Petovahinkokorvausten maksatus viivästynee myös ensi vuonna – "Ilkeää se on ja tuntuu pahalta"

Viime vuoden petovahingoista maksettiin poronomistajille tänä keväänä vain vähän yli puolet, koska määrärahat eivät riitä täysimääräisiin korvauksiin. Ensi vuosi tuskin tuo muutosta jo vuosia jatkuneeseen tilanteeseen. Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtajan Anne Ollilan mielestä jokavuotinen taistelu petokorvausten maksamisesta tuntuu pahalta.

Kuva: Anneli Lappalainen / Yle

Viime vuoden petovahingoista maksettiin poronomistajille tänä keväänä vain vähän yli puolet, koska määrärahat eivät riittäneet täysimääräisiin korvauksiin.

Loppuosan korvauksista poronhoitajat saavat tililleen näillä näkymin kesän jälkeen valtion lisäbudjetista. Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila pitää tilannetta kestämättömänä.

Kuva: Aslak Paltto / Yle

– Kyllähän se pahalta tuntuu, ilkeä on vuodesta toiseen jatkaa samalla linjalla, että korvauksiin ei varata riittävästi rahaa ja niitä ei pystytä täysimääräisesti maksamaan.

– Poroväki osaa jo arvioida sitä tilannetta ja tietää valmiiksi jo hyvissä ajoin, että määräraha ei tule riittämään. Lisätalousarvion kautta ja eduskunnan tahdon mukaisesti sitten elämä etenee. Tämä on jo niin monetta vuotta peräkkäin tämä sama tilanne, sanoo Anne Ollila.

Ensi vuonna sama tilanne

Vuoden 2015 suurpetovahinkomaksuihin valtio oli varannut 3,8 miljoonaa euroa. Vahinkoja pedot kuitenkin tekivät noin 7 miljoonan euron edestä.

Joka vuosi valtion täytyy kaivaa lisäbudjetista rahaa vahinkomaksuihin. Ensi vuosikaan ei tuo muutosta tilanteeseen.

Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Jussi Laanikari. Kuva: Jussi Laanikari

Vaikka vuoden 2016 petovahingoille on varattu valtion budjetista 8 miljoonaa euroa, se ei tule riittämään. Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Jussi Laanikari kertoo, että poronlihan arvo on noussut noin 33 prosenttia ja se nostaa petovahinkojakorvauksia hurjasti.

Myöskin alkuvuoden tähänastiset petovahinkoluvut kertovat, että petovahingot ovat jälleen nousussa. Niinpä ensi keväänäkään poronhoitajat tuskin saavat petovahinkokorvauksia täysimääräisinä tililleen.

– On tiedossa, että poronlihan hinta tulee nostamaan korvauksia merkittävästi. Jos vahinkotaso pysyy samankaltaisena, niin on aika selvää että se budjetissa varattu 8 miljoonaa euroa näihin kaikkiin petovahinkoihin ja vahinkojen estämiseen ei riitä. Se on poliitikkojen päätös sitten, että lähdetäänkö leikkaamaan korvauksia, sanoo Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Jussi Laanikari.

"Tappolupia saatava nopeammin"

Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila pitää tilannetta vaikeana.

Koska valtio maksaa petojen aiheuttamista vahingoista pitkällä viiveellä, tappolupia täytyisi saada nopeammin.

– Ainut ratkaisu on se, että tätä petojen poistolupakäytäntöä joustavoitetaan niin, että vahinkokertymiä ei tarvitse odotella. Nykytilanteessa täytyy odottaa, että peto tappaa useamman poron ennenkuin sille voidaan hakea tai saada poistolupa. Myös ahmanpoistot ja ahma-asetus täytyy saada käyntiin, sanoo Anne Ollila.