Näin Eurooppa juo - Suomen alkoholipolitiikka varoittava esimerkki

Alkoholiveropolitiikassaan 2000-luvulla epäonnistunut Suomi on kokonaiskulutuksen keskitasoa, mutta runsaan kertajuopottelun kärkipäätä.

Vaikka maailman väestöstä vain puolet käyttää alkoholia, on se maailman kolmanneksi merkittävin sairastuttaja ja ennenaikaisten kuolemien aiheuttaja. Vain matala syntymäpaino ja suojaamaton seksi ovat alkoholia merkittävämpiä.

Tuore WHO:n raportti Alcohol in the European Union vertaa eri maiden alkoholinkäyttöä, -politiikkaa ja alkoholin aiheuttamia terveyshaasteita. Euroopassa alkoholi on tupakoinnin ja korkean verenpaineen jälkeen tärkein sairastumis- ja kuolinriskitekijä.

Eniten juodaan Itä-Euroopassa

Euroopassa kulutetaan alkoholia enemmän kuin missään muualla. Erityisesti Itä-Euroopassa ja itäisessä Keski-Euroopassa kulutus on runsasta. Keskimäärin alkoholin juominen on viime vuosina lisääntynyt Pohjois- ja Itä-Euroopassa, kun taas lännessä ja etelässä juodaan aiempaa vähemmän.

Pohjoismaissa kokonaiskulutus on silti yhä verraten vähäistä, mutta haitallinen juominen on runsasta. Suomessa kokonaiskulutus on eurooppalaista keskitasoa. Erityisesti miesten runsas kertajuopottelu ja runsas alkoholin oma tuonti ulkomailta ovat suomalaisia erityispiirteitä, joista jälkimmäiseen Suomi pyrki vaikuttamaan kohtalokkain seurauksin 2000-luvulla.

Haitallisen juomisen vertailu eri maiden välillä on vaikeaa. Juomista tilastoidaan vaihtelevin tavoin,eikä kaikkialta ole tietoa. Kertajuominen on runsainta Kyproksen, Hollannin, Bulgarian, Viron ja Suomen miehillä ja Itävallan, Bulgarian, Latvian, Hollannin ja Tanskan naisilla.

Eniten alkoholia kuluu henkeä kohti Tsekin tasavallassa; vähiten Turkissa, Makedoniassa ja Islannissa. Viron kulutustaso ylittää Suomen selvästi. Suomen naiset juovat kevyemmin kuin Tanskan ja Ruotsin, joissa runsas kertajuominen on "tasa-arvoisinta". Erot alkoholin aiheuttamissa kuolemissa ovat valtavat Itä- ja Etelä-Euroopan välillä.

Suomen 2000-luvun alkoholipolitiikka sopii varoittavaksi esimerkiksi

Vaikka alkoholin kokonaiskulutus on Suomessa alle Euroopan keskitason, nostaa WHO:n raportti Suomen alkoholiverotuksen muutokset vuosina 2004-2010 esimerkiksi siitä, kuinka alkoholin addiktiivinen luonne vaikeuttaa politikointia. Raportti ei tuomitse Suomen veropolitiikkaa kyseisiltä vuosilta epäonnistuneeksi - sen voi lukija havaita itsekin.

Maaliskuussa 2004 Suomi laski alkoholiveroa keskimäärin 33 prosentilla, koska halvemman alkoholin Viro oli liittymässä EU:hun. Suomi pelkäsi, että alkoholista saadut verotulot ja alkoholialan työpaikat vähenisivät, kun matkailutuonti räjähtäisi käsiin.

Veron laskun ja tuonnin vapautumisen seurauksena alkoholin kulutus Suomessa räjähti hurjaan kasvuun, nousten kahdessa vuodessa 12 prosentilla. Alkoholin myynti Suomen rajojen sisällä lisääntyi 7 prosentilla, samalla kun matkailijoiden alkoholin maahantuonti tuplaantui ja nousi 17 prosenttiin kokonaiskulutuksesta. Vaikka alkoholin kulutus nousi hurjasti, siitä saadut verotulot romahtivat hurjemmin, 29 prosentilla.

Virheiden korjaaminen vaikeaa

Suomi koitti korjata tilannetta nostamalla alkoholiveroa kolme kertaa vuosina 2008-2009, noin 10 prosentilla kullakin kerralla. Tämän seurauksena alkoholin myynti väheni vuosina 2007-2010 Suomessa 7 prosentilla, mutta matkailijoiden alkoholin maahantuonti jatkoi kasvuaan 11 prosentilla. Alkoholin kokonaiskulutus laski vain 3 prosenttia, mutta valtio sai 27 prosenttia enemmän verotuloja.

Vaikka Tanska ja Ruotsi joutuivat Suomen ohella vapauttamaan alkoholin maahantuonnin, nousivat alkoholin kokonaiskulutus ja siihen liittyvät haitat, kuten äkkikuolemat, muu alkoholiin liittyvä kuolleisuus, rikollisuus ja hoitotarve WHO:n raportin mukaan merkittävästi vain Suomessa.

Suomen alkoholipolitiikka vuosina 2004-2010 osoittaa, että kun metsään mennään, on virheitä miltei mahdoton korjata. Kun alkoholiveroa pienennetään kolmanneksella, saadaan kulutus nousuun ja verotulot laskuun. Veromenetykset voidaan määrällisesti korjata uusilla veronkorotuksilla, mutta kulutusta ei saada palaamaan entiselleen, joten veroista entistä suurempi osa menee haittoihin. Lopputulos: entistä enemmän alkoholihaittoja ja kansa, joka tuo entistä enemmän viinaa ulkomailta.

Sami Koivisto / Yle Teksti-TV
Lähteet: WHO, Yle Uutiset

Alkoholinkulutus EU:n jäsen- ja hakijamaissa sekä Norjassa ja Sveitsissä 2011

100 % alkoholina laskettu kulutus, litraa henkeä kohden

1. Tsekin tasavalta 16,61
2. Romania 16,30
3. Slovenia 15,31
4. Slovakia 14,59
5. Unkari 14,15
6. Viro 14,05
7. Puola 13,60
8. Portugali 13,43
9. Espanja 13,07
10. Liettua ja Montenegro 13,02
12. Itävalta 13,00
13. Bulgaria 11,45
14. Irlanti ja Saksa 12,87
16. Tanska 12,80
17. Kroatia ja Luxemburg 12,76
19. Ranska 12,70
20. Britannia 12,52
Euroopan keskiarvo 12,45
21. Suomi 12,27
22. Belgia 12,00
23. Sveitsi 10,76
24. Kreikka 10,55
25. Alankomaat 9,73
26. Italia 9,59
27. Kypros 9,53
28. Ruotsi 8,85
29. Norja 8,30
30. Malta 8,01
31. Islanti 7,93
32. Makedonia 6,84
33. Turkki 3,64
(Latvian tiedot puuttuvat)

Korkeimman tilastoimattoman alkoholinkulutuksen maat

100 % alkoholina laskettu kulutus, litraa henkeä kohden
1. Montenegro 4,7
2. Puola, Romania, Slovakia ja Slovenia 3,0
6. Makedonia 2,9
7. Tsekin tasavalta ja Unkari 2,5
9. Italia 2,4
10. Suomi 2,3

Julkaistu: 02.04.2012