Njuike sisdoaluide

Juos guovlu várrejuvvo málbmaohcama várás, boazodoallit ja guovllu olbmot sáhttet dušše vuordit mii dáhpáhuvvá

Ođđa guovlovárren áitá fas Giehtaruohttasa boazodoalliid miellaráfi. Dálá ruvkelága mielde boazodoalliid ja guovllu ássiid ii dárbbaš gullat, dallego guovlovárren málbmaohcamii dahkkojuvvo.

Per Ánde Labba lea behtton, go Tukes lea dohkkehan 280 njealjehaskilomehtera viidosaš málbmaohcanguovllu Giehtaruohttasa bálgosa eatnamiin. Govva: Anneli Lappalainen / Yle

Ruvkefitnodagat leat áli jáhkkán, ahte Giehtaruohttasa guovllu duottareatnamiin čiehkádaddet divrras málmmat ja minerálat.

Dál Element92 Suomi OY -nammasaš fitnodat lea dahkan viiddis guovlovárrema Giehtaruohttasa Ruoššačearru-nammasaš guvlui. Várrenguovlu lea badjelaš 280 njealjehaskilomehtera sturrosaš. Dat lea Gárasavvona fiesttardavábeale ja lea njuolga davás Gelotjávrris siseatnama guvlui.

Fitnodat jáhkká doppe gávdnat veaikki, nihkkela ja koboltta. Buot leat dakkárat, maid jearalmas máilmmis dušše lassána, go dat dárbbašuvvojit industriijas eambo ja eambo.

Guovlovárren ii atte vel lobi ieš málbmaohcamii, muhto dat addá vuosttas rievtti ohcat ieš málbmaohcanlobi.

Ruoššačearu guovlovárren lea Giehtaruohttasa bálgosa guovllus. Govva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Maŋimuš guokte jagi Giehtaruohttasa boazodoallit balle Eanodaga Jiehtáčerrui dahkkon guovlovárremis. Akkerman Finland Oy dahkan guovlovárren boarásmuvai jagi álggus, ja dál várrenguovllu ii sáhte várret ođđasit ovdal 30.1.2023.

Dál goittot ođđa guovlovárren áitá fas guovllu boazodoalliid miellaráfi.

Áigot bargat juoidá, muhto eai vel dieđe maid

Ruoššačearu guovlu gullá Giehtaruohttasa bálgosa Gova-Labba-siidii, ja doppe leat siidii dehálaš geasse-, čakča- ja dálveguohtuneatnamat. Dat lea viiddis guovlu, ja doppe leat nu duottareatnamat go stuorra johkaleagit.

Boazodoalli Per-Antti Labba mielas buotlágan sisabahkkemat leat hehttehussan ja áitet guovllu rašes luonddu ja luondduráfi.

– Dáppe lea hui hearkkes duottarguovlu. Dáppe gullojit hui guhkás visot jienat ja biillat, mat mannet dás, ja oidnojit olbmot ja eatnamii bohtet luottat hui johtilit, čázit billašuvvet hui álkit, buhttes čáhci, guollečázit, Per-Antti Labba čuoččuha.

Labba muitala, ahte sii eai vuos leat boazobargguid dihte geargan guovlovárrenáššiin bargat maidige. Smiehttama vuolde goit lea, maid dál galggašii dahkat.

– Galhan fáhkkestaga váhá bođii dieinna lágiin, ahte dat lea nu stuoris dat várrenguovlu. Galhan mii geahččalit bargat ovddusguvlui dáinna áššiin ja váidit dieđusge dás, Per-Antti Labba dadjá.

Dálá ruvkelága mielde báikki olbmuid ii dárbbaš gullat

Dálá ruvkeláhka goit lea dakkár doantá, man mielde ášši dán muttus guovlovárrejeaddji ii dárbbaš gullat dađi eambo guovllu boazodolliid go guovllu earáge olbmuid. Fitnodat oažžu beare dahkat guovlovárrejumiid, ja dorvvolašvuohta- ja kemikáladoaimmat Tukes dasto meroštallá ohcci áigumušaid.

Sámi bálgosiid searvvi ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio lea nu ollu šaddan bargat dáid áššiiguin, ahte son bastá njuolggojulggiid alde dadjat, mo dát áššit leat.

– Dán muttus sámi oassebeliin ii leat mangelágan vejolašvuohta váikkuhit. Dat dahká midjiide dakkár unohas dili, ahte áidna vejolašvuohta mis lea dál mannat njuolga dohko riikkaidgaskasaš arenaide.

Suomas olgoriikalaš doaibmi sáhttá várret guovllu, jus das lea Supmii vuođđuduvvon siidofitnodat ja dat lea merkejuvvon gávperegisterii.

– Dat prinsihpalaš gažaldat lea, ahte mo sáhttá riikkaidgaskasaš doaibmi boahtit ja duos beare várret min árbevirolaš guovlluid iežas doaimmaid várás, ja mis ii leat mangelágan vejolašvuohta dasa dadjat maidige, dadjá Tiina Sanila-Aikio.

Sámi bálgosiid searvvi ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio mielas ii leat vuoiggalaš, ahte guovllu olbmuin ii leat vejolašvuohta váikkuhit guovlovárremiidda. Govva: Vesa Toppari / Yle

Ruvkeláhka leamašan juo guhkit áiggi ođasmahttinbarggu vuolde, muhto goas dat ollašuvvá, dasa sáhttet gollat velá áiggit. Tiina Sanila-Aikio mielde dát ruvkeáššit leat issoras noađđin ja balddonassan bálgosiidda goit vel guhkes áiggi.

– Evttohussan leamašan, ahte sámeguovlu ráfáidahtto ruvkkiin. Dálá dilis juoga ruvkesisabahkkenášši sáhttá leat noađđin boazodolliide logiid jagiid, go sii šaddet eallit eahpesihkkaris dilis, eaige dieđe leago iežas ealáhusa vejolaš ovddidit, ja mo dainna loahpaloahpas vel geavvá, son dadjá.

Element92 Suomi – miison dat lea?

Ruoššačearu guovlovárrema málbmaohcanohcamuša várás lea dahkan Element92 Suomi OY -nammasaš fitnodat. Fitnodaga ásahanbáhpáriin čielgá, ahte fitnodaga čujuhus lea helssetlaš rehketdoallodoaimmahahkii.

Doppe muitaluvvo, ahte leat ožžon bivdaga fitnodaga vuođđudeames. Fitnodagas ii leat vel doaibma Suomas, go dat lea áiddo vuođđuduvvon. Danin sis eai maid leat oktavuohtadieđutge fitnodaga vásttolaš doibmiide.

Gávperegistera dieđuid mielde Element92 Suomi Oasussearvi lea registrerejuvvon gávperegistarii 9.2.2022. Fitnodaga ságadoallin doaibmá jagis 1992 riegádan almmáiolmmoš, guhte lea USA álbmotlahttu. Fásta lahtut leat Portugal ja Belgia álbmotlahtut.

Yle Sápmi lea viggan váldit oktavuođa guovlovárrema dahkan fitnodaga njunnošiidda, muhto ii leat fáhten sin.

Beaivvi ságaid ja Yle Ođđasiid Sámis sáhtát maid guldalit Yle Areenas.

Ođđasamosat