Njuike sisdoaluide

Geasseguossi Martti Laiti lea barggu dihtii johtán olu máilmmis – skihpárat ja olmmošvuohta mearkkašit eanemus, ii ruhta

Mihku Márte, Martti Laiti lea beassan barggu bealis johtit birra máilmmi ja vásihit iešguđetlágan áššiid. Su movttegis ja ustitlaš luondu lea guoddán váttis áiggiid čađa ja maid mánnávuođa ruovttu nana osku.

Martti Laiti katselee kesäistä Inarinjärveä.
Ásllat Mihku Márte geahčada Anárjávrri ja guldala báruid, go dat časket gáddái.

Ásllat Mihku Márte, Martti Laiti ássá Vantaa gávpogis Mátta-Suomas. Son dollii 1980-logu álggus máttás gazzat vuos oahpuid ja go gearggai skuvllas, de maid bargu gávdnui máddin. Su máttut leat goit nannosit Sámis Anárjoga sisti Badje- Guolnnás. Márte lea dál 67-jahkásaš ja ain bargoeallimis fárus teknihka suorggis, masa son skáhpui oahpu.

Mihku Márte lea beassan johtit barggu dihtii measta birra máilmmi ja oaidnit iešguđetlágan olbmuid ja sin eallindábiid. Buoremus oahpu son lea goit ožžon das, go lea beassan oahpásmuvvat earálágan olbmuide.

Son lea fuobmán dan, ahte ii leat dušše dat eallin riekta, maid mii eallit, ja ahte lea nuppelágange eallin ja vejolašvuođat, go mii mis lea, ja ahte olmmoš lea duhtavaš, vaikko ii livčče nu olu borramušge dahje dat áššit, maid mii doallat dehálažžan.

– Mii buohkat olbmot leat seammaláganat birra máilmmi ja mii dárbbašat ráhkesvuođa, ja ahte olbmot dohkkehit min dakkáriin go mii leat.

Mánnávuođa ruovttu osku lea gádjon máŋgga bahás eret

Bargu lea su dolvon birra máilmmi ja doppe son lea oahppan fuolahit iežas dilis buoremus vuogi mielde. Mánnávuođa ruoktu Badje-Guolnnás lea addán nana vuođu birget eallimis ja su mánnávuođa ruovttu osku lea guoddán váttis áiggiid čađa.

Vánhemiid oahpahan rohkosat leat ain váimmus ja njuokčama aldi buorre muittus.

– Rukses láigi leamašan dat go min ruoktu. Min olbmot leat oskkus, ja dan dihtii lean suodjaluvvon máilmmis eatni ja áhči rohkosa bokti. Dat lea guoddán mu bahás máilmmis, gos lean johtán, vaikko Afrihkás dahje Hong Kongas, Kiinnás, Indonesias dahje Brasilias, gos álot ii leat leamašan dakkár dorvvolaš dilli.

Son lea oaidnán mátkkiid áigge, mii dáhpáhuvvá, go olmmoš vállje boastut ja álgá geavahit narkotihkkaávdnasiid ja juhkat viinna. Ovdamearkan son máinnaša dan, go son lei Brasilias barggus ja doppe ledje suopmelaččat maid. Doppe son oinnii narkotihkkáriid, geat ledje massán eallimis buot áššiid, go ledje válljen boastut.

– Dat olbmot, geat leamašan buorre dilis, go sii muitaledje iežaset eallimis. Mo manná olmmoš maŋos, go válljejit boastoáššiid eallimis, dego álgá geavahit narkotihkkaávdnasiid dahje juhkat viinna.

Mihku Mártte, Martti Laiti suollemas niehku lea dat, ahte bissu dearvvasin, ahte ádde áššiid. Govva: Anneli Lappalainen / Yle

“Sámiin ja románain leat seammasullasaš oktavuohta iežaset olbmuid gaskkas”

Mihku Márte náitalii nuppe geardde váilevaš 20 jagi dassá romananissoniin. Eamit Malla Laitis leat golbma bártni ja Márttes guokte. Ođđa stuorra bearaš ii leat dagahan váttisvuođaid sudnuide. Son muitá, mo Malla dajai sudno bárdniide go sii vuosttas geardde deaivvadedje.

– Gehččet beare nuppiideattet, go dii lehket dál agibeaivve ovttas. Ja dalle gánddat boagustedje ja manne ovttas loktii duhkoraddat. Ja dan maŋŋá sii leat leamašan alot ovttas.

Eamida bokti ođđa kultuvra riggodahtii su eallima. Son lea fuomášan dan, ahte románain ja sámiin leat olu seammalágan áššit.

– Seammalágan váttisvuođat ja seammasullasaš oktavuohta olbmuid gaskkas.

Márte ja su eamit Malla leaba veahkehan hukset šaldiid sámiid ja románaid gaskii nu, ahte guktii juo leamašan oktasaš čoahkkaneapmi Anáris. Su bokti románat leat oahpásmuvvan sápmelašvuhtii.

Son muitá ovtta buorre vásáhusa, go leigga Mikkelis riegádanbeivviin dalle álgoáiggiin ja dohko ledje čoahkkanan sullii 150 romána. Márte lei náhkehan sámegávtti dego dábálaččat doaluide. Son bázii okto olggos, go eamit manai doallat sáhkavuoru. Su birra čoahkkanedje badjelaš 60 albmá ja eamit lei juo veháš fuolas, ahte mo su guoibmi birgehallá.

– Iihan mus lean mihkkige heđiid. Mii hálešteimmet ja sii jearahalle sámiid birra. Sii ledje hui sáhkkit gullat, mo min eallin lea, go sii háliidedje veardidit iežaset eallimii.

Álot dan maŋŋá go sii deaivvadit, de muittašit daid áššiid ja jearahallat, ahte mii gullo, muitala Laiti.

Skihpárat ja olmmošvuohta mearkkašit eanemus, ii ruhta

Eallin lea su movttegis lundui guossohan eanemustá buorre fearaniid.

Okta dáhpáhus mii čuozai sutnje sakka lei dat go, son lei bargomátkkis Dubais ja manai báikkálaš gávpekámmárii ja doppe lei hohppos dilli. Gávpekámmára hoavda bođii su lusa ja bivddii su gáfestallat dan botta, ahte albmát ráhkadit báhpáriid gárvvisin vai son beassá sáddet Qatarii mašiinna nu, ahte duollus eai boađe váttisvuođat.

Soai hálešteigga váilevaš diimmá, go gávpegámmára hoavda dajai loahpas sutnje, ahte Márte, don galggat fárret deikke. Sii dárbbašit su dáppe. Márte vástidii dasa dalánaga.

– Mu mielas mus ii leat mihkkige maid mun attán didjiide lassin, muhto su mielas dat lei.

Son lea eallima áigge fuobmán dan, ahte eatnanlaš riggodagat eai duođaige leat dat dehálamos áššit eallimis ja daid haga gal maid birge, muhto almmá ustibiid haga lea váttis eallit.

– Ruhta ii leat dat, mii mearkkaša, muhto dat skihpárat ja olmmošvuohta, ahte olmmoš lea olmmoš.

Dearvvasvuohta ja positiivvalaš jurddašanvuohki leat buorre eallima vuođđu

Mártte earuhii vuosttas eamidis bargu, go son liikui menddo sakka bargui ja jođii dan geažil birra máilmmi. Bearrašii ii šat reahkkán áigi.

– Mun lean menddo unnán leamašan ruovttus ja menddo unnán veahkehan bearraša. Dieđusge lean veahkehan ruđalaččat, muhto dat ii leat mihkkige. Dat livččii lean olu dehálut, ahte mun ieš lean doppe ruovttus. Danin mus bođii earru mánáid eatnis. Dat lea fuonimus ášši mu eallimis.

Son rámiida, ahte sus lea buorre eallin, vaikko leamašan váttisvuođat mat oahpahit, go beare lea dearvvas ja lea positiivvalaš jurddašanvuohki.

– Datge sáhttá leat dat mii lea guoddán mu, ahte mus eai leamašan dakkár váigatvuođat goassige. Galgá dienge smiehttat, ahte mun lean ain eallimin. Mus lea visot, mun lean dearvvas. Das ii leat eará go ovddos guvlui.

Mártte niehku lea dat, ahte bissu dearvvasin, ahte ádde áššiid. Go ahki boahtá lasi, de gálggašii fuolahit iežas gorudis buorebut.

– Galggašii vázzit eanet, johtit eanet ja doallat alddes fuola. Dat lea hui healppos ášši, muhto hárve mii doaibmat nu. Diekkár dat eallin lea.

Geasseguossi Martti Laiti mielas buot olbmot leat seammaláganat birra máilmmi ja dárbbašit ráhkesvuođa.

Yle Sámi radio sádde Geasseguossi-prográmma vuossárggaid olles geassebaji. Prográmmaid sáhtát guldalit maiddái Yle Areenas.