Njuike sisdoaluide

West mielas váttisvuođat komišuvnnas speadjalastet stáhta heajos soabadanmovtta – Ii leat eahpedábálaš, ahte lahtut earránit komišuvnnain, dadjá Kuokkanen

Nákkosgirjedutki Helga West ja eamiálbmotdutkamuša professor Rauna Kuokkanen mielas dál ferte guorahallat leago dálá komišuvnnas vel legitimitehta joatkit barggus.

Helga West lea nákkosgirjedutkin Helssega universitehtas ja Rauna Kuokkanen fas doaibmá árktalaš eamiálbmotdutkamuša professorin Lappi universitehtas. Govva: Vesa Toppari / Yle, Marko Junttila
Guldal dás nákkosgirjedutki Helga West jearahallama.

Nákkosgirjedutki Helga West, Biennaš-Jon Jovnna Piera Helga mielas Suoma sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna barggus ovdan boahtán váttisvuođat loavkidit sámi servodaga.

– Jus sámedikki nammadan komissára čalmmustahttá, ahte ruhta, áigi iige kultuvrralaš gelbbolašvuohta leat doarvái, ja jus daid lassin vel váilu gudnejahttin sámiid hárrái dego son lea navdán, de dalle gal ferte jearrat, ahte miibat doppe dasto lea soabadallamii. Gal dat leat oalle stuorra ja fuolastuhtti ođđasat dili birra, dadjá West.

Nuppe dáfus West mielas lea buorre ášši, ahte váttisvuođat bohtet ovdan ja daid birra ságastallat vai sáhttit vihkkehallat, ahte mo dás ovddosguvlui. Su mielas komišuvdna galggašii dál dahkat čielggadeami iežas barggus ja maiddái ruhtageavaheamis.

– Evttohivččen, ahte komišuvdna buvttadivččii dakkár gaskačielggadeami das mo áššit leat sin mielas mannan dán rádjái, ahte makkár dat sin bargu leamašan dán rádjái ja maiddái livččen sáhkkii oaidnit dakkár ruhtageavahančilgehusa, beare dan dihtii ahte čađačuovgilvuohta boađášii ovdan.

Dát lea gal dakkár mearka stáhtii, ahte lea áigi morihit, oaivvilda West. Son oaidná, ahte váttisvuođat komišuvnnas speadjalastet viidásut Suoma stáhta heajos soabadanmovtta sámiid hárrái.

Kanádas vuosttas háve heittii olles komišuvdna

Guldal eamiálbmotdutkamuša professor Rauna Kuokkanen jearahallama dás.

Lahtuid earráneapmi duohtavuohta- ja soabadankomišuvnnain ii leat nu erenomáš ášši, muitala Lappi universitehta árktalaš eamiálbmotdutkamuša professor Rauna Kuokkanen, Jovnna Jon Ánne Kirstte Rávdná.

– In dieđe buot máilmmi komišuvnnaid, muhto dan dieđán, ahte Kanadas geavai dalle go álggahii dat vuosttas komišuvdna, dathan heittii olles komišuvdna. Das ledje nu čiekŋalis sierramielalašvuođat doaimmas ja jođiheamis, ahte olles komišuvnna heittii ja dat álggahedje álggus dan barggu, muitala Kuokkanen.

Kuokkanen oaidná dán dilis seamma čovdosa go Westge, ahte dál livčče buorre gaskkalduhttit barggu ja dárkilit guorahallat mo joatkit ovddosguvlui.

– Jus oktage lahttu earrána de dalle ferte bissehit dan barggu. In oaivvil ahte dan komišuvnna barggu, muhto ahte dat komišuvdna ja lahtut, geat leat báhcán, eai joatkke dego ii livčče miige dáhpáhuvvan. Dál ferte váldit bottu ja guorahallat mo dás ovddosguvlui, leatgo vejolašvuođat ja legitimitehta eandalit álbmoga ektui joatkit dan barggu.

Su mielas maiddái ferte váldit duođas dan, ahte komišuvnna váldočálli cealká, ahte ruhtaváili ii leat áidna váttisvuohta.

Kuokkanen árvala maid, ahte vejolaččat lea dárbu maid sámedikki, nuortalaččaid siidačoahkkimis ja stáhtaráđis veahkehit komišuvnna.

– Čielggadit dan barggu boahtteáiggi vejolašvuođaid vai leago dárbu dasto numo lea evttohuvvon maiddái álggahit álggus, evttoha Kuokkanen.

Beaivvi ságaid ja Yle Ođđasiid Sámis sáhtát maid guldalit Yle Areenas.

Ođđasamosat