Oulu bismagotti bisma Jukka Keskitalo oktan sámebáhpain ja Anára girkohearráin leat dál ráhkkaneamen erenomáš mátkái Vatikánai, gos sii deaivvadit romalaškatolalaš girku njunnošiin, poava Fransiscusain. Deaivvadeapmi lea vuossárgga 17.1.
– Dát lea hui erenomáš galledeapmi ja korona dihte lei hui eahpesihkkar, ahte ollašuvvágo dat. Muhto dál leat mátkái vuolgimin, illuda Keskitalo.
Temán álgoálbmogiid ja girku oktavuohta
Galledeami temán lea válljejuvvon álgoálbmogiid ja girku oktavuohta. Danin bisma bovdii dán galledeapmái fárrui Suoma evangelalaš-luteralaš girku álgoálbmoga sámiid ovddastusa. Anára searvegotti sámebáhppa Mari Valjakka ja girkohearrá Tuomo Huusko vuolgiba maiddái fárrui.
Bisma áiguge loktet sámiid áigeguovdilis áššiid ovdan poavain.
– Dat lea dehálaš fáddá, muhto dál dat lea eanet áigeguovdilis ášši, go Suomas álggahuvvo duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna bargu. Maiddái katolalaš girkus ságastallet álgoálbmogiid gažaldagain ja historjjálaš dáhpáhusaid noađis, dadjá bisma Jukka Keskitalo.
Sámegielat biibbaljorgalus skeaŋkan poavai
Sámebáhppa Mari Valjakka vuordá gealdagasas vuossárgga deaivvadeami. Valjakka lea iluin čuvvon, mo poava Fransiscus lea hállan ja buktán ovdan álgoálbmogiid dili ovdamearkka dihte Amazon guovllus.
– Hirbmat stuorra gudni beassat fárrui. Poava lea hállan álgoálbmogiid birra justa Amazonas ja dorjon sin medias. Lea buorre, ahte mis lea vejolašvuohta ságastallat álgoálbmotáššiid ja dálkkádaga birra.
Sápmelaččat eai nu beare dávjá beasa deaivvadit romalaškatolalaš girku njunnošiin. Evangelalaš-luteralaš girku sámeáššiid čálli Erva Niittyvuopio deaivvai ovddit poava, muhto dál vuosttas háve deaivvadeami guovddážis leat erenoamážit álgoálbmotáššit.
Galledeami oktavuođas áigot skeŋket poavai ođđa davvisámegielat biibbalajorgalusa. Dat lea sámebáhpa mielas hui mearkkašahtti ášši.
– Vaikko poava ii ieš dan áddešii, nu goittotge lea fiinna ášši addit sutnje skeaŋkka, man sámit leat ieža jorgalan. Dat lea symbola das, ahte áiggit leat rievdan ja ahte álgoálbmogat dahket dákkár áššiid, dadjá Valjakka.
Sáttagoddi deaivvada poavain vuossárgga diibmu 17 Suoma áigge.
Divvojuvvon 17.1.2022 dii. 18.21: Sápmelaš lea ovdalge deaivvadan poavain. Muitaleimmet vuos, ahte Mari Valjakka soaitá leat vuosttas.
Beaivvi ságaid ja Yle Ođđasiid Sámis sáhtát maid guldalit Yle Areenas.
