Työryhmä: Lappalaiskriteeri pois saamelaismääritelmästä

Saamelaiskäräjälain uudistamistyöryhmä on keskiviikkoaamuna luovuttanut oikeusministerille ehdotuksensa uudeksi saamelaiskäräjälaiksi. Laissa ei enää pidettäisi henkilöä saamelaisena pelkästään sillä perustella, että hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa.

Saamelaiskäräjälain uudistamistyöryhmän puheenjohtaja Riitta-Leena Paunio luovutti keskiviikkoaamuna työryhmän mietinnön oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille. Govva: Vesa Toppari / Yle

Saamelaiskäräjälain uudistamistyöryhmä ehdottaa, että saamelaismääritelmää tiukennettaisiin. Työryhmä on keskiviikkoaamuna luovuttanut oikeusministerille ehdotuksensa uudeksi saamelaiskäräjälaiksi.

Työryhmä ehdottaa, että saamelaismääritelmästä jätettäisiin pois nykyisessä laissa oleva niin kutsuttu lappalaiskriteeri. Laissa ei siten enää pidettäisi henkilöä saamelaisena pelkästään sillä perustella, että hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa.

Perhe- ja sukuyhteisön merkitystä saamelaisuudelle painotetaan

Uudessa lakiehdotuksessa on työryhmän mukaan sekä subjektiivisia että objektiivisia kriteereitä, kuten nykyisessäkin laissa saamelaiskäräjistä. Lähtökohta on edelleen se, että henkilön täytyy pitää itseään saamelaisena.

Muuten saamelaismääritelmässä painotetaan saamelaisen yhteisön – perhe- tai sukuyhteisön – merkitystä saamelaisuudelle, kun henkilön pitää täyttää yksi seuraavista kriteereistä. Ensimmäinen kriteeri on, että henkilö itse tai vähintään yksi hänen isovanhemmistaan on sukuyhteisössään oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään. Toinen kriteeri on, että henkilö on omaksunut sukuyhteisössään saamelaiskulttuurin ja ylläpitänyt yhteyttä siihen.

Kolmas kriteeri on, että ainakin yksi henkilön vanhemmista on merkitty tai olisi voitu nyt ehdotettavan lain mukaan merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.

KHO edelleen viimeinen valitusviranomainen

Lakiehdotuksen mukaan saamelaiskäräjien täysistunto käsittelee hakemukset vaaliluetteloon, kun nykyisen lain mukaan hakemukset on käsitellyt saamelaiskäräjien hallitus. Maininnan tarkoituksena on tuoda esiin saamelaisten ryhmähyväksynnän merkitys.

Korkein hallinto-oikeus on kuitenkin edelleen viimeinen valitusviranomainen vaaliluetteloon ottamisen suhteen. Mietinnössä mainitaan, että työryhmän saamelaiskäräjien jäsenet eivät pitäneet valitusoikeutta saamelaiskäräjien kokouksen päätöksestä perusteltuna.

"Elävä yhteys saamelaiskulttuuriin"

Työryhmän mietinnön perusteluissa lappalaiskriteerin poistamista perustellaan sillä, että maa-, veronkanto- tai henkikirjoihin on lappalaisiksi merkitty muitakin kuin saamelaisia.

- Ehdotuksessa on toisaalta otettu huomioon saamelaisten alkuperäiskansana harjoittaman kulttuurin moninaisuus, eri saamen kielet samoin kuin saamelaiskulttuurin harjoittamisen erilaiset tavat ja muodot, työryhmä kirjoittaa.

Oikeusministeriön tiedotteen mukaan ehdotetussa uudessa saamelaismääritelmässä olennaista olisi, että henkilö on omaksunut saamelaisen elämäntavan tai kulttuurin saamelaisessa yhteisössä. Saamelaiseksi itsensä identifioivalla tulisi ehdotuksen mukaan olla yleisessä mielessä elävä yhteys saamelaiskulttuuriin, mutta edellytyksenä ei ole, että henkilön tulisi olla omaksunut eri saamen kielet taikka eri kulttuurimuotojen tai tapojen kaikki erityiset piirteet.

- Yleensä kysymys on kasvamisesta saamelaiseksi perhe- tai sukuyhteisössä.

Lakiin ehdotetaan myös määritelmää saamelaiskulttuurista

Lakiin ehdotetaan otettavaksi mukaan säännös saamelaiskulttuurin keskeisistä piirteistä, käytännössä määritelmä saamelaiskulttuurista. Saamelaiskulttuuriin kuuluvat ehdotuksen mukaan saamen kieli, saamelainen kulttuuriperintö, saamelaisten kulttuuri-ilmaukset, saamelaisten perinteinen tieto, perinteiset saamelaiselinkeinot ja niiden nykyaikaiset harjoittamisen muodot samoin kuin saamen käsityö ja muut saamelaisten alkuperäiskansana harjoittaman kulttuurin tavat ja muodot.

- Ehdotettu säännös saamelaiskulttuurista olisi kaiken kaikkiaan ymmärrettävä laajasti. Momentissa mainittaisiin vain saamelaiskulttuurin joitakin keskeisiä piirteitä. Säännöstä ei siten ole tarkoitettu tyhjentäväksi, perusteluissa sanotaan.