Njuike sisdoaluide

Gárasavvona mánát šadde joatkit skuvlavázzima boares skuvlavisttis – gielddahoavda šálloša ádjánan áigetávvala

Ođđa sadjásaš skuvlalanjaide Gárasavvona oahppit besset jáhku mielde čakčamánu beallemuttu maŋŋá.

Eanodaga sadjásaš gielddahoavda Birgitta Eira dadjá, ahte ođđa sadjásaš skuvlalanjaid váldet atnui nu jođánit go vejolaš. Govva: Vesa Toppari / Yle

Gárasavvona skuvlamánát šaddet vel joatkit skuvlavázzima boares skuvlavisttis. Skuvllas gávnnahedje diibmá sisáibmováttisvuođaid, mat dagahedje skuvalaččaide ja bargiide dávdamearkkaid.

Duottar-Lappi birasdearvvašvuođafuolahusa juogus goit mearridii mannan vahkus addit boares skuvlavistti geavaheapmái joatkkaáiggi čakčamánu lohppii.

Ođđa sadjásaš skuvlalanjaide oahppit besset jáhku mielde čakčamánu beallemuttu maŋŋá, muitala Eanodaga sadjásaš gielddahoavda Birgitta Eira.

– Mii váldit ođđa sadjásaš skuvlavistti atnui nu jođánit go vejolaš. Gal mun ipmirdan, ahte máŋgasiin lea moraš, go ii beasa álggahit skuvlla ođđa lanjain. Áššit eai leat goit mannan dáinna áigetávvaliin, go leimmet jurddašan. Muhto mun jáhkán olbmot ipmirdit dan, dadjá Eira.

Dálá skuvla huksejuvvui Gárasavvona gillái Muonajoga gáddái jagis 1955. Govva: Marianne Ketola / Yle

Vánhen fuolas mánáid dearvvašvuođas

Guhttáslaš vánhen Tytti Valkepää oaččui álgovahkus dieđu gielddas, ahte su guovtti vuolleskuvllalaš máná skuvlavázzin joatkašuvvá Garasavvona boares skuvlavisttis. Valkeapää lei giđđat báhcán dan jáhkkui, ahte oahppit eai šat boares skuvlavistái dán čavčča dárbbaš mannat.

Ovdal skuvllaid álgima dán vahkus Valkeapää smiehtadii, ahte sirdágo mánáidis gaskaboddosaččat Heahtá skuvlii dassái sadjásaš lanjat leat gárvát.

– Skuvla joatkašuvvá visttis, gos leat viiddis sisáibmováttisvuođat, ja dat galggašii leat geavahangildosis. Eadnin smiehtan dan, ahte lea mu ovddasvástádus bijango mánáid skuvlii vai ozango eará čovdosiid, dadjá Valkeapää.

Guhttáslaš vánhen Tytti Valkepää lea gártan smiehttat, ahte háliidago šat bidjat mánáidis boares skuvlii, gos leat sisáibmováttisvuođat. Govva: Biret-Inga Valkeapää

Ođđa skuvlla huksen ain plánain

Dálá skuvla huksejuvvui Gárasavvona gillái Muonajoga gáddái jagis 1955. Skuvlla dilli lea jorran gieldda ja dearvvašvuođa eiseválddiid beavdde alde juo guhká.

Mannan čavčča skuvlla ledje bidjame geavahangildosii, muhto dearvvašvuođaeiseválddit adde skuvlla geavaheapmái joatkkaáiggi jagi 2021 lohppii.

Go sadjásaš lanjat eai gávdnon, de geavahanáiggi guhkidedje ain dađistaga gitta skuvlajagi loahpa rádjai giđđageassái 2022.

Eanodaga gielda leage divodan skuvlavistti vai oahpahus lea sáhttán joatkašuvvat. Skuvlavisti leamašan goit geassebotta geavahangildosis buot eará geavaheaddjiin earret skuvladoaimmas ja árrabajásgeassimis.

– Luohtán dasa, ahte áššedovdit leat geahččan ja dutkan skuvlavistti dárkilit, ahte skuvla lea dan dilis, ahte olbmot sáhttet mannat dohko. Virgeolbmot dihtet maid sii dahket, dadjá Eira.

Gieldda plánain goit lea, ahte Gárasavvona gillái galgá ceagganit goit vel muhtun beaivve ollásit ođđa skuvla.

– Das lean ilus, ahte Gárasavvonii boahtá ođđa bissovaš skuvla ja ássanvisttit. Dat lea buorre ja dehálaš ášši, dadjá Birgitta Eira.

Beaivvi ságaid ja Yle Ođđasiid Sámis sáhtát maid guldalit Yle Areenas.

Loga maid:

Gárasavvona skuvllalaččat sirdásit čakčat gaskaboddosaš skuvlalanjaide – skuvlla oahppit ja bargit vurdet ođđa skuvlavistti gilážii

Guldal jiena: Gárasavvona boares skuvlla geavaheapmái ohcet lasseáiggi skuvlabaji loahpa rádjai – vánhen ii leat duđavaš čovdosii

Gárasavvona skuvlla sáhttet geavahit jagi lohppii, gielddaráđđehus mearrida sadjásaš lanjain – rektor: "Olbmuin leat leamašan juogalágán dávdamearkkat"

Gárasavvona skuvla lea šaddamin geavahangildui: sadjásaš sajiid ohcan lea dál jođus