Njuike sisdoaluide

Sámi gielddat faskejedje oktiibuot čieža guovlostivrrabáikki Lappis – ohcejohkalaš evttohasat jukse guokte báikki

Guovddášbellodat lei Lappi stuorámus bellodat Lappis. Jienastanproseanta lei 47,4.

Ohcejohkalaš guovlostivraovddasteaddjit Vuokko Tieva-Niittyvuopio (guovd.) ja Anni Ahlakorpi (gurut). Vuollin govas anárlaš guovlostivraovddasteaddjit Mari Palolahti (guovd.), Anu Avaskari (kok.) ja Jari Huotari (kok). Govva: Yle

Suoma vuosttaš guovlostivrrat leat dál válljejuvvon. Sámeguovllu ovddástus guovlostivrras lea buorre, vaikko ovdal válggaid balle stuorra gávpogiid oažžut stuorimus válddi guovlostivrrain.

Ohcejogas válggas ledje mielde čieža evttohasa. Guovttis sis, guovddášbellodaga Vuokko Tieva-Niittyvuopio ja gurutlihtu Anni Ahlakorpi, beassaba guovlostivrii. Anni Ahlakorpi doalai válgabohtosa earenoamaš buorrin Ohcejoga dáfos.

Gurutbellodaga Anni Ahlakorpi jienastuvvui guovlostivrii Lappis.

– Dat lea áibbas jáhkkemeahttun buorre boađus Ohcejohkii, in dieđe, máhtiigo giige vuordit Ohcejohkii dákkár bohtosa. Jus mii oažžut guokte ohcejohkalačča dohko, de dathan lea máilmme buorre boađus, logai Ahlakorpi válgaeahkedis.

Ahlakorpi lokte Ohcejoga dáfus oktan dehálamos áššin sode-ovttasbarggu Norggain. Su mielas ovttasbarggu joatkašuvvama galgá sihkkarastit. Seamma oaivilis lea maiddái nubbi ohcejohkalaš, guhte jienastuvvui guovlostivrii.

Vuokko Tieva-Niittyvuopio mielas earenoamáš dehálaš dat, ahte sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusat seilot buorrin ja ahte ovttasbargu Norgii joatkašuvvá.

– Dehálaš lea, ahte min sámegielat ja sámekultuvrra vuhtii váldi bálvalusat seilot ja juobe buorránivččege.

Ohcejohkii lea Vuokko Tieva-Niittyvuopio mielas earenoamáš dehálaš dat, ahte sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusat seilot buorrin ja ahte ovttasbargu Norgii joatkašuvvá.

Anáris golmmas guovlostivrii – sámedikki áirras beasai sisa

Anára evttohasain dáid válggaid jietnahárát lei guovddášbellodaga evttohas Mari Palolahti, son beasai 928 jienain guovlostivrii.

Olgešbellodagas kokoomusas ledje Anáris olles vihtta evttohasa ja guovttis sis válljejuvvojedje guovlostivrii, gieldda njunušpolitihkkárat Jari Huotari ja Anu Avaskari, guhte čohkká maiddái Sámedikkis.

Anu Avaskari lea duhtavaš iežas válgabohtosii, muhto behtton olgešbellodaga bohtosii.

– Lean duđavaš iežan jietnamearrái, ja dasa, ahte min gielddas livčče mannamin čađa golmmas ja Ohcejogasges guovttis.

Anu Avaskari lea áidna sámediggeáirras, guhte beassá guovlostivrii. Avaskari lea maiddái Anára gielddastivrra áiras. Son jáhkká, ahte sus lea áigi dikšut buot dáid doaimmaid.

–Lean áiddo beassán ealáhahkii, de lean árvalan, ahte mus lea doarvái áigi, lohká Avaskari.

Son lea behtton kokoomusa bohtosii Lappis, go muđui Suomas bellodaga boađus lei riikka buorimus. Son lohká vuordán olgešbellodat kokoomusii buoret bohtosa Lappi buresveadjinguovllus.

Anu Avaskari lea áidna sámediggeáiras, guhte lea beassamin guovlostivrii

Eanodagas guovlostivrii ii beassan oktage

Eanodagas lagamusas guovlostivrra báikki lei ruoŧŧelaš álbmotbellodaga evttohas Klemetti Näkkäläjärvi. RÁB ja ruonát ledje válgalihtus. Válgalihttu fidnii guokte báikki guollustivrii, ruonáid Ella Keski-Panula Roavvenjárggas ja Tiina Huilaja Gihttelis. Klemetti Näkkäläjärvi beasai nuppi várresadjái.

Eanodagas várresadjái beasai maid Leena Palojärvi. Son lea oktasašlisttu goalmmát várreáirras.

Soađegilis besse guokte áirasa čađa

Soađegilis buoremus válgabohtosa jukse Krista Stauffer oktasašlisttus ja Pekka Heikkinen kokoomus-bellodagas. Tapio Lintula guovddážis lei oalle lahka beassama, muhto jienaidlohkama áibba loahpas guovddáš manahii ovtta báikki kokoomus-bellodahkii.

Kokoomus ja kristtalašdemohráihtaid válgalihttu maid lihkostuvai bures go kristtalašdemokráhtaida áidna evttohas Timo Alaräisänen Giemajávrris lei okta jietnahárábiin.

Lappi buresveadjinguovllu gielddain ovddasteaddji haga guovllustivrras báhcet Eanodaga lassin maiddái Posio, Muonio ja Pelkosenniemi.

Guovloválggaid jienastanproseanta bázii miehtá Suoma vuollegažžan. Lappi eanangottis dahjege buresbirgenguovllus jienastanproseanta lei 47,4. Lohku lei measta seammá go olles Suomas, gos jienastusproseanta šattai 47,5.

Lappis stuorámus jienastanprosenta lei Ohcejogas 58,6 ja unnimus Gihttelis 42,1.

Sámi válgalávus gávnnat lasi ođđasiid guovloválggain.

Divvojuvvon 24.1. dii. 7.15: Soađegili evttohasaid áirraslohku ja namat.

Divvojuvvon bajilčála 24.1. dii. 10.52: Sámegielddain čiežas besse guovlostivrii.