Njuike sisdoaluide

Paaččjooǥǥ vuäʹmm sääʹmpokoiniiʹǩǩid ruõkkât Njeäʹllmest ääuʹd raauhu – Yle Sääʹmm vuõlttad vuõigg stream-vuõlttõõzz

Säʹmmlain looʹvitää kuåivvum sääʹmpokoiniiʹǩǩi oʹđđest ruõkkâm vuäitt seuʹrrjed Yle Areena pääiʹǩ täʹbbe vuõssaarǥ.

Jaakko Vainio, Sara Kelemeny ja Janica Gauriloff, Nellimin ortodoksinen kappeli.
Paaččjooǥǥ vuuʹdest kuåivvum sääʹmpokoineeʹǩ ruõkkât eʹpet Aanar Njeäʹllmest vuõssaarǥ 8. påʹrǧǧmannu čiâss 14:50. Vuõlttõõzz jååʹđat säämas da lääddas Sara Kelemeny.

1930-lååǥǥast kuåivvuš pââjas vuäʹmm Peäccam vuuʹdest nuõrttsääʹmpokoiniiʹǩǩi taauʹtid nääʹllbiologia di -tuʹtǩǩummši diõtt.

Vuõssaarǥ koolm sääʹmpokoineeʹǩǩ paaʒʒtõõzzid ruõkkât mååust Sääʹm maddu, Njeäʹllem ortodookslaž ruõkkâmsâjja. Ruõkkâmpodd älgg täʹbbe vuõssaarǥ čiâss 15.

Yle Sääʹm vuõlttad ruõkkâmpoodd vuõigg stream-vuõlttõssân Yle Areenast Njeäʹllem ceerkvest čiâss 14:50 ääʹljeeʹl. Vuõlttõõzz jååʹđat säämas da lääddas Sara Kelemeny.

Tuâǥǥaž: Pokoiniiʹǩǩid kuåivvuš pââjas nääʹlltuʹtǩǩummši diõtt

Njeäʹllmest ruõkkât koolm sääʹmpokoineeʹǩǩ paaʒʒtõõzzid, kook lie valddum jeeʹres paaiʹǩin mõõntum Peäccam vuuʹdest. Siʹjjid haaʹleet ruõkkâd eʹpet blouslõvvum maddu, siʹjji jälstemsõõʹji ââlda Paaččjooǥǥâst.

Õhtt täin pokoiniiʹǩǩin lij kuåivvum Peäccam Pommaivuõnâst da nuʹbb Paaččjooǥǥ Kuʹǩesjääuʹr Meʹnekõs-siidâst. Õhtt seeʹst lij käunnʼjam Paaččjooǥǥ čäccõõzzâst.

Nääʹlltuʹtǩǩeei lie noorrâm jiijjâz maaʹtǩin pokoiniiʹǩǩi paaʒʒtõõzzid mõõntum Peäccam vuuʹdest da täin tuʹtǩǩeem-maaʹtǩin tieʹđet samai occanj. Ǩeäk täk pokoineeʹǩǩ lie leämmaž, tõn jeäʹt tiõttu.

Njeäʹllmest ruõkkât koolm sääʹmpokoineeʹǩǩ paaʒʒtõõzzid, kook lie valddum jeeʹres paaiʹǩin mõõntum Peäccam vuuʹdest. Govva: Sara Kelemeny / Yle

Sääʹmpokoiniiʹǩǩid kuåivvuš siʹjji aauʹdin jeäʹrben 1800–1900-lååǥǥain nuuʹbb jõnn vääin räjja. Läʹddla da ålggjânnamlaž tuʹtǩǩeei kuåivvu aauʹdid õutstõõzzâst lååʹv kõõjjǩani nääʹlltuʹtǩǩummši da fyyslaž antropologia tuʹtǩǩeemtaarbi vääras.

Tuʹtǩǩummši täävtõssân leäi tuʹtǩǩeed taauʹtin da paaʒʒtõõzzin oummui fyyslaž jiõččvuõđid, meerai alggpuättmõõžž di ouddnummuž. Seämmast haaʹleeš verddõõllâd meerai äärv da ââʹnned nuuʹbb meer pueʹrben ko nuuʹbb meer.

Säʹmmlai täʹhttnorldõõǥǥ seeilteš Heʹlssen universiteeʹtt anatomia stroiʹttlest eeʹjj 2001 räjja, kuäʹss sääʹmpokoiniiʹǩǩi paaʒʒtõõzzid maaccteš mååust Sääʹm-museo Siidaaʹje.

Govva: Sara Kelemeny / Yle

Tåimmkååʹdd vuâđđeeš vaʹstteed maacctemtuâjast

Vuõssmõs laauʹǩid sääʹmpokoiniiʹǩǩi ruõkkmõʹšše vaʹlddeš iiʹjji 2015 da 2019, ko Sääʹm-museofoond halltõs tuʹmmji, što Sääʹm-museo Siidast seeiltum pokoiniiʹǩǩid âlgg ruõkkâd oʹđđest tok, koʹst sij lie kuåivvum looʹvitää.

Oʹđđest ruõkkmõõžž peäʹlest cieʹlǩǩe še Sääʹmteʹǧǧ, Saaʹmi Siidsååbbar, Aanarsääʹmaaʹšši saǥstõõllâmkåʹdd di evaŋkeel-luteerlaž ceerkav sääʹmtuâj saǥstõõllâmkåʹdd.

Tän mâŋŋa Sääʹm-museo vuâđđii tåimmkååʹdd pokoiniiʹǩǩi ruõkkâm da maacctem diõtt. Puk ruõkkâmpoodd lie plaanuum õõutsââʹjest sääʹmõutstõõzzin.