Njuike sisdoaluide

Miina Seurujärvi cealká iežas eret duohtavuođa- ja soabadankommišuvnnas: "Kommišuvnna galggašii gaskkalduhttit dál"

Miina Seurujärvi mielas kommišuvdna ii bastte ollašuhttit dasa addojuvvon váttes barggu. Su mielas sámit galget váldit beali ja muitalit, mo kommišuvnnain galggašii ovdánit.

Miina Seurujärvi sávvá, ahte kommišuvdna válmmaštallojuvvo ođđasit álggo rájes. Govva: Sáárá Seipiharju / Yle
Guldal manin Miina Seurujärvi lea earránan sámiid duohtavuohta- ja soabadankommišuvnnas. Doaimmaheaddjin Sáárá Seipiharju.

Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna komissára Miina Seurujärvi earrána luohttámušbarggustis kommišuvnnas. Su oainnu mielde kommišuvdna ii bastte ollašuhttit dasa addojuvvon váttes barggu.

– Das leat vánet buot, ruđalaš resurssat, áigi. Maiddái komissárain lea vánet áigi ja vuodjun bargui. Dat ollisvuohta ii leat doaibman, iige dat boađe doaibmat, oaivvilda Seurujärvi.

Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna lea bargan dál jahkebeali. Seurujärvi oaidná, ahte kommišuvnna bargu gáibida doarvái áiggi ja resurssaid, vai dat duođai livčče veahkkin ja doarjjan sámiide. Son sávvá, ahte kommišuvdna válmmaštallojuvvo ođđasit.

– Mu mielas kommišuvnna galggašii gaskkalduhttit dál ja áibba álggu rájes smiehttat ja plánet ođđasit kommišuvnna barggu, nu ahte dan barggus livčče vejolašvuođat lihkostuvvat.

"Dábálaš sápmelaččat galggašedje leat barggu guovddážis"

Komissárat leat buohkanassii viđas, ja Miina Seurujärvi lea nubbi Sámedikki nammadan komissárain. Son árvala, ahte kommišuvnna boahtte áiggis mearridit stáhta, Sámediggi ja Nuortalaččaid siidačoahkkin.

Seurujärvi ávžžuha maid sámiid muitalit sin oainnu áššái dál.

– Go dat lea sámiid proseassa, de gal sámitge galget váldit monu beali dasa, maid sii háliidit, juos lea oaidnu dasa, maid gánneha bargat ja mo ovdánit.

Seurujärvi mielas sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna ii leat hápmašuvvamen duohtavuođa- ja soabadaninstituhta vugiid ja prinsihpaid mielde. Sámiid gudnejahttin orru maiddái su mielas váilumen kommišuvnna siste.

– Dábálaš sápmelaččat galggašedje leat barggu guovddážis ja sin galggašii gudnejahttit. Mu mielas dál proseassas lea geavvan nu, ahte ii leat smihttojuvvon, mii lea duohtavuođa- ja soabadanvuogádat.

Beaivvi ságaid ja Yle Ođđasiid Sámis sáhtát maid guldalit Yle Areenas.