Njuike sisdoaluide

Saamelaisnuoret ja Greta Thunberg kokoontuivat protestoimaan Kallakin kaivossuunnitelmia vastaan – asia on jälleen Ruotsin hallituksen pöydällä

Saamelaiset ovat jo vuosia pelänneet mahdollisen kaivoksen perustamista Kallakiin Pohjois-Ruotsiin. Saamelaisnuoret ovat huolissaan siitä, miltä heidän tulevaisuutensa perinteisten elinkeinojen parissa näyttää, jos kaivos toteutuu.

Saamelaisnuoret ja Greta Thunberg Kallakissa Ruotsissa
Yhteispohjoismaisessa saamenkielisessä Ođđasat-uutislähetyksessä kerrotaan saamelaisnuorten ja Greta Thunbergin mielenosoituksesta Kallakista. 12-vuotias Astrid Länta pelkää tulevaisuutensa puolesta. Kuva: Anna-Karin Niia / SVT Sápmi. Video: Stefan Karlsson / SVT Sápmi.

Viime viikonloppuna ilmastoaktivisti Greta Thunberg ja yli 30 saamelaisnuorta kokoontuivat Pohjois-Ruotsissa Kallakin saamelaiskylään vastustamaan kaivossuunnitelmia, kertoo Ruotsin yleisradioyhtiön saamelaistoimitus SVT Sápmi (siirryt toiseen palveluun).

Jokimukan kunnassa sijaitsevaan Kallakiin on suunniteltu kaivosta jo vuodesta 2013. Asiaan on odotettavissa uusi käänne, kun Ruotsin hallituksen odotetaan päättävän siitä, tuleeko alueelle kaivosta.

Suunnitelmia ovat vastustaneet muun muassa paikalliset saamelaiskylät eli samebyt, paliskunnat, lääninhallitus ja Ruotsin Saamelaiskäräjät. Jo kahdeksan vuotta sitten alueella vastustettiin kiivaasti kaivoshanketta. Samassa paikassa saamelaisnuorten järjestö Sáminuorra, alueen palkiset, Fridays for Future -liike ja Greta Thunberg osoittivat mieltä lauantaina.

Mielenosoituksessa mukana ollut 12-vuotias poronhoitaja Astrid Länta on elänyt lapsuutensa kaivosuhan alla. Hän on huolissaan tulevaisuudestaan perinteisen elinkeinon parissa, mikäli kaivoshanke toteutuu.

– En halua kaivosta Kallakiin. Minun täytyy protestoida täällä niin paljon kuin vain pystyn. Jos kaivos toteutuu, niin mihin joudun väistämään porojeni kanssa, kysyy Länta.

Kallakissa merkittävät rautamalmivarannot

Kallakissa arvelleen olevan yksi Ruotsin merkittävimmästä rautamalmivarannoista. Ruotsissa on noin 60 prosenttia Euroopan varmistetuista rautamalmiesiintymistä.

Ruotsin hallitus näkee, että Ruotsi tarvitsee mineraaleja ilmastotavoitteitaan varteen esimerkiksi sähköakkujen valmistukseen. Kauppa- ja teollisuusministeri Karl-Petter Thorwaldsson näkee kaivoksen olevan tärkeä vihreässä siirtymässä sekä merkittävä työllistäjä pienellä paikkakunnalla.

Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg näkee tämän vihreänä uusiokolonialismina. Hänen mukaansa Ruotsi haluaa vaikuttaa kansainvälisesti maalta, joka huolehtii ihmisoikeuksien ja ilmastotekojen toteutumisesta.

– Ei tarvitse olla älykkö ymmärtääkseen, että me emme voi ratkaista ilmastokriisiä samalla tavalla, mikä on vienyt meidän siihen, toteaa Thunberg SVT Sápmille (siirryt toiseen palveluun).

Kaivossuunnitelmien takana kaksi yhtiötä

Alueella on operoinut kaksi kaivosyhtiötä, joista toinen, ruotsalainen Jokkmokk Iron Mines, joka teki alueella koeräjäytyksiä vuonna 2013. Koeräjäytyksiä vastustivat niin luonnonsuojelijat kuin alueen poronhoitajat. Tapauksen myötä yli 500 ihmistä kokoontui Kallakiin osoittamaan mieltään. Ruotsin hallitus päätti kesällä 2016, että yhtiö ei saa lupaa kaivokselleen.

Myös isobritannialainen Beowulf Mining on toiminut alueella jo pitkään. Yhtiö sai luvan suorittaa koekaivauksia jo vuonna 2006. Beowulf Mining -yhtiön johtaja Sven-Otto Littorin näkee, että poronhoidon ja saamelaiskulttuurin on säilyttävä kaivostoiminnan rinnalla.

– Keskusteluissa joskus kuulostaa siltä, että kaivos Kallakissa olisi kuolinisku poronhoidolle ja sitä kautta saamelaiselle elämäntavalle. Jos Ruotsin pitää olla kaivosvaltio, me tarvitsemme kaivoksia. Me tarvitsemme kaivosta rautamalmin takia ja jotta Jokimukassa olisi työpaikkoja, sanoo Littorin.

Myös Jokimukan kunta puoltaa kaivoksen avaamista sen tuomien työpaikkojen toivossa.

Ruotsin nykyinen hallitus ei ole vielä kertonut kantaansa

Ruotsin edellisessä hallituksessa ympäristöpuolue Miljöpartiet de Gröna vastusti kaivosluvan myöntämistä Beowulf Mining -yhtiölle. Nykyinen sosiaalidemokraattinen hallitus ei ole vielä julkisuudessa tuonut esille näkemystään asiasta.

Kallakin kaivosasia on kuitenkin jälleen yli viiden vuoden jälkeen hallituksen pöydällä käsiteltävänä. Kauppa- ja teollisuusministeri Karl-Petter Thorwaldsson uskoo, että päätös tehdään maaliskuun aikana. Hallitus on pyytänyt Ruotsin saamelaiskäräjiltä lausuntoa asiasta helmikuun alkuun mennessä.

– Tämä tapaus on jatkunut jo kauan, joten toivon, että voimme antaa Jokimukan asukkaille ja muille odottaville tiedon muutama viikko saamelaiskäräjien lausunnon jälkeen, toteaa Thorwaldsson SVT Sápmille (siirryt toiseen palveluun).

Ruotsin Saamelaiskäräjien hallituksen puheenjohtaja Håkan Jonsson ja hallintopäällikkö Fredrik Österling ovat vastikään julkaistussa artikkelissaan (siirryt toiseen palveluun) pyytäneet hallitusta hylkäämään kaivossuunnitelmat Jokimukassa. He näkevät, että kaivoksilla on lyhyt elämänkierto eivätkä ne ole sosioekonomisesti tai ympäristön kannalta kestäviä.

Ođđasamosat