Njuike sisdoaluide

Buorre eallin ja doaktárii beassan movttiidahtte jienastit – guovloválggaid ovdajienasteapmi lea álgán

Hárvvet ássojuvvon guovlluin olbmot atnet dehalažžan jienastit ođđa válggas, mas válljejit Supmii guovlostivrraid. Dán dovddahedje olbmot Anár Leammis go jienastanbiila joavddai gillái.

Paulus Jomppanen finai jienasteamen ovddalgihtii guovloválggain, go jienastanbiila joavddai Leammái. Govva: Jouni Aikio / Yle
Guldal mo ovdajienasteapmi álggii odne Leammis, Anára gielddas. Gullat jearahallamis Paulus Jomppanen, Kristiina Kivelä ja Tiina Kettinen jurdagiid.

Anára gieldda jienastanbiila johttái otne gaskavahku, ja earret eará Lismmás ja Leammis olbmot leatge viššalit fitnan biilla luhtte jienasteamen Suoma vuosttas guovloválggain.

Leammis olbmot dadjet, ahte lea hui dehálaš fitnat jienasteamen justa dáin válggain, daningo das lea váikkuhus guovllu dearvvašvuođa- ja gáddjunáššiide.

Paulus Jomppanen mielas lea dehálaš, ahte sáhttá jienastit ruovttugilis.

– Mun lean jienastan, ahte eallin lea buorre ja visot doibmet obba dáppe Sámis. Eallin doaibmá, lihkolašvuohta ja doaktárii beassá ja nu ovddos guvlui.

Guovloválggaid ovdajienastus álggii odne gaskavahku 12.1. ja dat nohká boahtte maŋŋebárgga 18.1. Ovddalgihtii sáhttá jienastit man beare ovdajienastanbáikkis.

Kristiina Kivelä ja Tiina Kettinen finaiga Menešjávrris jienasteamen jienastanbiillas. Sudno mielas dat lei hui buorre vásáhus.

– Dat lea somá go ii dárbbaš vuolgit gosage, ahte oažžu dás ruovttus girjerádjobusses jienastit, dadjá Kettinen.

– Dat lea buoremus bálvalus mii sáhttá leat, ahte jienastanbiila fitná dás gilis, dadjá Kivelä.

Soai árvaleaba ahte dušše jienasteami dihte eaba vuolggáše vuodjit 50 kilomehtera. Dán vejolašvuođa haga soai eaba várra livčče jienastan.

– Measta buohkat maid fitnet jienasteamen, go dat biila boahtá deike, árvala Kivelä.

Kristiina Kivelä ja Tiina Kettinen jienasteigga Menešjávrris jienastanbiillas. Sudno mielas guovloválggat leat hui dehálaš válggat. Govva: Kirsti Länsman / Yle

Vuosttaš jienasteaddji Leammi jienastanbiillas lei Margetta Jompan-Tiainen. Su mielas jienasteapmi lea dehálaš go dain beassá váikkuhit áššiide. Evttohasa válljema son suokkardalai dárkkilit.

– Dán háve gehččen olu maid iešguđetge bellodagat fállet ja makkár ságat sis leat. Gal mun suokkardallen oalle guhká.

Su mielas maiddái evttohasa báikegottis lea mearkkašupmi, go dalle evttohas diehtá ja dovdá bures dihto báikegotti áššiid.

Margetta Jompan-Tiainen oaivvilda, ahte go lea jienastan, de sáhttá maid árvvoštallat juos áššit eai ollašuvva nu mo lei sávvat. Govva: Jouni Aikio / Yle

Jienastanbiila johtá unna gilážiin miehtá Sámi

Anára guovddášváljalávdegotti čálli Anne-Marie Kalla muitala, ahte jienasteapmi lea vejolaš maiddái unna gilážiin Anára gielddas, ovdamearka dihtii Čeavetjávrris, Njellimis ja Áŋŋelis. Girjerádjobusses šattai jienastanbiilla ja dat johtá njealje beaivve áigge giliin miehtá gieldda.

Dárkilut dieđuid Anára gieldda jienastanbáikkiin sáhtát lohkat Anára gieldda neahtasiiddus. (siirryt toiseen palveluun)

Anára gielddas leat máŋggalágan ovdajienastanvejolašvuođat. Girjebusses, lágádusain ja ruovttus, muitala Anne-Marie Kalla. Govva: Linda Tammela / Yle

Kalla muittuha, ahte 23. beaivve lea vejolaš maid jienastit olgun. Olgojienasteapmi lea vejolaš dalle, juos olmmoš lea erremis dahje sus lea duođaštuvvon koronanjoammun.

Ovdajienasteami lassin lea vejolašvuohta jienastit maid ruovttus ja lágádusain. Ruovttujienasteapmái almmuheapmi nogai goit juo ikte maŋŋebárgga. Maiddái boarrásiidviesus ja dearvvašvuođaguovddáža seaŋgaossodagas fitnet válgabargit doaimmaheamen válggaid.

Guldal maid Anára guovddášváljalávdegotti čálli Anne-Marie Kalla muitala jienastanvejolašvuođain Anára gielddas.

Eanodaga gielddas sáhttá jienastit ovddalgihtii Heahtás. Dasa lassin jienastanbiila johtá earret eará Gilbbesjávrris, Gárasavvonis, Bálojohnjálmmis ja Njunnásis. Dárkilut dieđuid sáhtát lohkat Eanodaga gieldda neahtasiiddus. (siirryt toiseen palveluun)

Soađegilis ovdajienasteapmi lihkostuvvá gielddadálus, muhto maiddái gávppiin ja jienastanbiillas. Jienastanbiila johttá Vuohču gillái vuossárga 17. beaivve. Dárkilut áigedávvalat gávdnojit Soađegili gieldda neahtasiiddus. (siirryt toiseen palveluun)

Váldde jienastanvuoigatvuođaalmmuhusa ja persovdnaduođaštusa mielde

Ohcejoga gielddas ii jođe jienastanbiila. Doppe lea buot válmmašin jienasteaddjiide boahtit válgalanjaide, muitala válgadoaibmaolmmoš Birit Vuolab.

– Olbmot bohtet jienastit ja sáhttá dorvvolaš mielain boahtit. Mii válgabargit leat boahkuhuvvon ja testejuvvon, ahte min buohta ii galggašii buohccivuohta leavvat.

Dihto áššiin gánneha leat goittot dán vuoro erenoamáš dárki vai jienasteapmi manná njuovžilit. Poasttas boahtán jienastanvuoigatvuođaalmmuhusa gánneha váldit mielde ja lea maid buorre, jus olmmoš bastá virggálaš báhpáriin nu mo vuodjingoarttain duođaštit gii máskka duohkin lea.

Ohcejoga girkosiiddas ovdajienasteapmi lea vejolaš gaskavahku ja duorastaga. Bearjadaga ja lávvordaga lea fas vejolaš jienastit Gáregasnjárggas ja vuossárgga Njuorggámis. Dárkilut áigedávvaliid sáhtát lohkat Ohcejoga gieldda neahtasiiddus. (siirryt toiseen palveluun)

Jienastanbáikkiin fuolahit buorre hygienas ja koronadorvvolašvuođas. Válgabáikkiin olbmuide fállet nuvttá máskkaid.

Ohcejoga gielddas ovdajienasteamis vástida válgadoaibmaolmmoš Birit Vuolab. Son muitala dál mo gánneha ráhkkanit jienasteapmái Ohcejoga gielddas.

Beaivvi ságaid ja Yle Ođđasiid Sámis sáhtát maid guldalit Yle Areenas.

Ođđasamosat