Ravitsemuksessa tärkeintä on kokonaisuuden hallinta

Vuoden 2014 ravitsemussuositukset korostavat kokonaisuutta. Kaikkea voi syödä; ratkaisevaa on kuinka paljon ja kuinka usein. Liikunta ja ympäristökin huomioidaan suosituksissa.

Suomalaisten ravitsemussuositukset päivitetään keskimäärin kerran vuosikymmenessä. Suositusten tarkoituksena on väestön terveyden parantaminen.

Uusien ravitsemussuositusten pohjana ovat pohjoismaiset ravitsemussuositukset, joista kukin maa tekee kansalliset versiot. Nämä huomioivat erot geeniperimässä ja ruokatottumuksissa.

Kasviksia enemmän kuin muita

Terveyttä edistävä ruokavalio on monipuolinen. Se sisältää paljon kasviksia, marjoja, hedelmiä ja täysjyväviljaa. Kasvikunnan tuotteita on enemmän kuin muita. Siksi ne on nyt siirretty ruokakolmion leveään pohjaan.

Lisäksi hyvään ruokavalioon kuuluu Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan kasviöljyjä, pähkinöitä ja siemeniä, kalaa ja rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita. Ne löytyvät ruokakolmion keskivaiheilta.

Lihaa ja lihavalmisteita hyvään ruokavalioon kuuluu vain kohtuullisesti. Niiden kanssa ruokakolmion huipulla ovat valkoinen leipä ja sokeriset tuotteet. Niitä pitäisi syödä vain satunnaisesti.

Huolehdi kokonaisuudesta

Ravitsemussuosituksissa muistutetaan säännöllisen syömisen tärkeydestä. Syö 4-6 kertaa päivässä ja vältä väliajoilla napostelua.
Pidä huolta kokonaisuudesta esimerkiksi seuraavilla valinnoilla. Kun konaisuus on kunnossa, ei yksittäisiin ravintoaineisiin tarvitse kiinnittää huomiota.

1. Syö kasviksia, hedelmiä ja marjoja useita kertoja päivässä.

2. Syö täysjyväleipää ja -puuroa.

3. Käytä leivälle kasvirasvalevitettä ja suosi kasviöljyjä.

4. Syö kalaa ainakin kahdesti viikossa.

5. Nauti rasvatonta maitoa tai piimää päivittäin, mutta janoon vettä.

6. Valitse vähäsuolaisia elintarvikkeita.

7. Liiku päivittäin ainakin puoli tuntia.

Lautasmalli on yhä voimissaan

Suomalaiset syövät liikaa ja vääränlaista ruokaa. Niinpä kansanterveyden suurimmat haasteet ovat nyt lihavuus ja kakkostyypin diabetes. Ne yleistyvät sekä aikuisilla että entistä nuoremmilla lapsilla ja nuorilla. Vanhoista tavoitteista sydän- ja verisuonitautien ehkäisy ravitsemuksen keinoin on edelleen keskeinen.

Kun kasaat ruoka-annostasi, muista perinteinen lautasmalli. Se toimii yhä hyvin, annoksen koosta riippumatta.

1. Täytä puolet lautasesta kasviksilla, esimerkiksi raasteilla, salaatilla ja lämpimällä kasvislisäkkeellä.

2. Perunan osuus lautasesta on neljännes. Perunan voi vaihtaa riisiin, pastaan tai muihin viljavalmisteisiin.

3. Lautasesta noin neljännes jää kala-, liha- tai munaruoalle. Sen voit korvata palkokasveja, pähkinöitä tai siemeniä sisältävällä kasvisruoalla.

Lisäksi ateriaan kuuluu täysjyväleipää, jota sipaistaan pehmeällä kasvirasvalevitteellä. Ruokajuomaksi sopii ravitsemussuositusten mukaan rasvaton maito, piimä tai vesi. Marjat tai hedelmät jälkiruokana täydentävät aterian. Maitovalmisteen ja jälkiruoan voit jättää välipalaksi.

Kuka ravitsemussuositukset laatii?

Ravitsemussuositukset laatii Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Se on maa- ja metsätalousministeriön alainen asiantuntijaelin. Neuvottelukunta nimitetään kolmivuotiskaudeksi. Sen jäsenet ovat ravitsemusasioita käsittelevien viranomaisten, kuluttaja-, neuvonta- ja terveydenedistämisjärjestöjen sekä teollisuuden, kaupan ja maatalouden järjestöjen edustajia.

Ravitsemussuosituksia on toisinaan arvosteltu kotimaisen ruokateollisuuden, kuten esimerkiksi meijerituotteiden suosimisesta. Perusviesti monipuolisen, kasvisvoittoisen ruokavalion ja riittävän liikunnan yhdistelmän tärkeydestä terveydelle on joka tapauksessa kiistatta paikkansapitävä.

Ruoan ympäristövaikutukset ovat myös tärkeitä. Vähiten ympäristöä rasittavia kuljetuspäästöjä tulee lähiruoasta. Suomalaisen kannattaakin suosia ravintolähteinä esimerkiksi kotimaisia marjoja kaukaa tuotujen sijaan.

Kuluttajan Nappo -lehti muistuttaa, että kansalliset suositukset ovat tärkeitä myös siksi, että ne huomioivat suomalaisten keskimääräistä suuremman alttiuden ruoan veren kolesterolitasoa nostavalle vaikutukselle.

Yle Teksti-TV / Sami Koivisto
Lähteet: Kuluttajan Nappo 1/2014, www.ravitsemusneuvottelukunta.fi

Julkaistu: 31.03.2014

Kaikki kuluttaja/kuluttajatieto - alueen artikkelit

Joulu pitkälti naisten harteilla

Tuoreen tutkimuksen mukaan naiset tekevät erilaisia jouluvalmisteluja huomattavasti enemmän kuin miehet.

Älylaitteet yleistyvät vauhdilla

Tablettitietokoneiden, älypuhelinten, verkkokaupan ja yhteisöpalveluiden suosio jatkaa voimakasta kasvuaan Suomessa. Somessa on kansasta jo yli puolet.

Millainen on hyvä pölynimuri?

Pölynimuri on yksi käytetyimmistä kodinkoneista. Sen valintaan ja perushuoltoon kannattaa panostaa.

Pölynimurien vertailu helpottuu

Syyskuun alussa käyttöön otettu pölynimureiden energiamerkintä auttaa kuluttajia vertailemaan laitteiden ominaisuuksia.

Avoautoilu lisääntyy Suomessa

Suomen teillä on Trafin tilastojen mukaan tänä kesänä yli 16 000 avoautoa - yli 3 % viimevuotista enemmän. Moottoripyöriäkin on liikenteessä yli 2600 kpl viimevuotista enemmän.

Älä jätä muistutuslaskua huomiotta

Luottotiedot vaikuttavat yllättävän moneen asiaan, ja ne kannattaa pitää kunnossa. Mutta miten toimia, jos ei pysty maksamaan laskua?

Suomi tippui HLBTI-vertailussa

Suomi on pudonnut tuoreessa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien vertailussa alle EU:n keskitason.

Palvelut erityisen tärkeitä lapsiperheille

Suomalaiset kotitaloudet hyötyvät hyvinvointipalveluista keskimäärin 7 400 euroa vuodessa.

Vieraskielisten määrä ylitti ruotsinkielisten määrän Suomessa

Vieraskielisten Suomen asukkaiden määrä on Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan ylittänyt ruotsinkielisten määrän maaliskuussa.

Euroopan-lomien suosio kasvoi

Suomalaiset tekivät viime vuonna 7,8 miljoonaa vapaa-ajanmatkaa ulkomaille. Suosiotaan kasvattivat mm. Keski-Eurooppa, manner-Espanja ja Venäjä. Perinteisistä suomalaiskohteista Kreikan suosio romahti.

Ravitsemuksessa tärkeintä on kokonaisuuden hallinta

Vuoden 2014 ravitsemussuositukset korostavat kokonaisuutta. Kaikkea voi syödä; ratkaisevaa on kuinka paljon ja kuinka usein. Liikunta ja ympäristökin huomioidaan suosituksissa.

Näin puhdistat käryävän uunin

Kyllästyttääkö uuninkäry? Pesuun menee muutama tunti, tekipä sen käsin tai pyrolyysiohjelmalla. Kuluttaja-lehden kahdeksan uunin testissä vain kolmen puhdistusohjelmat toimivat kunnolla.

Estä putkien jäätyminen ajoissa

Pakkaset tekevät viimein tuloaan koko maahan. Lumipeitteen puute voi lisätä putkien jäätymisriskiä. Riskiä voi pienentää eristeillä ja muilla varokeinoilla.

Mobiililaitteilla käytetään keskimäärin 2,7 sovellusta päivässä

Mobiilisovelluksia hyödynnetään paljon, mutta päivittäiskäytössä suomalaisilla on Taloustutkimuksen mukaan vain pari-kolme sovellusta.

Suomen yrityksillä eniten web-sivuja Euroopassa - somessa riittää kirittävää

Suomalaisyrityksillä on Eurostatin tuoreen vertailun mukaan eniten webbisivuja Euroopassa. Sosiaalisen median hyödyntämisessä suomalaisyritykset ovat jääneet kärjen vauhdista.

Vanhemmat vierastavat digipelejä

Vanhemmat keskustelevat tuoreen tutkimuksen mukaan lasten kanssa digitaalisten pelien sisällöistä huomattavasti vähemmän kuin elokuvista ja tv-ohjelmista.

Tarkista vanhat jouluvalosi - vaarallisia myyty

Tukes pyytää kuluttajia tarkistamaan vanhat jouluvalot ennen käyttöönottoa. Kauppoihin jäi viime vuonna palauttamatta noin 1900 vaarallista jouluvaloa.

Raportti: Maahanmuuttaja kotoutuu ajan myötä

Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän kotoutumiskatsauksen mukaan erot maahanmuuttajien ja kantaväestön elinoloissa pienenevät ajan myötä. Nuorten tilanne on ongelmallisin.

Kansalaisraati toivoo lisää kansanäänestyksiä

Kansanäänestyksen vähäinen käyttö, puolueiden ryhmäkuri sekä asioiden valmistelun läpinäkymättömyys ja vaikeaselkoisuus saavat moitteita kansalaisraadilta.

Kaksi kolmesta suomalaisesta asuu synnyinmaakunnassaan

Suomessa vakituisesti asuvista kaksi kolmasosaa asui viime vuoden lopussa synnyinmaakunnassaan. Ahvenanmaalaiset ovat "maakuntauskollisimpia"; Etelä-Savosta on muutettu ahkerimmin. Ulkomaalaistaustaisia on eniten Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla.

Muista ilmanvaihdon kunnossapito

Ilmanvaihto on tärkeää huoltaa joka asunnossa. Huonosti hoidettu ilmanvaihto voi johtaa homeongelmiin.

Biojätteet helposti kiertoon

Vähemmän kuin kaksi kolmesta suomalaisesta lajittelee säännöllisesti biojätteensä. Lajittelematon, muun jätteen mukaan joutuva biojäte on merkittävä kasvihuonekaasujen lähde ja erittäin ongelmallista kaatopaikoilla.

Tunnistatko vaaralliset jätteet?

Ongelmajätteitä kutsutaan nykyään vaarallisiksi jätteiksi. Tarkista, kuinka hyvin ne hallitset.

Asuntolainanhakija: luottoluokitusta kannattaa kysyä

Pankin on kerrottava asuntolaina-asiakkaalleen hänen saamastaan luottoluokituksesta jos hän sitä älyää kysyä, muistuttaa Kaleva.

Oikea koko lasten kengissä tärkeää

Kenkien kokomerkintöjä ja eri valmistajien mittajärjestelmiä ei voi verrata. Lasten kengissä sisäpituus ei useinkaan vastaa kokonumeroa.

Talouden perustietoa nuorille

Talouden tasapaino on tärkeää niin aikuisille kuin nuorillekin. Tulojen ja menojen yhteensovittamisen oppii harjoittelemalla.

Asuntovelkaisten avuntarve kasvaa

Asuntovelkaiset hakevat entistä enemmän apua velkakierteeseensä.

Lehdenlukutottumukset muuttuvat nopeimmin nuorilla

Kolme neljästä 15-79-vuotiaasta suomalaisesta lukee yhä tilattavia paperisanomalehtiä. Lukuaika kuitenkin kutistuu vauhdilla verkon ja mobiilin kasvaessa. Muutos näkyy selvimmin nuorten tottumuksissa.

Ohjaavatko feromonit ostoksillakin?

Suomalaistutkimuksen mukaan testosteronin hajoamistuotteena syntyvä feromoni muuttaa niille altistuvien miesten toimintaa anteliaammaksi.

Joka kolmas potilasvahinkopäätös johti viime vuonna korvauksiin

Potilasvakuutuskeskus korvasi viime vuonna 2084 potilasvahinkoa. Yleisimmin korvattiin lonkan ja polven tekonivelleikkaus- sekä ranteen ja nilkan murtumien ja hampaiston hoidon vahinkoja.

Ulkomaanmatkailu lisääntyi viime vuonna

Vapaa-ajanmatkat lisääntyivät 17 prosentilla edellisvuodesta.

Ruoan hinta syö ostovoimaa

Tilastokeskuksen inflaatioasiantuntijan mukaan käsistä karannut ruoan kallistuminen on suurin tekijä Suomen muita euromaita nopeammassa inflaatiossa.

Asuntolainat yhä halpoja Suomessa

Marginaalit ovat kuitenkin olleet kasvussa kesästä 2011 lähtien. Nyt lainasääntöjä ollaan kiristämässä kaikissa Pohjoismaissa.

13 % väestöstä on pienituloisia

Suomen väestöstä noin 700 000 tilastoidaan pienituloisiksi.

Pakkausjätteen keräys kannattaa syrjäseuduillakin

Pakkausjätteen erilliskeräys kannattaa ympäristösyistä myös harvaan asutuilla alueilla, kuten Pohjois-Suomessa.

Matkailijan some-vinkit

Matkailusivusto Rantapallo.fi kokosi 10 parasta sosiaalisen median vinkkiä matkatietoa etsiville.

Väestönkasvu on pääosin maahanmuuton varassa

Suomen niukahkosta väestönkasvusta kaksi kolmasosaa selittyy maahanmuutolla, vaikka se on verraten vähäistä. Maahanmuuttajista joka neljäs on Suomen kansalainen.

Palveluseteli - mikä se on?

Palveluseteli tarkoittaa kunnan tai kuntayhtymän asukkailleen tarjoamaa mahdollisuutta valita sosiaali- ja terveyspalveluja kunnan valitsemilta yksityisiltä palveluntarjoajilta.

Suomalaiset ostavat netistä varsinkin vaatteita ja kenkiä

Suomalainen shoppailee muita pohjoismaalaisia epätodennäköisemmin verkossa, mutta ne jotka nettiostoksia tekevät, ovat aktiivisia.

Muista pyttyetiketti: ei rasvaa!

Jätevesiputkistojen rasvatukosten avaaminen on kallista ja kaameaa puuhaa. Maksumieheksi joutuu tukoksen aiheuttaja.

Valtaosa suomalaisista käyttää kulttuuripalveluja

Suomalaiset arvostavat kulttuuripalvelut korkealle ja käyttävät niitä tuoreen tutkimuksen mukaan ahkerasti. Vain kymmenen prosenttia kansalaisista ei ole käyttänyt kulttuuripalveluja lainkaan viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Opasta lasta internetin käytössä

Turvalliset netinkäyttötavat kannattaa opettaa heti alkuaskelilla internetin ihmeelliseen maailmaan.

Hyvin toimeentulevat piittaavat vähemmän kierrättämisestä

Kierrätys ja ympäristökuormituksen vähentäminen kiinnostaa enemmän vanhempia ja vähemmän ansaitsevia kuin ruuhkavuosiaan eläviä ja hyvin toimeentulevia omakoti- ja rivitaloasukkaita.

Siistiä saa myös ekologisesti

Siivoa ympäristöystävällisesti ja välttäen turhia kemikaaleja.

Asumistukea yleisimmin nuorille

Kelan asumistukitilastosta vuodelle 2011 selviää, että nuoret ja lapsiperheet ovat tyypillisiä asumistuen saajia.

Vedenlaatusymbolit uimarannoille

Uimaveden laatuluokkaa kuvaavat merkit ovat pakollisia kaikilla yleisillä, yli 100 päiväkävijän rannoilla tästä kaudesta alkaen.

Viinan matkustajatuonti vähenee

Alkoholin tuonti ulkomaanmatkojen yhteydessä on vähentynyt vuodessa viidellä prosentilla. Siiderin ja väkevien tuonti laski jyrkimmin.

Karppaus voi kuormittaa luontoa

Luonnonsuojelujärjestöt toivovat, että ruokakeskustelussa ei unohdettaisi ympäristövaikutuksia.

Miten suolaista leipä todella on?

Suomalaisten rakastamien ruisleipien suolamäärissä on helposti suuremmat erot kuin pussien kylkiä tutkimalla äkkiseltään luulisi.

Pitkät työmatkat metropolin arkea

Pääkaupunkiseudulla käy töissä yli 121 000 pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvaa.

Saako puutarhajätettä polttaa?

Polttaminen ei ole puutarhajätteen ensisijainen hävitysmuoto. Se voi kuitenkin olla joissakin olosuhteissa sallittua.

Näin Eurooppa juo - Suomen alkoholipolitiikka varoittava esimerkki

Alkoholiveropolitiikassaan 2000-luvulla epäonnistunut Suomi on kokonaiskulutuksen keskitasoa, mutta runsaan kertajuopottelun kärkipäätä.

Kesämatkailu Suomeen on lisääntynyt selvästi

Toukokuun ja lokakuun 2011 välisenä aikana Suomessa vieraili 4,3 miljoonaa ulkomaista matkailijaa.

Markat euroiksi ennen helmikuun loppua

Suomen Pankki suosittelee viime hetken markkojen vaihtajille ensisijaisesti kääntymistä oman pankin puoleen. Myös Forex vaihtaa markkoja.

Oikeus saada lentoasemilla apua pysyy

Vaikka asiakaspalvelua vähennettäisiin, on lentoasemilla jatkossakin oltava tarjolla ilmaista apua sitä tarvitseville.

Estä tulipalo paristot teippaamalla

Kauppojen paristonkeräysastioissa on syttynyt tulipalonalkuja paristojen oikosulun vuoksi.

Kynttilöissä paljon turvapuutteita

Tullilaboratorio on hylännyt tänä vuonna yli puolet valvontanäytekynttilöistään.

Vinkkejä valoherättimen hankintaan

Haluatko herätä valoisaan myös syyspimeällä? Valoherättimen vähitellen kirkastuva valo simuloi
auringonnousua, mutta miten valita sopiva laite, kun hintahaarukka on nyt noin 40 eurosta 320 euroon?

1 2 3 4 5 6

Muualla Yle.fi:ssä