Njuike sisdoaluide

Geasseguossi Anne Hytönen bargá soalddáhin Tikkakoski soalddátguovllus – ruovttubáiki Guolnnás lea ain váimmu lahka

Uhca-Ásllat Elle Anne, Anne Hytönen lea nuorran fárren barggu maŋis Gaska-Supmii. Guoldnái báhce buot su lagamusat ja mánnávuođa ruoktu. Dál moadde maŋimuš jagi son lea viššalit johtán dáid guovtti ruovttu gaskka.

Anne Hytönen pellolla, kullerokimppu kädessä.
Anne Hytönen návddaša luomus iežas mánnávuođa ruovttus Guolnnás.
Geasseguossin anárjotlaš Anne Hytönen, guhte lea eret Guolnnás ja lea guhká bargan militearas soalddáhin Tikkakoskis Gaska-Suomas. Doaimmaheaddjin Kirsti Länsman.

Nugo máŋgasat earátge, ozai Uhca-Ásllat Elle Anne, Anne Hytönen nuorran iežas báikki eallimasas, ovdalgo dat gávdnui. Son gearggai čađahit Sámi oahpahusguovddáža boazodoalu ámmátdutkosa, lohkat merkonoaman, čađahit duodjeoahpu ja dan lassin vel logai jahkebeale ruoššagiela intensiivva gurssa.

– Mun fuomášin, ahte ii leat mu bargu. Mun in veaje čohkkát dáiguin bargguiguin menddo guhká. Čuoldit šattan čohkkát ovtta sajis, dat ii leat mu bargu. Mun ferten goittotge beassat lihkadit man nu mađe.

Skuvlla jođedettiin Hytönen dinii ruđa gávppis máŋga geasi Gáregasnjárggas ja dasa lassin bázii gávpái vel olles jahkái. Farga nuorra guoldnálaš Anne Hytönenis orrugođii, ahte eallimis ferte ohcat ja vásihit earáge go ruovttuguovllu.

Bearaslahttu movttiidahtii Hytönena ohcat barggu militearas. Militeara bargosadjin orui álggos veadjemeahttun, iihan son lean čađahan soahtebálvalusa. Muhto bargoaddin militeara fállá máŋggalágan bargguid maiddái siviila bargiide ja dárbbu mielde skuvle vel bargiid.

– Mannen rádjagozáhussii Avvilii ja sii jerre, leatgo don deike ohcamin midjiide bargui. Mun in dieđe gosa mun lean ohcamin, mun lean beare militerii. Várra jurddašedje miison diet áhkuid lea, go ii diehtán gosa lea mannamin, Anne Hytönen čaibmá.

Bargoohcama ja jearahallama maŋŋá Anne Hytönena válljejedje virgái. Molssaeaktun ledje barggut davvin Roavenjárggas ja dálá bargobáikkis Gaska-Suomas, Jyväskylä Tikkakoskis, gos son leage loaktán olles 25 jagi.

– Liikon gal, dat lea mu báiki.

Anne Hytönen mieigá boares áitti njeaiga. Govva: Anne Hytönen iežas govvavuorká

Barggu lassin isit ja bearašeallin čanai su eanet Gaska-Supmii

Árgabeaivvit Jyväskyläs vulge bures johtui, Anne Hytönen liikui bargui ja bargoskihpáriidda issoras olu.

Golbma jagi fárrema maŋŋá Hytönen ovddal sihkkelasttii almmái ja nu gávdnui eallinguoibmi ja ráhkesvuohta. Almmái ásai bajit gearddis, nuba sudnos lei álki gurpulit dávviriid oktasaš vistái.

Deaivvadeamis golbma jagi bárra náitalii ja njeallje jagi maŋŋá huksegođiiga alcceska ruovttu Jyväskyläi. Dál sudnos lea guokte máná ja bearašeallin doppe.

Bargosajis Tikkakoski soalddatguovllus birastahttet Hytönena eanaš 30-jahkásaš nuorra albmát. Son lea badjel 50 jagi, das fuolakeahttá sii áddehallet nuppiideasetguin, muitala Hytönen.

Son lea fidnen soalddátskuvlejumi, vaikkege son lohká leat dál alddes fiinna sisbarggu.

Soalddátámmáhis buohkat galget jeavddalaččat fuolahit veadjimis. Deahkit leat ortnegis ja dain gávdnojit buorre návccat ja fámut. Lihkadeapmi ja viehkama mihtidit, seamma go bissuin báhčindáiddu galgá bisuhit buorre dásis. Bajit seršánta Hytönen bargun lea fáktet dihtora bokte Suoma rájáid.

– De in leat meahcis, bissuiguin veaga, muhto skuvlejumi lean fidnen gal dasage, Hytönen muitala.

Ruovttubáiki lea váimmus, dat lea báiki gos Anne Hytönen lea bajásšaddan

Anárjoga siste Guolnnás bajásšaddan Anne Hytönen lea Uhca-Ásllat Elle ja lea Ándde-Jon Jovsset nuoramus nieida. Sus leat guokte oappá ja viellja, geaiguin doallá čavga oktavuođa.

Guoldná lea ain su váimmu lahka, dohko son dolle luomuid áigge. Iežas bearraša lassin Anne Hytönen háliida návddašit luomustis ovttas lagamusaiguin etniin ja áhčiin, oappáid ja viellja bearrašiiguin, fulkkiiguin ja oahppásiiguin.

Uhca-Ásllat Elle Anne geasseluomus áhčči Ándde-Jon Jovssehiin ja eadni Uhca-Ásllat Ellein Guolnnás. Govva: Kirsti Länsman / Yle

Guolnnás Hytönen ráfáiduvvá gieddebálgáin jođedettiin ja obbalohkái go sáhttá luonddus ráfis leat ovttas oahpes fulkkiiguin ja ustibiiguin, nugo mánnávuođas lea hárjánan.

Maŋimuš jagiid buohkat Hytönen bearrašis leat boahtán luopmoáigge Anárjot sisa, go isit ja mánát maid liikojit leat Guolnnás. Hui mávssolažžan Anne Hytönen atná áiggi maid leat ovttas etniin ja áhčiin. Dana soaige beassaba ruoktot boarrásiidsiiddas Ohcejogas.

– Soai leaba dikšon mu dalle unnin ja dál mun divššun sudno. Dat lea dehálaš ášši dál.

Yle Sámi radio sádde Geasseguossi-prográmma geasi áigge juohke vuossárgga. Prográmmaid sáhtát guldalit maiddái Yle Areenas.