Njuike sisdoaluide

Bisma Jukka Keskitalo poava Franciscusii Vatikánas: "Girkut galggašedje átnut ándagassii sápmelaččain"

Bisma Jukka Keskitalo sáttagottis Vatikánas leaba maid Anára girkohearrá Tuomo Huusko ja sámebáhppa Mari Valjakka. Galledeami temán leamašan álgoálbmotáššit.

Sámebáhppa Mari Valjakka, bisma Jukka Keskitalo ja girkohearrá Tuomo Huusko geige davvisámegielat biibbaljorgalusa poava Franciscusii 17.1. Vatikánas. Govva: EPA

Oulu bismagotti bisma Jukka Keskitalo mielas girku galggašii átnut ándagassii sápmelaččain. Bisma lea galledan sáttagottiinis poava Franciscus Vatikánas odne vuossárgga. Sáttagottis ledje mielde maiddái Anára girkohearrá Tuomo Huusko, sámebáhppa Mari Valjakka ja Suoma katolalaš girkus bisma emeritus Teemu Sippo.

Galledeami oktavuođas bisma Keskitalo doalai sáhkavuoru, mas son muitalii, ahte sápmelaš álgoálbmoga gieđahallama historjá váldokultuvrraid gaskkas ii leat čáppa lohkamuš.

– Viggamuš suddadit sámi álbmoga váldoálbmoga ja váldogiela oassin lea guođđán háviid ja traumaid, mat váikkuhit sohkabuolvvaid badjel. Historjjá áigge suddadanviggamušaide leat šaddan sivalažžan maid kristtalaš girkut, bisma Keskitalo muittuhii.

Galledeami temán lei válljejuvvon álgoálbmogiid ja girku oktavuohta. Danin bisma bovdii dán galledeapmái fárrui Suoma evangelalaš-luteralaš girku álgoálbmoga sámiid ovddastusa.

Keskitalo atná sámiid duohtavuođa- ja soabadanproseassa hui dehálažžan

Bisma Keskitalo muitalii sáhkavuorustis povii, man dehálaš su mielas lea dat, ahte sámiid duohtavuođa- ja soabadanproseassa lea álgán Suomas. Keskitalo árvala, ahte girkus lea das maid iežas rolla.

– Munnje lea hui dehálaš, ahte riikkasteamet lea biddjojuvvon johtui sámiid duohtavuođa- ja soabadanproseassa, man dárkkuhussan lea duođalaččat gullat álgoálbmogiid muitalusaid ja ohcat duohtavuođa ja soabadeami vássán áiggi bávččas áššiin.

Keskitalo buvttii ovdan sáhkavuorustis dan, mot muhtumin gullo, ahte mannan áiggi áššiin ii sáhtáše šat átnut ándagassii, muhto son ieš ii leat eisege dan oaivilis. Danin son oaivvildage, ahte girku galggašii proseassas maid átnut ándagassii sápmelaččaid guoski vearrivuođaid.

– Ii sáhte iige oba gánnet átnut ándagassii ovdal go leat ovttas mannan rehálaččat čađa bávččas áššiid ja huksen oktasaš ipmárdusa das, mii lea dáhpáhuvvan.

Keskitalo árvala, ahte olles Suoma evankelalaš-luteralaš girkus ja maiddái eará girkuin lea sivva átnut sápmelaččain ándagassii.

– Evangeliuma illusága buktima buot olbmuid olámuddui ii lunddolaččat dárbbaš átnut ándagassii. Gáhtan ja vejolaš ándagassii átnun gusket vássán áiggi boasttuláhttemii ja struktuvrralaš suttuide, mat váikkuhit ain olbmuid eallimis, Keskitalo logai sáhkavuorustis povii.

Giitosin ja skeaŋkan davvisámegielat biibbala ávvoprenttus

Bismma sáhkavuorus son háliidii buktit namalassii daid bávččas gažaldagaid, mat gusket álgoálbmogiid miehtá máilmme.

Keskitalo muitalii maid, man ilus son lea dain positiiva lávkkiin, mat leat su iežas girku ja sámiid gaskkas dáhpáhuvvan. Dain positiiva lávkkiin ovdamearkan lea sámegillii jorgaluvvon, diibmá álmmuhuvvon biibbal.

Bisma geigiige galledeami oktavuođas sámegielat biibbaljorgalusa povii.

Beaivvi ságaid ja Yle Ođđasiid Sámis sáhtát maid guldalit Yle Areenas.

Beaiváduvvon 17.1.2022 dii. 16.35: Bajilčála dárkilmahttojuvvon.