Njuike sisdoaluide

Nuorat ledje buriin mielain soahtebálvalusa gohččumiin Avvilis – dattetge máŋgasa mielas lea maiddái Ruošša soahti Ukrainas

Avvila soahtebálvalusa gohččumiidda oassálaste moaddelot nuora.

Avvillaš Mikke Huhtamella ja suoločielgelaš James Lindholm soahtebálvalusgohččumiin
Avvillaš Mikke Huhtamella ja suoločielgelaš James Lindholm oassálasttiiga soahtebálvalusa gohččumiidda Avvilis.

Vaikko máilmmi politihkalaš dilli lea dál árvitmeahttun, de avvillaš Mikke Huhtamella ja suoločielgelaš James Lindholm eaba bala álgit soahtebálvalussii. Nuorra albmá guovttos oassálasttiiga otne gaskavahku soahtebálvalusa gohččundilálašvuhtii Avvila gielddadoaimmahagas.

– Buriin mielain lean dáppe, dadjá Huhtamella.

Maiddái Lindholm čuovui dilálašvuođa buori lanjas. Sutnje lea čielggas, ahte áigu Avvilis čađahit soahtebálvalusas.

– In leat gealdagasas, gal mun dihten ahte deikke šaddá boahtit. Lean ráhkkanan ja smiehttan gárvvisin gosa áiggon ja goas, Lindholm muitala.

Vaikko soai eaba balage soahtebálvalusas, de leaba guktot liikká smiehtastan dange vejolašvuođa, ahte šattašeigga albma soahtái dálá máilmmidilis.

– Galhan dan lea smiehtastan ahte sáhtášii goas nu šaddat soahtái. Lean gal buriin mielain gearggus bealuštit ruoktoriikka jus soahti buollá, Huhtamella lohká.

– Dan lea sihkkarit juohke okta jurddašan ahte dálá dilis lea albma áitta. Jus dat boahtá, de dalle ferte mannat, Lindholm lasihastá.

Huhtamella ja Lindholm guktot vuordiba soahtebálvalusas eanemus buriid vásáhusaid, ođđa skihpáriid ja dasa lassin vel buriid álššaid.

Lappi guovlodoaimmahaga soahtebálvalusa jođiheaddji ja májuvra Seppo Tolppi lei mielde Avvila dilálašvuođas. Govva: Anneli Lappalainen / Yle

Májuvra Seppo Tolppi lei Avvila dilálašvuođas váldimin boahttevaš soalddátálgguid vuostá.

– Ligge váimmu oaidnit Davvi-Suoma nuoraid dáppe, go lean iešge álgoálgguid davvin eret, Tolppi lohká.

Gohččumiid čađahit Suomas 15.8.–15.12. Dán háve Avvilis ledje moaddelot jagis 2004 riegádan nuora dieđiheamen iežaset soahtebálvalussii.

– Guovtti koronajagi maŋŋá leat máhccan dábálaš árgabeaivái soahtebálvalusasge, go ráddjehusat eai leat šat, Tolppi muitala.

Ruošša soahti Ukrainas lea goittotge máŋgasiin mielas, go šaddá sáhka soahtebálvalusas. Tolppi ii máhte vuos dádjat, man láhkai dat boahtá váikkuhit nuoraid beroštupmái vuolgit soahtebálvalussii.

– Ukraina soahti lea midjiide miellagiddevaš dan dáfus, ahte man láhkai dat váikkuha min statistihkaide. Man olus áigot soahtebálvalussii dahjege siviilabálvalussii. Miihan oaidnit de mo dat váikkuha, Tolppi smiehtada.

Beaivvi ságaid ja Yle Ođđasiid Sámis sáhtát maid guldalit Yle Areenas.