimis nuoraid girjjálašvuođa bokti.

Marja-Liisa Olthuis fas čiekŋuda scifi-romána čállimii anárašgillii ja Niillas Holmberg muitala iežas girjjis Halla Helle.

Lávvardaga Morten Olsen Haugen Troandima álbmotgirjerádjosis gieđahallá másságirjjálašvuođa ja lullisámegiela lohkanmáhtu.

Beaivvi ságaid ja Yle Ođđasiid Sámis sáhtát maid guldalit Yle Areenas.