Njuike sisdoaluide

Suoma girkus leat guorahallamin soabadanproseassa álggaheami sámiid ja girku gaskka

Soabadanproseassa áigot gieđahallat čavčča girkočoahkkimis. Ášši lea goittotge dál vuos dušše jurddadásis, muitala earkebisma Tapio Luoma.

Earkebisma Tapio Luoma lei mielde Sámi váinniid ođđasit gokčamis Ohcejogas 8.8.2022. Govva: Kirsti Länsman / Yle
Guldal dás earkebisma Tapio Luoma jearahallama. Doaimmaheaddjin Jouni Aikio.

Čavčča girkočoahkkimis áigot váldit ovdan bismačoahkkima kansliija álgaga, mii guoská ruhtadeami ohcama girku ja sámiid gaskasaš duohtavuođa- ja soabadanproseassa ollašuhttimii.

Luoma lohká, ahte dálá áiggi girkus ferte dárkut vássán áiggiid daguid kritihkalaččat.

– Dákko lea girkus oahppamuš ja gáhtamuš, go mii leat doaibman vearrut eará servodaga mielde dan láhkai, ahte dat ii gierdda ehtalaš guorahallama, Luoma muitala.

Son maiddái fuomášuhttá, ahte dát áššit ollet jahkečuđiidge duohkai.

– Lean ádden, ahte sámiid kollektiivvalaš muittus leat máŋggalágan vásáhusat eanetloguálbmoga badjelgeahččamis ja áddemeahttunvuođas, son muitala.

Son smiehtada, mo beassat sámiid ja eanetloguálbmoga oktavuođain ovddos guvlui nu, ahte dološáiggiid rašes áššit eai šat deattašii nu ollu.

– Dát leat dakkár áššit, main girku ja maiddái eará servodat berre dahkat buorádusa, Luoma deattuha.

Čuovvolit Ruoŧa ja Norgga girkuid soabadanproseassaid ovdamearkka

Earkebisma Tapio Luoma muitala, ahte sii leat hui dárkilit čuvvon Ruoŧa girku soabadanproseassa. Dasa lassin son váldá ovdan maiddái Norgga girku soabadanproseassa, man leat álggahan.

– Gal mii dáppe Suomasge leat girkus gergosat dahkat dan, maid mii suige bastit, Luoma muitala.

Son muittuha, ahte dán proseassas nana ovttasbargu sámiiguin lea mávssolaš ja sámiid hálidit fárrui ságastallamiidda. Soabadanproseassa lea goittotge dál vuos dušše jurddadásis.

– Dát plánat leat girkus dan mađi álgomuttus, ahte maidige konkrehta ii sáhte vuos dadjat, Luoma lohká.

Earkebisma: "Dát lea buktán oktiigullevašvuođa dovddu"

Earkebisma Tapio Luoma lei mielde sámeváinniid gokčandilálašvuođain Anáris ja Ohcejogas. Dilálašvuođain máhcahedje eatnamii 140 sámeváinni bázahusaid, maid ledje roggan hávddiin 1800- ja 1900-loguin earret eará nálledutkamušaid várás.

– Jáhkán ahte sámi váinniid ođđasit gokčan ja ruoktosearvegotti eatnamii máhcaheapmi mearkkaša maiddái dan, ahte mii leat ođđa láhkai ádden girku rolla das, ahte dáid váinniid leat dolin roggan hávddiin, dadjá earkebisma Tapio Luoma.

Luoma jáhkká, ahte Sámi girkobeaivvit ja Sámi váinniid ođđasit gokčamat leat čalmmustahttán dan duohtavuođa, ahte dáin áššiin gávdno vel ollu bargamuš boahttevaš jagiid. Son lea dáin dilálašvuođain beassan oahpásmuvvat sámiid kultuvrii.

– Lean ožžon lávlut sámiiguin ovttas sámegiel sálmmaid oahpes šuoŋain, ja dat lea maiddái buktán oktiigullevašvuođa dovddu, vaikko in sápmelaš ieš leatge, Luoma muitala.

Earkebisma Tapio Luoma buvttii girku gáhtamuša ja vejolaš soabadanproseassa ovdan maiddái sáhkavuorustis Sámi váinniid gokčandilálašvuođas Ohcejogas vuossárgga.

Sámi váinniid gokče ođđasis Anára Jámešsullui 7.8. ja čuovvovaš beaivve 8.8. vel Ohcejohkii ja Njellimii.

Beaivvi ságaid ja Yle Ođđasiid Sámis sáhtát maid guldalit Yle Areenas.

Loga lasi: