Njuike sisdoaluide

Pääččimviärjuigijn miäcástem kiäldoo Aanaar já Suáđikylá virkosmittem- já mađhâšemkuávluin – Aanaar miäcásteijeeh vuástálisteh

Kuovâmáánu aalgâst pääččimviärjuigijn miäcástem kiäldoo eereeb iärrás Anarist Juvduuruávist já Juvduu riddokuávluin.

Aanaar kuávlust miäcástem kiäldoo eereeb iärrás Aanaar vandârdemkuávlust Juvduuruávist, Huáššiväärist já Juvduu riddokuávluin rijkkâkiäinu 75 viestârpeln. Govva: Otso Ritonummi / Yle

Laapi kuávluhaldâttâhtoimâttâh AVI lii kiäldám pääččimviärjuigijn miäcástem (siirryt toiseen palveluun)viiđâ ihán Aanaar, Suáđikylá, Salla Posio já Ruávinjaargâ kieldâi virkosmittem- já mađhâšemkuávluin. Kiäldus lii vyeimist 4.2.2022–3.2.2027.

Säämist räijejeh miäcástem eereeb iärrás Aanaar vandârdemkuávlust Juvduuruávist, Huáššiväärist já Juvduu riddokuávluin rijkkâkiäinu 75 viestârpeln. Aanaar já Suáđikylá kieldâin miäcástem kieldih Suáluičielgi, Laanila, Kiilopää já Urho Kekkonen aalmuglâšmeeci, mađhâšemkuávdái aldakuávluin já tai vandârdempálgáin.

Suijâ kiäldun kávnoo lasanâm mađhâšeijeemeerijn. Tain kuávluin láá majemui iivij ääigi jottáám ain eenâb já eenâb kyesih. Miäcástem raijim kuávluin lii almolâš torvolâšvuođâ tááhust tehálâš.

Kiäldu valmâštâlškuođij tom maŋa ko Urho Kekkonen aalmuglâšmeecist tábáhtui pääččimpärtti, mast tuolmâmpyeráin vuáijám olmooš jaamij.

Suáluičielgist miäcástem lii kieldum ovdâmerkkân Suáluičielgi mađhâšemkuávdái aldasijn. Govva: Otso Ritonummi / Yle

Aanaar miäcásteijei mielâst kiäldu lii laavâ vuástá

Aanaar pivdoelleetipšomseervi saavâjođetteijee Jari Huhtamella lii pettâšum miärádâssân. Talle ko aalmuglâšmecci lii vuáđudum, te vuáđudemäššikiirjijd lii čallum vuoigâdvuotâ miäcástmân kuávlust. Tääl laahân čallum miäcástemvuoigâdvuođâ räijejeh ja tondiet miäcásteijeeh láá-uv vuástálistám tom, muštâl Huhtamella.

– Kale taam ferttee vuástálistiđ täst ovdâskulij-uv. Kale mij lep tuođâi jurdâččâm vaidâliđ ääšist, muštâl Huhtamella.

Sun ij osko, ete koronatile maŋa aalmuglâšmeecijn já eres virkosmittemkuávluin joteh siämmáá ennuv ulmuuh ko korona ääigi.

– Tiäđust-uv mij miäcásteijeeh lep huolâst turistijn já sii torvolâšvuođâst. Tääl lii kuittâg saahâ ovtâskâstábáhtusâst mondiet taan ääši láá ovdedâm. Tast kale ličij ravviimijn já čuovviittâsâin piergim, ko tágárijn čovgâ raijiittâsâin.

Meid Aanaar kieldâ ceelhij Laapi kuávluhaldâttâhtoimâttâhân, ete miäcástemkiäldukuávlu lii meendu vijđes. Sehe Aanaar, ete Suáđikylá kieldâ ciälkkámušâin puátá oovdân kieldâlij laavâst meridum vuoigâdvuotâ miäcástiđ kuávlust, iäge kieldah kyedittâm miärádâs.

Miäcástemkiäldu ij kuoskâ soorvâvyejeetmân, uccâ piäđui pivdemân liestijgijn teikkâ ruovdijgijn já toos lahtâseijee lopâttempiso kevttimân, ige havvâšum pivdoellee kuorrâmân teikkâ loopâtmân kuávlust.

Kuldâl lase anarâš saavâid tääbbin.