Moni työntekijä on omaishoitaja

Moni työntekijä kamppailee työn ja hoivavastuiden yhdistämisen kanssa. Silloin työelämän joustot ovat tarpeen. Hoivavapaalle jääminenkin on mahdollista, mutta rahallista tukea ei ole taattu.

Omaishoitajien määräksi on laskettu noin 320 000. Heistä eläkkeellä on puolet ja 65 vuotta täyttäneitä 40 prosenttia. Kokoaikatyössä on yli 100 000. Noin 55 000 yli 45-vuotiasta työssäkäyvää hoivaa samaan aikaan sekä alaikäisiä lapsiaan että ainakin kerran kuussa muuta läheistään.

Lähes viidennes työssäkäyvistä huolehti ansiotyönsä ohella hoivaa tarvitsevasta läheisestään ainakin kerran viikossa.

Ikääntyneen hoivan tarve yleistä

Omaishoitajia voivat olla esimerkiksi vammaisen lapsen vanhemmat, puolisoaan hoitavat ja ikääntyvistä vanhemmistaan huolehtivat. Useimmiten huolenpito kohdistuu omaan tai puolison vanhempaan (72 %). Tämä on yleisintä 45 - 64-vuotiaiden ikäryhmässä.

Hoitosuhde voi kehittyä hitaasti hoidettavan avuntarpeen lisääntymisen seurauksena tai äkillisesti sairauskohtauksen, onnettomuuden tai erityistä hoivaa tarvitsevan lapsen myötä.

Omaishoitajan antama hoito varmistaa hoivattavan asumisen omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Moni kokeekin tämän niin tärkeäksi, ettei koe omaishoidolle edes olevan vaihtoehtoja.

Suurin osa omaishoidosta palkatta

Monet eivät itse tiedosta olevansa omaishoitajia, vaikka heidän apunsa on mahdollistanut laitoshoidolta välttymisen. Usein omaishoitosuhteen katsotaan toteutuvan vain virallisessa, kunnan tukemassa hoitosuhteessa.

Lainsäädännössä (laki omaishoidon tuesta) omaishoitajalla tarkoitetaan hoidettavan omaista tai muuta hoidettavalle läheistä henkilöä, joka on tehnyt omaishoitosopimuksen hoidettavan kotikunnan kanssa. Tuen saajien määrä on noussut tasaisesti ja oli vuonna 2010 noin 36 000.

Suurin osa omaishoitotilanteista jää yhä lakisääteisen tuen ulkopuolelle.

Hoivavastuu kuormittaa työntekijää

Tyypillisiä omaishoivan muotoja ovat kuljettaminen ja ostoksilla käyminen. Naiset huolehtivat usein omaistensa arjen askareista, fyysisestä hoidosta, lääkityksestä ja hygieniasta, miesten kantaessa enemmän vastuuta kodin kunnostus- ja pihatöistä.

Tässä tilanteessa monen työssäkäyvän täytyy tehdä työhönsä erityisjärjestelyjä. Työaikajoustot, työn keventäminen tai lyhennetty työaika helpottavat akuutissa tilanteessa. Erilaisten vapaiden avulla voidaan merkittävästi helpottaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Viime vuonna voimaan tullut työsopimuslain muutos on parantanut omaishoitajien tilannetta.

Hoivavapaalle pääsy on laissa

Lakimuutoksen jälkeen työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä sovituksi määräajaksi hoivaamaan omaistaan tai muuta erityistä hoitoa tarvitsevaa läheistään ja palata hoitovapaajakson jälkeen takaisin työhönsä. Myös osa-aikainen hoivavapaa on mahdollinen vaihtoehto.

Laki ei rajaa hoivavapaan kestoa. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä.

Työntekijä saa hoivavapaan jälkeen palata ansiotyöhönsä jo kuukauden varoitusajalla. Laki ei kuitenkaan takaa töistä pois jäävälle minkäänlaista toimeentuloa hoivavapaan ajaksi.

Hoivavapaa tukee työurien jatkoa

Läheisen omaishoivan tarve on ollut eräs varhaisessa vaiheessa eläkkeelle pyrkimisen syistä. Inhimillinen joustavuus työelämässä elämän kriisitilanteissa voikin siten olla toimiva keino pidentää myös työuria.

Monet tutkimukset korostavat, että työssäkäyvät omaishoitajat arvostavat työtä paitsi palkan myös työyhteisön ja työn mielekkyyden vuoksi. Monet ovat voimakkaasti sitoutuneita työhönsä ja ovat valmiita palamaan töihin hoivavaiheen päätyttyä.

Yle Teksti-TV

Lisää: tyopiste.ttl.fi; www.ttl.fi; Uusitalo Hannu (toim.) Työurat pidemmäksi, Eläketurvakeskus (2011); www.omaishoitajat.fi; Työsopimuslaki, www.finlex.fi

Julkaistu: 15.10.2012

Kaikki työelämä/työhyvinvointi - alueen artikkelit

Kitketään kiusaaminen työpaikalta!

Vuosittain noin 140 000 työntekijää kokee kärsivänsä jatkuvasta työpaikkakiusaamisesta. Kuinka kiusaaminen saataisiin loppumaan?

Työyhteisö vaikuttaa päihdepulmiin

Alkoholi on todellinen ongelma monilla työpaikoilla, ilmenee yritysjohtajille tehdystä kyselystä. Kuinka työyhteisö voisi ehkäistä päihdeongelmien kärjistymistä?

Masentuneelle tukea työpaikalla

Työterveyspäivillä 2013 on pohdittu inhimillisen työn olemusta ja ihmisen särkyvyyttä. Tällä hetkellä joka kolmannen työkyky pettää ennen eläkeikää. Yleisin työkyvyttömyyseläkkeen syy on mielenterveyden häiriö.

Matkatyön kuormitusta voi vähentää

Työelämän kansainvälistymisen myötä moni matkustaa tiheästi ulkomailla sijaitsevan toimipisteen ja kotimaan väliä. Matkoista aiheutuva kuormitus jää helposti huomiotta.

Vuorotteluvapaa voi yllättää

Vuorotteluvapaajärjestelmän yksi tavoite on edistää työssä jaksamista, ja uupuneelle työntekijälle tauko työstä onkin tarpeen. Entä jos jokin kriteereistä ei toteudu?

Ikäsyrjintä voi katkaista työuran

Yhä pidempien työurien tavoittelun ansiosta eläkkeelle siirtymisikä on viime vuosina noussut. Osa työnantajista jarruttaa kehitystä syrjimällä ikääntyviä työntekijöitä.

Pakkotahtisuus vie työstä ilon

Yksipuolinen tai pakkotahtinen työ sopii harvalle. Se kuormittaa paljon sekä henkisesti että fyysisesti. Työjärjestelyjä parantamalla moni asia kohentuu. Samalla paranee myös työn tuottavuus.

Helpotusta hankaliin työvuoroihin

Suomessa noin 25 % työllisistä tekee vuorotyötä tai hyvin epäsäännöllisiä työaikoja. Haittojen lieventämiseen on monia konsteja.

Työn imu voi selättää stressin

Mikä työntekijöitä kannattelee ja motivoi kun työkuormitus on suuri ja suhdanteet koettelevat työpaikkoja? Työn imua syntyy, kun työssä voi käyttää omia vahvuuksiaan ja työyhteisössä kuplii innostus.

Kulttuurit kohtaavat työpaikoilla

Useat yritykset toimivat nykyisin kansainvälisesti ja Suomessakin työpaikat monikulttuuristuvat. Työviestinnälle tämä tuo monia haasteita. Miten erilaisista taustoista tulevat kollegat voisivat rakentaa välilleen yhteisymmärrystä?

Moni työntekijä on omaishoitaja

Moni työntekijä kamppailee työn ja hoivavastuiden yhdistämisen kanssa. Silloin työelämän joustot ovat tarpeen. Hoivavapaalle jääminenkin on mahdollista, mutta rahallista tukea ei ole taattu.

Kuinka selvitä irtisanomisesta?

Työn menettäminen herättää tavallisesti monia tunteita: luopumisen surua, epävarmuutta taloudesta, pettymystä ja vihaakin. Toisaalta työn menettäminen voi tuoda tilaisuuden uskaltautua uuteen.

Ikäjohtaminen inhimillistää työn

Elinkaarijohtamisen eli ikäjohtamisen avulla voidaan kasvattaa työviihtyvyyttä ja pidentää työuria. Ikäjohtaminen ottaa huomioon yksilölliset elämänvaiheet.

Luottamus on esimiehen pääoma

Tämän päivän työelämä vaatii esimieheltä kykyjä tilannejohtamiseen ja muutosjohtamiseen. Esimies tarvitsee tehtävässään vuorovaikutustaitoja ja ihmissuhdeosaamista.

Alaistaidot luovat hyvää henkeä

Niin työntekijä kuin esimieskin vaikuttavat omista rooleistaan käsin työyhteisön tuloksellisuuteen ja hyvän hengen muodostumiseen.

Taiteilija, muista työsuojelu!

Taide-elämysten positiivinen vaikutus terveyteen on jo tullut monelle tutuksi, mutta kuinka on taiteilijan oman työterveyden laita? Moni taiteilija unohtaa huolehtia omasta työsuojelustaan.

1 2

Muualla Yle.fi:ssä