Njuike sisdoaluide

Katso lyhytdokumentti: Sunna Siilasjoki on sähköasentaja ja poronhoitaja – nuori nainen saa todistella osaamistaan: "Pahinta on, kun muut naiset epäilevät"

Perhe on aina kannustanut Sunna Siilasjokea tekemään juuri niin, kuten haluaa. Siilasjoesta tuli sähköasentaja ja poronhoitaja, jonka valintoja ulkopuoliset ovat usein kyseenalaistaneet. Rohkea nuori nainen on ylpeä valinnoistaan.

Sunna Siilasjoki 16:9
Lyhytdokumentti Vähemmistö vähemmistön sisällä on tekstitetty suomeksi ja se on katsottavissa Yle Areenassa.

Kaamos on syvimmillään ja Käsivarressa odotellaan päivän kirkastumista. Aurinko ei vielä nouse yli taivaanrannan. Kello on jo yli kymmenen aamulla ja ulkona on vielä hämärää. Mutta nyt täytyy mennä ruokkimaan porot, toteaa 19-vuotias Sunna Siilasjoki, pukee talvivaatteet ylleen ja käynnistää moottorikelkan.

Siilasjoki lähtee katsomaan tätinsä pihalle poroaitaan, mitä eläimille kuuluu.

Sunna Siilasjoki on kasvanut porojen parissa. Hän kuuluu Erkunan tokkakuntaan eli siidaan Käsivarren paliskunnassa ja asuu Kaaresuvannossa aivan Suomen ja Ruotsin rajalla. Poronhoidon ohella hän työskentelee sähköasentajana isänsä yrityksessä. Työskennellessään isälleen hänen on helpompi yhdistää sekä poronhoito että palkkatyöt.

Perhe on tukenut Siilasjokea sekä hänen veljeä valinnoissaan. Veli opiskeleekin yliopistossa Helsingissä.

– Hänen ei ollut pakko jäädä tänne porotöihin. Joissakin perheissä on käynyt niin, että poikien täytyy jäädä ja tyttöjen täytyy lähteä, Siilasjoki kertoo.

"Naiset joutuvat todistelemaan osaamistaan"

Myöhemmin pihalla pyörii jo montakymmentä irtonaista poroa aitojen ulkopuolella. Siilasjoki katselee poroja ja löytää monta vierasta korvamerkkiä. Hän laittaa tätinsä kanssa porot aitaan, jotta he voivat erotella perheen ulkopuolelle kuuluvat porot pois.

Sunna Siilasjoen perheessä onkin vahvoja naisia näyttämässä hänelle esimerkkiä ja tukemassa häntä. Heidän tuellaan nuori poronhoitaja jaksaa myös käsitellä ulkopuolisten epäilyjä taidostaan ja valinnoistaan.

– Kerran, kun menin yhden asiakkaan luo sähkötöihin, niin hän kysyi, että miksi olen valinnut näin? Miksi en ole vaikka hoitaja tai kampaaja, kun hänenkin tyttärensä ovat valinneet ne alat.

Nuorten naisten määrä poronomistajina on Paliskuntain yhdistyksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan kasvanut 2000-luvun alusta lähtien ja nyt nuoria naisia on miltei yhtä paljon kun nuoria miehiäkin. Siitä huolimatta miehet ovat yhä selkeässä enimmistössä porotaloudessa. Suomen poronhoitoalue yltää Suomen pohjoisimmista kolkista Suomussalmelle asti, joten asian suhteen on myös paljon alueellisia eroja.

– Mielestäni aina, kun naiset haluavat aloittaa poronhoidon, niin he joutuvat todistamaan osaamistaan. Jos taas on mies, niin ei tarvi todistella kaikille omaa osaamistaan, kertoo Siilasjoki omista kokemuksistaan.

Sunna Siilasjoki on ollut pienestä asti tätinsä Berit Siilasjoen opissa. Berit Siilasjoki työskentelee pääsääntöisesti poronhoitajana. Kuva: Tomi Lampinen / Yle

Siilasjokea ihmetyttää erityisesti se, miksi muut naiset epäilevät hänen ammattejaan miesvaltaisina pidetyillä aloilla.

– Olen aina ajatellut, että vain miehet kommentoivat näin, mutta on todella ikävää, kun vanhemmat ja nuoremmatkin naiset epäilevät taitojani. Tuntuu pahalta, kun naisetkaan eivät usko, että voisin työskennellä porojen parissa.

Sunna Siilasjoki kuitenkin sanoo, että jos on vain yksikin ihminen, joka uskoo ja tukee, niin voi tehdä mitä vain. Siilasjoelle se yksi ihminen on hänen mummonsa. Mummon sanat antavat voimaa ja innostavat jatkamaan.

– Mummo aina sanoo, että olet sinä kova porotyttö. Siitä tulee sellainen olo, että niin olenkin! Kyllä se mummo uskoo, että minä voin työskennellä porojen parissa, kertoo Siilasjoki hymyssä suin.

Tulevaisuus poronhoidossa on epävarmaa, mutta kokeilla ainakin pitää

Sunna Siilasjoen tokkakunta on joutunut pelkäämään kaivosuhkaa laidunalueellaan Enontekiön Hietakerossa. Siilasjoen mukaan porotalouden suurimmat uhat, maankäyttö ja ilmastonmuutos, aiheuttavat epävarmuutta ja vaikuttavat nuorten uskallukseen jatkaa porotaloutta.

Sen lisäksi Siilasjoki toivoo, että etenkin naisia tuettaisiin esimerkiksi poronhoitajien sijausapulakia muuttamalla.

Poronhoitajat ja maatalousyrittäjät ovat oikeutettuja saamaan sijaisapua sairastapausten sattuessa. Poronhoitajan sijaisavun tarkoitus on tukea poronhoitajan työssä jaksamista, terveyttä ja toimintakykyä, mutta sitä ei saa raskauden tai synnytyksen vuoksi tai lapsen sairastuttua.

Sunna Siilasjoen mielestä on tärkeää edes kokeilla poronhoitoa, sillä siihen hän on kasvanut. Kuva: Tomi Lampinen / Yle

Sunna Siilasjoki myös odottaa, että naisten arvostus porotaloudessa nousisi. Hän pohtii, että tulevaisuudessa voitaisiin kehitellä myös uusia toimintatapoja, jotka helpottaisivat esimerkiksi fyysistä voimaa vaativia porotöitä.

Hänen mielestä on tärkeää, että tulevaisuudessa lapsia kasvatetaan samalla tavalla poronhoitoon sukupuolesta riippumatta.

– Niin, että ensimmäisenä ajatuksena ei ole epäily siitä, miten tulee pärjämään ja täytyy todistaa omaa osaaminen. Jos joku tyttö kertoo haluavansa työskennellä porojen parissa, niin yksikään ei sanoisi, että et voi ja että heti täytyisi osata kaikki. Sen sijaan tuettaisiin.

Vaikka porotaloudessa voi kohdata monenlaisia haasteita, niin hän on valmis kokeilemaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

– Aion ainakin kokeilla, sillä se on minun koko elämä. Jos kaikki vaikka menisikin hyvin, pohtii Sunna Siilasjoki.