Njuike sisdoaluide

Geahča video: Sámenuoraid gáktemiellačájáhus bekkii viidát jagis 1996 – dál 30-jahkásaš nuoraidsearvvi bargu joatkašuvvá ain

Kati Eriksen ja Elle-Máret Näkkäläjärvi leigga mielde sámenuoraid gáktemiellačájáhusas Roavvenjárggas badjelaš 25 jagi dassái. Dán vahkuloahpas Suoma Sámi Nuorat ávvudit searvvi 30-jahkásaš bálgá.

Kati Eriksen
Ná Yle muitalii ođđasiin 14.12.1996 sámenuoraid ordnen miellačájáhusas.
Okta, guhte loahppajagis 1996 lei mielde Roavvenjárggas gáktemiellačájáhusas, lea Elle-Máret Näkkäläjärvi Anáris. Son lea dál 46-jahkásaš ja muittaša dalá fearániid. Doaimmaheaddjin Jovnna Aikio.

Jo 30 jagi lea Suoma Sámi Nuorat -searvi (SSN) ovddidat sámenuoraid áššiid ja vuostálastán erret eará sámekultuvrra boastut ávkkástallama turismmas.

Ovdamearkka dihtii loahppajagis 1996 searvi ordnii Roavenjárggas miellačájáhusa ja diehtojuohkima sámekultuvrras. Suoma Sámi Nuorat ordnii miellačájáhusmátkki ovdal juovlasesoŋŋa. Sullii 30 nuorra sápmelačča háliidedje čalmmustahttit, makkár lea albma gákti ja mo mátkeealáhusas boastut geavahit gávtti.

Okta, guhte lei mielde Roavvenjárgga Napapiiris, lei Elle-Máret Näkkäläjärvi Anáris. Son lea dál 46-jahkásaš ovddeš sámenuorra.

Elle-Máret Näkkäläjärvi muitá bures dan, mo Roavvenjárgga Napapiiri fitnodagat eai liikon sin miellačájáhussii. Govva: Jouni Aikio / Yle

Nuorat ledje čiŋadan miellačájáhussii iešguđetge guovllu gávttiin. Napapiiris vuvde fakegávttiid ja maid bargit geavahedje dakkáriid. Näkkäläjärvi muitala, ahte turisttat bohte háleštit singuin ja áddejedje sin vuostálastima. Fitnodagaid vuostáiváldin ii lean seamma buorre.

– Dat mielačájáhus lei hui stuorra dáhpáhus, ja diehttelas fitnodagat eai liikon midjiide ollenge. Fitnodatolbmuin ledje oalle buolli dovddut, leimmethan mii sin oainnu mielde billisteamen sin fitnodatdoaimmaid justa dien áiggis, go buot eanemus turisttat, muittaša Näkkäläjärvi.

Ášši oaččui olu fuomášumi maiddái riikadási ođđasiin, mii lei stuorra olahus nuoraide. Näkkäläjärvi muitá, ahte dat lei garra reaisu.

– Dál go mun jurddahalan maŋŋel, nu gal mii leimmet oalle garra nuorat dalle, ferten dadjat.

Jagi 1996 ságadoalli Kati Eriksen geahčai arkiivavideo: "Illá dovddan iežan!"

Jagi 1996 Suoma Sámi Nuoraid ságadoalli lei Kati Eriksen, guhte lei maiddái Napapiiris ordnemin miellačájáhusa. Yle Sápmi čájehii Eriksenii tv-jearahallama, mas son lea 22-jahkásažžan muitaleamen miellačájáhusa birra Ylei. Eriksen ii lean goassege ovdal oaidnán dán jearahallama.

– Illá dovddan iežan, son čaibmá.

Son muitala, ahte Napapiiri miellačájáhusa lassin SSN dagai bolesii váidaga speallankoarttain, main sápmelaččat čájehuvvojedje vuot oktii juhkkin ja duolvvasin.

– Barggaimet bolesii almmuhusa, ahte min mielas dat koarttat leat rasisttalaččat. Boleshoavda Roavenjárggas attii mediai cealkámuša, ahte mii leat beare gáibideamen das fuomášumi, ahte diet ii leat miige albma áššiid. Das váiddiimet riikkabeivviid vuoigatvuođaáššealbmái, dat cuoiggui dasto dan bolesa, muittaša Eriksen.

Kati Eriksen lei Suoma Sámi Nuoraid ságadoallin jagis 1996 ja das leat báhcán sutnje buorit muittut. Govva: Anneli Lappalainen / Yle

Eriksen muitala, ahte su sohkabuolva árbii dáistalanmovtta ovddit buolvvas, eandalit Áillohaš-rohkis, ja dán beaivvi rádjai leat sullasaš aktiivvalaš doaimmat joatkašuvvan.

Kati Eriksenii leat báhcán hearvás muittut áiggis Suoma Sámi nuoraid searvvis. Go son álggii ságadoallin, ii lean beare neahtas ohcat rávvagiid, mo vaikkoba čoahkkinlisttá čállit. Eriksen čaibmá, ahte oktii sii čoahkkimaste 19 diimmu.

Jagi 1996 Suoma Sámi nuoraid ságadoalli Kati Eriksen lei maiddái Napapiiris ordnemin miellačájáhusa. Guldal dá su reakšuvnna, go geahčai iežas tv-jearahallama 25 jagi duohken. Doaimmaheaddjin Linda Tammela.

30 jagi leat duogábealde ja bargu nuoraid áššiid ovdii joatkašuvvá ain

Elle-Máret Näkkäläjärvi mielas muhtun áššit leat rievdan su SSN áiggiid maŋŋá, muhto bargu ii leat eisege bisánan, vaikko ovddeš nuorat leatge boarásmuvvan.

– Min servodat dárbbaša ain ođđa nuoraid, geain lea ođđa mokta ja hállu ovddidit áššiid. Lean hui ilus, ahte mis gávdnojit duostilis nuorat, geat máhttet ja vel gillejit bargat.

SSN lea Sámi áidna nuoraid searvi, ja searvi bargá namalassii sámenuoraid ovdii. Bargu nuoraid áššiid ovddideapmin joatkašuvvá ain.

– Mun sávan, ahte min searvi sáhttá leat sadji, mii sáhttá buktit gullevašvuođa sámeservošii ja eará sámenuoraide ja leat deaivvadanbáikin nuoraide, miehtá Sámi ja Suoma, dadjá searvvi várreságadoalli Máren-Elle Länsman.

Máren-Elle Länsman vuordá lávvordaga doaluid. Son lea leamaš mielde Suoma Sámi Nuorat -searvvis sullii golbma jagi. Govva: Sáárá Seipiharju / Yle

Searvi ávvuda 30-jahkásaš bálgás lávvordaga Anáris. Ávvodoaluid prográmmas leat earret eará ávvoseminára ja eahketdoalut.

– Mis álgá beal guovtti sulain ávvoseminára, gos mii gullat sáhkavuoruid ja vehá humora ja panelaságastallama. Dan maŋŋá mii mannat boradit ja Vildá konsearta lea boradeami maŋŋá. Eahkeda maŋimus ášši lea eahpevirggálaš joatkkafeasta, muitala Länsman.

Ávvoseminárii leat dássážii almmuhan sullii golbmalogis, muhto seminára lea rabas buohkaide ja dohko sáhttá boahtit, vaikko ii livčče almmuhan fárrui, muittuha Länsman.

SSN várreságadoalli Máren-Elle Länsman vuordá ávvodoaluid vai beassá oaidnit eará sámenuoraid ja maiddái searvvi ođđa lahtuid. Doaimmaheaddjin Sáárá Seipiharju.

Beaivvi ságaid ja Yle Ođđasiid Sámis sáhtát maid guldalit Yle Areenas.