Njuike sisdoaluide

Sámeservviid ovddasteaddjit evttohit earret eará kriisačoahkkima kommišuvdnii – Ristenrauna Magga jáhkká dán áidna vejolašvuohtan

SámiSoster-searvvi ja Suoma sámiid guovddášsearvvi ovddasteaddjiid mielas duohtavuođa- ja soabadanproseassa ii galgga dál gaskkalduhttit. Suoma Sámi Nuorat searvvis fas vurdet, ahte sámit reagerejit fuolastuhtti ođđasiidda.

SámiSoster-searvvi doaimmajođiheaddji Ristenrauna Magga mielas kommišuvnna bargu ferte joatkašuvvat. Govva: Anneli Lappalainen / Yle

Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna boahtte áigi boktá máŋggalágan jurdagiid sámiid gaskkas. Muhtumiid mielas kommišuvnna barggu ferte joatkit ja muhtumat fas oaivvildit, ahte sámesearvvuš fertešii dál váldit beali dasa, maid sii háliidit.

Komissára Miina Seurujärvi lea cealkán iežas eret, ja kommišuvnna váldočálli Ánneristen Juuso lea almmuhan, ahte oba čállingoddi doarju Seurujärvi. Sámedikki ságadoalli Tuomas-Aslak Juuso oaidná, ahte dál kommišuvnna dili ferte albmaláhkai čielggadit.

SámiSoster-searvvi doaimmajođiheaddji Ristenrauna Magga mielas dál livčče áigi sámiid duohtavuođa- já soabadankommišuvnna siste čoahkkanit kriisačoahkkimii ja ságastallat gaskaneaset áššiid birra.

– Mun evttohan dál, ahte čohkkejit čállingotti ja komissáraid birra beavddi ja gehččet mo ovddos guvlui lávkkot ovttasráđiin, iige nu ahte dieđihangaskaomiin álget moaitit. Dat ii doalvvo gosage, muhto eanetge dahká sámiide dan eahpesihkkaris dili, ahte iigo das šatta mihkkige.

Magga mielas kommišuvnna barggu ferte joatkit, go dat lea oktii biddjojuvvon johtui. Son ii jáhke, ahte Suoma stáhta fállá máŋgii sámiide dákkár vejolašvuođa.

– De lea buorre stáhta bealde dadjat, ahte sámithan dat ieža álge moivet, ahte eai háliidan dan bargat ja háliidedje bissehit.

SámiSoster-searvvi doaimmajođiheaddji Ristenrauna Magga evttoha kommišuvdnii kriisačoahkkima. Doaimmaheaddjin Sáárá Seipiharju.

Petra Laiti: ávžžuhan olbmuid váldit beali

Suoma Sámi Nuorat -searvvi ságadoalli Petra Laitii dán vahku ođđasat bukte ruossalas dovdduid. Su mielas duohtavuođa- ja soabadanproseassa lea dárbbašlaš, muhto son lea fuolas cealkámušas, man mielde kommišuvnna siste orru váilumen gudnejahttin sámeservodahkii.

– Dat lea signála, masa eandaliige sámeservodaga dál gánnehivčče reageret.

Suoma Sámi Nuoraid ságadoalli Petra Laiti mielas Miina Seurujärvi dagai roahkkadit, go buvttii kommišuvnna váttesvuođaid almmolašvuhtii. Govva: Heikki Isotalo

Laiti muittuha, ahte kommišuvnna ruhtadeamis vástida Suoma stáhta, muhto dat lea sámiin gitta, ahte vuostáiváldágo searvvuš proseassa.

– Mis lea maid vejolašvuohta gáibidit gudneáŋgiris áššiid. Juos mii háliidit álggahit dan proseassa álggu rájis ođđasit, mii sáhttit. Ávžžuhan olbmuid váldit beali, ahte háliiditgo mii ođđa kommišuvnna, dahje gáibidit ođđa ráđđádallamiid stáhtas, ja man lágan oassálastima mii háliidit Sámedikkis áššái.

Guldal Suoma sáme nuoraid ságadoalli Petra Laiti reakšuvnna ja árvalusaid das, mo kommišuvnna barggu galggašii goittot bastit joatkit. Doaimmaheaddjin Jouni Aikio.

Suoma sámiid guovddášsearvvi várreságadoalli Márjá-Sofe Aikio mielas kommišuvnna barggu bisseheapmi orrošii unohassan.

– Dat lea gal hui váidalahtti, ahte dehálaš bargu, mii lea guhká plánejuvvon, de gopmána dasa, ahte juoga man nu sivas olmmoš ii nagot dikšut dan barggu. Mun gal vuorddán, ahte Sámedikkis lea nana čielgi gieđahallat ášši, iige álgit goahcat.

Suoma sámiid guovddášsearvi ordne lávvardaga čoahkkima, gos sii sáhttet lahttoservviiguin háleštallat eanet sin jurdagiin kommišuvnna ektui.

Guldal maid Suoma sámiid guovddášsearvvi várreságadoalli Márjá-Sofe Aikio muitala iežas jurdagiid Seurujärvi eretcealkimis. Doaimmaheaddjin Jouni Aikio.

Gullandilálašvuođat eai leat vástidan vuordámušaide

Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna lea lágidan muhtun gullandilálašvuođaid ja áššedovdisemináraid. Márjá-Sofe Aikio lea oassálastán gullamiidda, mat dán rádjái leat ordnejuvvon, muhto dat eai vástidan su vuordámušaide.

– Mun ledjen gal vuordán, ahte livčče vejolaš maid okta olmmoš háválassii beassat hállat komissárain dahje dainna joavkkuin.

Maiddái Ristenrauna Magga vuordá, ahte dál lágiduvvošedje ja ordneduvvošedje unnit gullandilálašvuođat.

– Eai olbmot vuolgge diekkár stuorra dilálašvuođaide muitalit sin vásáhusaid. Nubbi lea dat, ahte eai dábálaš olbmot leat hárjánan gáiddusoktavuođaide. Dat ii leat lunddolaš báiki ja vuohki buktit dákkár váttis dovdduid ovdan.

Magga oainnu mielde gullamiid sáhttá ordnet máŋgga láhkái.

– Eai dárbbaš buot vihtta leat oktanaga gullamen, ja čállingoddi mu mielas ferte váldit aktiivvalaš rolla dás, dadjá Magga.

Suoma Sámi Nuorat oassálaste miessemánu álggus duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna servviid gullandilálašvuhtii. Petra Laiti oaivvilda, ahte dán vahku ođđasat bidjet gažaldatvuložin kommišuvnna lohpádusaid gullamiin.

– Man olu kommišuvnna ságain leat leamaš komissáraid iežaset sávaldagat, ahte ná mii dahkat, juos dasa lea vejolašvuohta? Muhto galggašii leat čatnasupmi, ahte sámeservodat, sámenuorat ja iešguđetge gielajoavkkut leat fárus dan barggus ollislaččat.

Beaivvi ságaid ja Yle Ođđasiid Sámis sáhtát maid guldalit Yle Areenas.