Njuike sisdoaluide

Sámedikki mearrádus gaskkalduhttit soabadanproseassa juohká oaiviliid Sámedikki siste – jienastusbohtosa duohken iešguđetlágan sivat

Sámediggeáirras Anu Avaskari atná bottu doallama váivin, muhto vásihii ahte dán dilis eai leat eará molssaeavttut. Áirras Asko Länsman fas ii livčče gearggus gaskkalduhttit duohtavuođa- ja soabadanproseassa.

Sámediggeáirras Anu Avaskari oaivvilda, ahte soabadanproseassa lea dál duođalaš áitaga vuolde. Govva: Vesa Toppari / Yle

Sámediggeáirasiin ledje iešguđetlágán sivat iežaset jienastanmearrádusa duohken, go maŋŋebárgga jienastedje Sámiid duohtavuođa- ja soabadanproseassa bottus. Oktan lei dat, ahte dálá politihkalaš dilis eai oaidnán soabadeami vejolažžan. Nuppe dáfus áirasat eai maid beassan komissáraválljemiin ovttamielalašvuhtii.

Áššis jienastedje jienaiguin 10–9. Bottu váldima jienastedje evttohusa dahkan várrelahttu Matti Aikio, áirasat Juha-Petteri Alakorva, Anu Avaskari, Inka Kangasniemi, Pigga Keskitalo, Kari Kyrö, Ulla-Maarit Magga, Magreta Sara ja várrelahtu guovttos Sámmol Lukkari ja Teija Tamminen.

Komissáraid válljema bealesges jienastedje ságadoalli Tuomas Aslak Juuso, várreságadoalli guovttos Anni Koivisto ja Leo Aikio, ja áirasat Veikko Feodoroff, Tauno Ljetoff, Asko Länsman, Anne Nuorgam, Pirita Näkkäläjärvi ja Irja Seurujärvi-Kari.

Avaskari: "Sámedikkis ii gávdnon oktasaš dáhttu"

Sámediggeáirras Anu Avaskari jienastii bottu doallama beales. Son atná dan čovdosa hui morašlažžan, muhto vásihii, ahte dan dilis eai lean eará vejolašvuođat. Son lohká, ahte Sámediggi ii beassan ráđđádallanbottusge ovttamielalažžan komissáraválljemiin, ja danin áidna vejolašvuohtan lei su mielas jienastit bottu beales.

– Sámedikkis ii gávdnon oktasaš dáhttu, nu ahte livčče sáhttán joatkit, oaivvilda Avaskari.

Sámediggeáirras Anu Avaskari oaidná, ahte go ovttamielalašvuohta ii gávdnon, lei bággu jienastit bottu beales.

Avaskari dadjá, ahte mearrádus bijai menddo olu áššiid dál gažaldatvuložin. Ruhtadeapmi prosessii lea dušše dán ja boahtte jahkái. Son muittuha, ahte ovdamearkka dihte čállingoddi lea ain barggus.

– Mu mielas dál duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna bargu lea dál duođalaš áitaga vuolde. Dát evttohus, man vuođul jienasteimmet, ii sáhte sihkkarastit dan, ahte komišuvnna bargu beassá joatkašuvvat, lohká Avaskari.

Länsman atná fuola das, gergetgo boarrásat prosessii

Sámediggeáirras Asko Länsmanii livčče háliidan gaskkalduhttit proseassa. Länsman lea maiddái fuolas das, gergetgo boarrásat šat prosessii fárrui, jus dat gaskkalduhttojuvvo.

Son ain imaštallá loahppabohtosa, go jo geassemánu čoahkkimis mearridedje čielga eanetloguin joatkit proseassa.

– Mu mielas ii livčče lean heivvolaš dan gaskkalduhttit, maid stáhta ja Sámediggi leat gaskaneaset soahpan, oaivvilda Länsman.

Sámediggeáirras Asko Länsman mielas soabadanproseassa gaskkalduhttin lea hui váivi eandalit boarrásot gearddi beales. Govva: Vesa Toppari / Yle
Asko Länsman imaštallá, mo čoahkkin oba sáhtii jorggihitge dan guvlui, ahte jienastedje fas komišuvnna boahttevuođas. Doaimmaheaddjin Xia Torikka.

Asko Länsman mielas eará sámediggeáirasat galggašedje dál smiehttat, maid sii duođas háliidit.

– Áirasat galget mu mielas dál čoahkkanit ja álgit ovttas ohcat vejolašvuođaid joatkit dahje jo heaitit eret. Mun in goit livčče válmmaš heaitit, lohká Länsman.

"Sámediggi ii sáhte okto mearridit komišuvnna barggu gaskalduhttimis"

Sámiid duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna leat ásahan Sámedikki lassin Nuortalaččaid siidačoahkkin ja Suoma stáhtaráđđi.

Komissára guovttos, Nuortalaččaid siidačoahkkima válljen Irja Jefremoff ja stáhtaráđi válljen Hannele Pokka, leaba almmuhan, ahte sudno mielas proseassa ii galggaše dán muttus gaskkalduhttit. Maiddái Nuortalaččaid siidačoahkkin doarju proseassa joatkima.

– Mii leat golbma doaibmi duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna duohken, iige Sámediggi sáhte okto mearridit komišuvnna barggu gaskalduhttimis, lohká nuortalaččaid ovdaolmmoš ja sámediggeáirras Veikko Feodoroff.

Sámedikki dahkan mearrádusa mielde ášši gieđahallet áramustá jahkebeali geažes.

Suoma stáhtaráđđi ja Nuortalaččaid siidačoahkkin leat gergosat joatkit proseassa, muhto dát golbma orgána eai leat vel gieđahallan ášši ovttas. Suoma stáhtaministara stáhtačálli Henrik Haapajärvi muitala, ahte leat viggamin gávdnat buohkaide heivvolaš áiggi čoahkkanit oktii.

– Komišuvnna barggu álggaheamis leat boahtán ovdan hástalusat, mii lea hui áddehahtti, go sáhka lea áidnalunddot ja vuosttaš háve ollašuvvi proseassas Suoma historjjás, muitala Haapajärvi.

Beaivvi ságaid ja Yle Ođđasiid Sámis sáhtát maid guldalit Yle Areenas.