Kirja-arvio

Ari Turunen: Maailman kuvat - Mitä kartat kertovat meistä ja muista?

Tietokirjailija Ari Turusen tutkimusmatka maailmankarttojen ihmeellisen kehityskaaren saloihin on viihdyttävä ja avartava luku- ja katselukokemus.

Maailman kuvat - Mitä kartat kertovat meistä ja muista? (Into 2013) lähtee avaamaan maailmankarttojen kummallisuuksia Babyloniasta ja päätyy toteamaan, kuinka maailmankartoista yleisin yhä vääristää kuvaamme maailmasta.

Koko maapallon kuvaaminen yhtenä kaksiulotteisena karttana täydellisesti oikein on mahdoton tehtävä, mikä jättää kartanpiirtoon hyvin tilaa valita omat painotukset. Ja kartta on vallan väline.

Turunen aloittaa tutkimusmatkansa kaukaa historiasta ja kuvaa, kuinka maailman napa on kulloinkin vaihdellut kartan tilaajan tarpeiden mukaan. Maailman keskipiste on ollut milloin Baabelin torni, milloin Jerusalem, milloin St. Paulin katedraali Lontoossa.

Tuntemattomat ja kaukaiset alueet ovat jääneet omituisten barbaarien asuinsijoiksi. Vuosisatojen kuluessa koiranpäisten ihmisten reuna-alueet muuntuivat raaka-ainevarannoiksi, joita "sivistyneimmillä" oli oikeus käyttää.

Turunen avaa hyvin myös arabien ja kiinalaisten maailmankarttojen kehitystä. Maailmankuvan suhteellisuus nousee konkreettisen selvästi esiin.

Kun tunnetun maailman reuna-alueetkin saatiin kartalle, kartografian suureksi kysymykseksi nousi sopivan piirtoprojektion kehittäminen. Flaamilainen Mercator piirsi karttansa vuonna 1569 purjehtijoiden tarpeisiin. Mercator-projektio vääristää kuitenkin päiväntasaajan seudun aivan liian pieneksi ja napa-alueet kohtuuttoman suuriksi.

Esitys yliarvio Euroopan ja USA:n koon roimasti. Ehkä juuri tämän vuoksi Mercatorin kartta on yhä niin suosittu. Turunen selventää pinta-alaongelmaa, kuinka valtava Grönlanti onkin vain Algerian kokoinen ja kuinka Suomi ei todellakaan ole Intian suuruinen, vaikka Mercatorin-kartasta niin voisi luulla.

Turunen ei tyydy vertailemaan projektioiden erilaisuuksia ja paremmuuksia, vaan hän tuo myös esiin raikkaita vaihtoehtoisia karttoja. Australialaisten näkökulmasta kartan yläosassa voisi olla etelä, ja pohjoisen ulottuvuuden kartassa Suomi on lähempänä koko maailman napaa kuin esim. Lontoo.

Maailman kuvat on mainio teos. Teksti kulkee hyvin kuvallisen kerronnan kanssa. Ja asiatiedot saavat mukavaa höystettä vaikkapa porolla ratsastavista skandinaaveista. Maailmankuvan suhteellisuus ja kulttuurisidonnaisuus avautuvat paikoin jopa hätkähdyttävästi. Ken on yhtään kiinnostunut kartoista, viettää varmasti viihdyttävää laatuaikaa Ari Turusen kirjan kanssa.

Matti Rämö

Julkaistu: 09.12.2013

Kaikki vapaa-aika/kirjat - alueen artikkelit

Kirjoja Jane Austenin jäljillä

Kirjoja Jane Austenin hengessä

Englantilaiskirjailija Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo -klassikkoteos (Pride and Prejudice, 1813) on innostanut tekstiin rakastuneita kirjoittamaan omia versioitaan Elizabeth Bennetin ja Fitzwilliam Darcyn tarinasta.

Etsiväkerho Hurrikaani vauhdissa

Jari Mäkipään seikkailukirja vie lukijat kesäisiin tunnelmiin. Nuoret etsivät yrittävät keksiä selitystä entisen motellin lähellä tapahtuviin salaperäisiin tapahtumiin.

Ville Romunen ja mummo seikkailevat lastenkirjoissa

Maijaliisa Dieckmannin lastenkirjasarjassa Mummo Mutikainen ilmaantuu aina välillä 9-vuotiaan Villen elämään kuin tyhjästä, houkutellen Villen ja naapurissa asuvan Lillin mitä hassuimpiin seikkailuihin.

Mahaa hytkyttävät joulukirjat

Lasten kestosuosikit Ella Lapissa ja Lassen joulu virittävät hilpeään joulutunnelmaan.

Koululaisen kirjavinkki: Bittiviikarit

Arna Tuulin ja Hanna Salmen lastenkirjassa koetaan jännittävä seikkailu tietokoneen uumenissa.

Koululaisen kirjavinkki: Leevi ja Leonora

Leevi ja Leonora ajoi pyörillä hurjasti karkuun, kun ne pojat ajoi takaa. Ne meni niin lujaa, et pojat ei saanu kiinni. (Karoliina, 8 v.)

Koululaisen kirjavinkkinä Kari Evinsalon Etsivä Vertti –sarja

Kari Evinsalon Etsivä Vertti -lastendekkarit ovat kutkuttavan jännittävää luettavaa.

Koululaisen lomakirjavinkkinä Tuija Lehtisen Sirkuskoira Rico

Tuija Lehtisen seikkailukirjan tapahtumat sijoittuvat Mimosa-sirkukseen, joka kiertää pikkupaikkakuntia Suomessa.

Mangaa kissojen elämästä

Realistiseen sävyyn kissanelämää kuvaava Neiti Koume, tiikeriraita -kirja on hurmaava ensikosketus mangan eli japanilaisen sarjakuvan maailmaan.

Ari Turunen: Maailman kuvat - Mitä kartat kertovat meistä ja muista?

Tietokirjailija Ari Turusen tutkimusmatka maailmankarttojen ihmeellisen kehityskaaren saloihin on viihdyttävä ja avartava luku- ja katselukokemus.

Koululaisen kirjavinkkinä Mila Teräksen Telma-kirjasarja

Ekaluokkalainen Telma on muuttanut perheineen Espanjasta Suomeen. Telman arjesta löytyy ripaus taikaa.

Garth Ennis: 303

Garth Ennisin sarjakuva-albumi 303 on rujo kertomus venäläisen everstin kostoretkestä.

Historiaa ja öisen linnan haamuja

Kirsti Ellilän lastenkirja kertoo kolmasluokkalaisen Reetan hurjasta öisestä seikkailusta Turun linnan kummitusten kanssa.

Koululaisen kirjavinkki: Johanna Tuomola: Kivalan etsivät

Lastendekkarisarjassa ala-asteikäiset ystävykset selvittävät omaa arkeaan koskettavia arvoituksia, varkauksia ja ilkivaltaa.

Guy Gavriel Kay: Lions of Al-Rassan

Guy Gavriel Kayn historiallinen fantasia hakee inspiraationsa islamilaisen Espanjan kulta-ajoilta.

Lapsen kesäkirjaklassikko: Matilda

Roald Dahlin lastenkirjaklassikon päähenkilö Matilda on 4-5-vuotias tyttö, joka joutuu selviämään inhottavien aikuisten maailmassa.

Lapsen kesäkirja: Geoetsivät ja rahakäärön arvoitus

Johanna Hulkon lastenkirja kertoo nelosluokkalaisesta Raparperista, joka ystävineen harrastaa geokätköilyä. Lapset lähtevät salaa metsäretkelle, mutta siellä on myös epäilyttävä hiippari outoine paketteineen.

Einari Lankinen: Olin takaa-ajettuna

80-luvun kulttiteoksessa Yle vainoaa luovaa taiteilijaa.

Lapsen kesäkirja: Perhosten polku

Virpi Pennan Perhosten polku kertoo kiehtovan unenomaisen seikkailun kautta ystävyydestä.

Lapsen kesäkirja: Tuulihattu

Anna-Mari Kaskisen Tuulihattu-kirjat kertovat hauskan tarinan myötä lapselle, kuinka hän voisi toimia vaikeissa tilanteissa. Aikuinen lukija puolestaan havahtuu lapsen näkökulmaan.

Matti Rämö: Polkupyörällä Islannissa - Tuulen tiellä laavakenttien poikki

Tuulen ja jään maahan polkaisee Matti Rämö viidennessä matkakirjassaan Polkupyörällä Islannissa: Tuulen tiellä laavakenttien poikki.

Sami Feiring (toim.): Tiheiden ajatusten kirja

Suomen aforismiyhdistyksen Sami Feiring on toimittanut yksien kansien väliin hienon kokoelman suomalaisia ajatelmia.

Pirjo Kainulainen: Ammattina potilas

Syöpä varjosti 11 vuotta Pirjo Kainulaisen elämää. Hän kirjasi kroonikkopotilaan arjen pysäyttäväksi teokseksi Ammattina potilas.

Paul Verhoeven: Jeesus nasaretilainen

Hollantilaisen elokuvaohjaaja Paul Verhoevenin yllättävä kirja Jeesus nasaretilainen tarkastelee Jeesusta ihmisenä ilman uskonkappaleiden jäykkää ennakkoasetelmaa.

Satu Rommi: Moottoripyörällä Himalajalle

Toisessa Intia-kirjassaan toimittaja-jooganopettaja Satu Rommi matkaa moottoripyörän kyydissä Himalajan hulppeisiin maisemiin.

Elävä arkisto Yle Puheen yössä

Yle Puhe avaa Elävän arkiston yöohjelmistossaan 30.4. alkaen.

Elävä arkisto: kirjailijat äänessä

Kirjan ja ruusun päivänä 23.4. kirjailijat ovat äänessä Elävän arkiston nettiradiossa.

Maia Raitanen: Sano muikku!

Maia Raitasen teos kertoo oleellisimman Suomen kaloista havainnollisesti, lyhyen tiiviisti ja vieläpä kepeän hauskasti.

Edgar Rice Burroughs: John Carter Marsin sankari

Tarzan-kirjojen luojan romaani John Carter Marsin sankari (Into) on viihteellinen seikkailuromaani Mars-planeetalla, jonne kapteeni John Carter joutuu kuolemansa jälkeen.

Kirja-arvio: Polkupyörällä Jäämerelle

Pohjoisen luonto on syvästi, karusti ja kauniisti läsnä, kun Matti Rämö polkee Jäämerelle.

Saara Henriksson: Moby Doll

Saara Henrikssonin esikoisromaani Moby Doll (Into) kuvaa ihmisen pyrkimystä tavoittaa jotain saavuttamatonta.

Lubna Ahmad al-Hussein: 40 raipaniskua

Lubna Ahmad al-Hussein istui 2008 ravintolassa Khartumissa Sudanin pääkaupungissa, kun kaksitoista siveyspoliisia tuli tekemään ratsiaa. 40 raipaniskua (Minerva) kuvaa ratsiasta alkaneita tapahtumia.

Laura Gustafsson: Huorasatu

Rujoa kieltä, sekopäistä menoa, väkivaltaa, alistamista, halveksuntaa, antiikin mytologiaa ja nykypäivää. Siinä tiivistetysti Laura Gustafssonin esikoisteoksen Huorasatu (Into 2011) sisältö.

1 2 3 4

Muualla Yle.fi:ssä