Njuike sisdoaluide

Eanaš servviin behtohalle, muhto Sámi Árvvut -searvvis leat duđavaččat Sámedikki mearrádussii váldit bottu soabadanbargguin

Yle Sápmi lea čohkken dán artihkkalii Sámi servviid oainnuid duohtavuođa- ja soabadanproseassa dálá dillái.

Sámi Árvvut -searvi guottiha Sámedikki mearrádusa váldit bottu soabadanbarggus, muitala searvvi ságadoalli Petra Magga-Vars. Govva: Linnea Rasmus / Yle

Sámi servviin leat iešguđetlágan oainnut Sámedikki mearrádusas váldit bottu duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna bargguin. Sámediggi mearridii mannan vahkus váldit bottu sámiid duohtavuođa- ja soabadanproseassain.

Sámi Árvvut -searvvi ságadoalli Petra Magga-Vars lea ilus, ahte soabadanproseassa lea bisánan. Evttohusa bottu váldimis dagai Sámedikki čoahkkimis várrelahttu Matti Aikio, guhte ákkastalai evttohusas namalassii Sámi Árvvut -searvvi cealkámušain.

Petra Magga-Vars oaidná, ahte álgoálgosaš sámi komissáraid ja váldočálli eretcealkimat ledje mearkkat komišuvnna dilis.

– Dat lea diekkár signála, ahte mun gal hearkkes beljiin guldalan ja jáhkán, ahte Sámedikki lahtut leat dan maid dahkan. Dál ii lean várra rivttes áigi joatkit, Magga-Vars čilge oainnus.

Guldal dás Sámi árvvut -searvvi ságadoalli Petra Magga-Vars jearahallama. Doaimmaheaddjin Mira Rauhala.

Magga-Vars mielas dál livččii deháleabbo bidjat návccaid sámediggelága ovddideapmái.

– Dat mii lea mu mielas sámi árvvuid perspektiivvas dehálaš lea dat, ahte mo sápmelaš meroštallo ja mo dat min eallima dilli joatkašuvvá ain.

Magga-Vars ii loga leat proseassa vuostá, muhto ahte dat dárbbaša dál áiggi.

– Dat lea dego goahti, mii ii leat ceggejuvvon nannosit. Juoga doppe váilu, go dat ii oro bissumin ceaggut albma láhkai, dat álo gahččá juoga masa, Magga-Vars govvida.

Behtohallan searvvit ledje sakka vuordán gullandilálašvuođaid

SámiSoster -searvvi doaimmajođiheaddji Ristenrávdná Magga lei hirpmástuvvan Sámedikki mearrádusa geažil. Vaikko searvvi stivrras eai leatge vel háhppehan gieđahallat ášši, de bargit leat gaskaneaset háleštan das, muitala Magga.

– Mii leimmet válbmanan dasa, ahte oažžut muitalit, maid mii leat vásihan suomaiduhttima politihka áigge, makkár áššit leat boahtán ovdan eallimis, mo mii leat birgen eallimis ja maid de galggašii rievdadit, Magga čilge.

Su mielas lea unohas, go dál sámit eai beasa buktit eallinvásáhusaidis ovdan ja sávváge, ahte ášši gieđahalašedje vel ođđasis vai soabadanbargu beasašii joatkašuvvat.

Guldal dás SámiSoster -searvvi doaimmajođiheaddji Ristenrávdná Magga jearahallama. Doaimmaheaddjin Mira Rauhala.

Suoma sámiid guovddášsearvi lei maiddái hálidit joatkit soabadanproseassa, muitala searvvi várreságadoalli Márjá-Sofe Aikio.

– Mun oainnán dál go Nuortalaččaid giličoahkkin lea čielgasit dadjan, ahte dan galgá joatkit almmá Sámedikki nammadan áirasiid haga. Mun oainnán diet lea hui jierpmálaš ášši, son čilge.

Aikio čujuha Nuortalaččaid siidačoahkkima mearrádussii joatkit soabadanbarggu. Son lea fuolas das go boahtte jagi šaddet riikabeaiválggat.

– Politihkalaš dilli soaitá nuppástuvvat hui olu, Aikio fuomášuhttá.

Guldal dás Suoma sámiid guovddášsearvvi várreságadoalli Márjá-Sofe Aikio jearahallama. Doaimmaheaddjin Mira Rauhala.

Son oaidná, ahte bottu váldin sáhttá áitit soabadanbarggu lihkostuvvama. Aikio mielas lea maid vejolaš, ahte searvvit ieža nammadivčče áirasiid komišuvdnii.

Dasa lassin songe buktá ovdan olbmuid dárbbu beassat háleštit vássán áiggiid vearruvuođain.

– Olbmot leat vuordán guhkká ja livčče hálidan háleštit komissáraiguin.

Jienasteigga bottu beales vaikko sudno searvvit dorjotge barggu joatkašuvvama

Maiddái Anarašah-searvvis ledje sávvan soabadanproseassa ollašuvvama, muitala searvvi ságadoalli Anu Avaskari, guhte Sámedikki čoahkkimis jienastii bottu váldima beales.

– Mii leat sakka sávvan duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna ja dál leat behtton, go bargu ii joatkašuvage, Avaskari lohká.

Guldal dás Anarašah-searvvi ságadoalli Anu Avaskari jearahallama. Doaimmaheaddjin Linda Tammela.

Sámi Siida -searvvi ságadoalli Sámmol Lukkari muitala, ahte searvi guottiha soabadanproseassa ja livčče hálidan joatkit dainna. Lukkari lei iešge jienasteamis mielde ja jienastii goittotge bottu bealis. Son jáhkká, ahte boddu bohciidahttá máŋggalágan dovdduid.

– Persovnnalaččat lean dan bottu guottiheamen ja vehá čielggadit dan ášši, ahte mo dás ovddos guvlui. Jáhkán dát ášši sáhttá vehá juohkit Sámi álbmoga Suoma bealde, Lukkari dadjá.

Guldal dás Sámi Siida -searvvi ságadoalli Sámmol Lukkari jearahallama. Doaimmaheaddjin Mira Rauhala.

Lukkari muitala, ahte čoahkkimis son guorrasii Matti Aikio evttohusa duohkai.

– Dieđus munnje lei maid váttis mearrádus, ahte goappá beale jienastan. Álggus in oba áddenge, ahte mu jietna dalle rátkkii dan jienastanbohtosa, son lohká.

Lukkari maiddái lasiha, ahte vaikke ieš jienastiige bottu beales, de son liikká sávvá, ahte bargu joatkašuvašii.

– Jáhkán gal ahte Sámi Siidda stivra levge dan beales, ahte dat proseassa vel joatkašuvašii.

Beaivvi ságaid ja Yle Ođđasiid Sámis sáhtát maid guldalit Yle Areenas.