Njuike sisdoaluide

Kuvddâl jiõn: Jääkk Sverloff ääiʹjpoddsaž tiõđlaž tuʹtǩǩummšest – tuʹtǩǩeeijooukâst puõʹđi artikkel, ǩeʹrjj da näggtõsǩeʹrjj lie pueʹttmen

Jääkk Sverloff uuʹdi jieʹllmes ääiʹj määŋgaid mainstâttmõõžžid. Tuʹtǩǩeeijoukk lij mõõnnâm čõõđ da litterâsttam šuurmõs vueʹzz liântin. Sij haaʹleʹče kuullâd še sääʹm õutstõõzz Sverlooff pirr.

Jääkk Sverloff seârr bäskksiõr Gaurilooff neezznivuiʹm eeʹjj 1935. Govva: Karl Nickul / Finna

Vueʹssmannu 23. peeiʹv iʹlmstõõvi Kolonialismi Suomen rajaseuduilla -nõmmsaž ǩeʹrjj, koon artikkel Jääkk Sverloff johtajana ja kulttuuritulkkina: kolttasaamelaisten historian käänteitä 1900-luvulla ǩiõttʼtââll saaʹmi kuʹǩesäiggsaž ouddooumaž Jääkk Sverlooff.

Artikkeeʹl lij ǩeeʹrjtam Oulu universiteeʹtt tuʹtǩǩeeijoukk.

Näggtõsǩeʹrjjtuʹtǩǩeei, FM Sonja Tanhua lij Oulu universiteeʹtt Giellagas-instituutt määŋgtiõđlaž tuʹtǩǩeeijoouk vuäzzlaž, kååʹtt vuäǯǯai Jenny da Antti Wihuri foond veäʹǩǩtieʹǧǧ Jääkk Sverlooff jieʹllem tuʹtǩǩummša kueʹhtt eeʹjj mââiårra. Joouk jååʹđteei lij FD Marko Jouste da jeeʹres vuäzzla lie FD Veli-Pekka Lehtola da FM Markus Juutinen.

Artikkel mušttal Sverlooff pirr jeeʹres ǩiõččâmkuuʹlmin.

– Juutinen da Jouste lie tuʹtǩǩääm da litterâsttam Jakku mainstâʹttem- da leuʹddaunstõõzz, kååʹtt lij liânttuum määŋg äiʹǧǧpââʹjest. Lehtola lij čiŋlmõõvvâm tän artikkeeʹlest da juʹn ouddlest Jakku rooʹle kulttuurtulkkân. Mon leäm tuʹtǩǩääm äʹššǩiiʹrji lââʹssen Jakku da lääʹdd veʹrǧǧoummui kõskksaž ǩeeʹrjvaajtõõzz saaʹmi aazztummuž mâŋŋa 1940-lååǥǥ looppbeäʹlnn 1950-lååǥǥ looppbeälla, čiõlggad Tanhua.

Sonja Tanhua lij tååđvaž artikkeela, kååʹtt lij norrum määŋgpeällsaž aunstõõzzâst. Govva: Sonja Tanhua

Artikkel lij alggân ǩerjja, koon tuʹtǩǩeeijoukk ǩeeʹrjat Jääkk Sverlooff pirr. Sonja Tanhua ij silttâd võl särnnad, kuäʹss ǩeʹrjj lij vaalmâš. Suu näggtõsǩeeʹrj kuuitâǥ čõõđtet taʹnni. Näggtõsǩeeʹrj teeʹmm lij Suõʹnnʼjel, Peäccam da Paččjooǥǥ siid - di ouddooumažriâžldõõǥǥi miârktõõzz säʹmmlaid da sij veʹrǧǧooumažkõskkvuõđid.

– Artikkel lij muu näggtõsǩeeʹrj õhtt vueʹss. Jeeʹres vueʹzz ǩiõttʼtâʹlle 1920-lååǥǥ, 1950–60-lååǥǥaid da 1970-lååǥǥ.

Jääkk Sverloff haaʹlii seʹrdded sääʹmnarood historia da mainnsid pueʹtti puõlvvõõǥǥid

Kulttuurtulkk lij alggmeertuʹtǩǩummšest nõõmtõs alggmeer ooumže, kååʹtt tåimm jiijjâs kulttuur da väʹlddkulttuur kõõskâst. Nåkam ooumaž lij jälstam väʹlddkulttuur kâskka da son vuäitt tåimmad informanttân väʹlddnarood tuʹtǩǩeeʹjid. Kulttuurtulkk-nõõmtõs kovvad Jääkk Sverlooff puârast.

– Son silttii sääʹmǩiõl, ruõššǩiõl da lääʹddǩiõl, možât še jeeʹres ǩiõlid. Son tiõʹđi, mäʹhtt ooudâsviikkâd õutstõõzzâs aaʹššid lääʹdd veʹrǧǧoummuivuiʹm tååimeen, tuâtt Sonja Tanhua.

Sonja Tanhua maainast Jääkk Sverlooff ǩiõttʼtõõlli artikkeeʹl da tuʹtǩǩummuž pirr.

Jääkk Sverloff uuʹdi jieʹllmes ääiʹj määŋgaid mainstâttmõõžžid da suu mainnsid di leeuʹdid liântteeš jiânnai. Tuʹtǩǩeeijoukk lij mõõnnâm čõõđ da litterâsttam šuurmõs vueʹzz liântin da tõʹst lij leämmaž jõnn tuâjj.

– ­Meeʹst lij fiʹttjõs, što suu miõlâst leäi sami vääžnai seeilted da seʹrdded jiijjâs da obb sääʹmõutstõõzz historia da mainnsid pueʹtti puõlvvõõǥǥid, ceälkk Tanhua.

Sverloff leäi määŋgnalla čeäʹpp, håʹt son ij ǩirggnam vuäǯǯad jiânnai škooultõõzz. Son ouddni jåʹttlânji jååʹđteeʹjen armeeʹjest da vuõssmõs jõnn vääinast. Tõt ǩiõččlâsttmõš vieʹǩǩti suu saaʹmi ouddoummu tuâjast.

– Suʹst leʹjje nåkam jiijjesnallšemvuõđ da teâttmõõžž, koid suu õutstõs da väʹlddnarod kuhttu uʹvdde äärv, särnn Tanhua.

Puk aunstõõzz tän tuʹtǩǩummšest lie Jääkk Sverlooff jiijjâs mainstem, ǩeeʹrjtem da leuʹddjem aunstõõzz. Tuʹtǩǩeeijoukk haaʹleʹči kuullâd tõi lââʹssen sääʹm õutstõõzz mooštaid da jurddjid Sverlooff pirr.

– Mij tieʹttep juʹn jiânnai arkiivaunstõõzzi vuâđald, leâša še lij jiânnai, mâid mij jeäʹp võl tieʹđ. Õutstõõzz vuäinalm lij väjja.