Njuike sisdoaluide

Komissára hirpmástuvai Sámedikki mearrádusas doallat bottu soabadanproseassas – sámediggeáirras ii oainne soabadeami vejolažžan dán dilis

Komissára Hannele Pokka morašta Sámedikki mearrádusa. Sámediggeáirras ja stivrralahttu Magreta Sara mielas olu galggašii rievdat vel, ovdalgo Suoma stáhta lea čájehan iežas čatnašumi duohtavuođa čielggadeapmái ja soabadeapmái.

Hannele Pokka ii vuos dieđe, mo dilli boahtá dás ovdánit muhto son sávvá, ahte besset ságastallat Sámedikkiin, Nuortalaččaid siidačoahkkimiin ja stáhtaráđiin jođánepmosit. Govva: Vesa Toppari / Yle
Hannele Pokka morašta Sámedikki váras mearrádusa. Doaimmaheaddjin Xia Torikka.

Suoma Sámediggi lei maŋŋebárgga čoahkkanan badjelmearalaš dievasčoahkkimii, man ulbmilin lei válljet guokte ođđa komissára sámiid duohtavuođa- ja soabadankomišuvdnii. Čoahkkima mearrádus šattaige jorggugežiid, go fáhkka ledjege fas jienasteamen komišuvnna joatkagis.

Komissára ja komišuvnna dálá ságajođiheaddji Hannele Pokka lea hirpmástuvvan dán ođđasis. Son ii máhttán obage vuordit dakkár mearrádusa, go vel geassemánus Sámedikki dievasčoahkkin jienastii čielga eanetloguin komišuvnna barggu joatkima beales.

– Lean dán dilis hui morrašis, go ollusat Sámis vurde beassat muitalit vásáhusaidis birra komišuvdnii. Mii leat gárven gullandilálašvuođaid ja lei áigumuššan álggahit daid borge- ja čakčamánus, lohká Pokka.

Sámedikki ođđa mearrádus gomihii geassemánus dahkkon mearrádusa

Sámediggi gárttai sirdit ođđa komissáraid válljema ja mearridit komišuvnna barggu gaskalduhttimis, go Sámedikki stivrra evttohus dáhpii várrelahttu Matti Aikio evttohussii proseassa gaskalduhttimis jienaiguin 10–9.

Matti Aikio evttohusa beales jienastedje Aikio ieš, áirasat Juha-Petteri Alakorva, Anu Avaskari, Inka Kangasniemi, Pigga Keskitalo, Kari Kyrö, Ulla-Maarit Magga, Magreta Sara ja várrelahtu guovttos Sámmol Lukkari ja Teija Tamminen.

Stivrra evttohusa bealesges jienastedje ságadoalli Tuomas Aslak Juuso, várreságadoalli guovttos Anni Koivisto ja Leo Aikio, ja áirasat Veikko Feodoroff, Tauno Ljetoff, Asko Länsman, Anne Nuorgam, Pirita Näkkäläjärvi ja Irja Seurujärvi-Kari.

Sámediggeáirras ja stivrra lahttu Magreta Sara oaivvilda, ahte dán politihkalaš dilis soabadeapmi ii leat vejolaš ja danin ii sáhttán jienastit komišuvnna barggu joatkima beales nu mo stivra lei evttohan.

– Ovdal soabadeami galgá boahtit oidnosii duohtavuohta. Dat, mii dáppe Suoma Sámis ja Suomas dáhpáhuvvá, čájeha mu mielas dan, ahte dál ii leat áigi dasa, ahte mis livččii Suoma stáhtain oktasaš duohtavuohta ja livččiimet gergosat soabadit, dadjá Sara.

Magreta Sara mielas Suoma dálá politihkka sámiid ektui ii leat čájehan čatnašumi duohtavuođa ohcamii ja soabadeapmái. Govva: Vesa Toppari / Yle

Dainna Sara čujuha iešguđetlágan sámiid guoski proseassaide, mat leat dáhpáhuvvan maŋimuš jagiid ja mat eai leat su mielas čájehan stáhta čatnašumi soabadeapmái sámiiguin.

– Leat nu olu stuora proseassat, mat gusket guolasteapmái, sámiid boazodollui, sámediggelága ođasmahttinprosessii, davviriikalaš sámesoahpamuššii ja eará proseassaide. Dat signaliserejit aŋkke munnje, ahte dán politihkalaš dilis, mas sámit leat, ii boađe leat motge vejolaš, ahte leat gergosat soabadeapmái, čilge Magreta Sara iežas oainnu birra.

Sámediggeáirras ja stivrra lahtu Magreta Sara lea duhtavaš mearrádussii gaskalduhttit komišuvnna barggu. Doaimmaheaddjin Xia Torikka.

Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso ieš oaivvildii čoahkkimis, ahte komišuvnna barggu livččii dehálaš joatkit. Juuso namuhii sápmelaččain boahtán signála das, ahte proseassa berrešii joatkit ja dan, ahte dákkár proseassa ii leat stáhtage beales nu oktageardán ordnet.

Ságadoalli Tuomas Aslak Juuso lei sávvan, ahte komišuvnna barggu joatkkášedje nu mo dievasčoahkkin geassemánus mearridii. Govva: Kirsti Länsman / Yle

Mearrádusa maŋŋá son jurddaša goit, ahte lea buorre vuđolaččat čielggadit sámeálbmoga oainnuid komišuvnna ektui.

– Ollesčoahkkimis lei čielga mearrádus, ahte sámi álbmoga oainnu ferte gártet dárkileappot, ja várra stivra gártá jurddašit dan, ahte makkár prosessain vejolaš válljemiid ferte dahkat. Mii fertet maid ságastallat eará oassebeliiguin, ahte guđe ládje dás ovddos guvlui, lohká Juuso.

Tuomas Aslak Juuso mielas dál galgá fal geahččat ovddosguvlui. Doaimmaheaddjin Jovnna Aikio.

Komišuvnna boahtteáigi ain eahpečielggas

Komissára Hannele Pokka sávvá, ahte komišuvnna boahtteáiggis beasešedje ságastallat čuovvavaš beivviid áigge. Sámiid duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna leat čohkken Sámedikki lassin Nuortalaččaid siidačoahkkin ja Suoma stáhtaráđđi.

– Dán ođđa dilis ja das, ahte leago komišuvnnas šat vejolašvuohta joatkit doaimmas, lea vealtameahttun ságastallat jođánepmosit buot komišuvnna nammadan orgánaiguin, dadjá Pokka.

Duohtavuođa- ja soabadankomišuvdna lea geargan álggahit barggus jo mannan dálvvi, ja álgojagis bálkkáhedje maiddái čállingoddái bargiid. Dasa lassin komišuvnna olis vuođđudedje sámiid psykososiálalaš doarjjaovttadaga. Pokka ii vel dán dilis máhte dadjat, mo daiguin geavvá, jus komišuvdna doallá ovdamearkka dihte jagi bottu.

Komišuvnnas leat dál guokte stáhtaráđi nammadan komissára ja okta nuortalaččaid nammadan komissára.

– Dakkár joavkkuin eat sáhte álggahit davvisámegiellajoavkku ja anáraččaid gullamiid, go sis eai leat ovddasteaddjit. Dát dilli gáibida oppalaš árvvoštallama, oaivvilda Pokka.

Yle ii leat fáhten stáhta ovddasteaddjiid kommenteret ášši.

Beaivvi ságaid ja Yle Ođđasiid Sámis sáhtát maid guldalit Yle Areenas.