Kirja-arvio

Einari Lankinen: Olin takaa-ajettuna

80-luvun kulttiteoksessa Yle vainoaa luovaa taiteilijaa.

Karussa ja pohjoisessa maassa asuu nerokas taiteilija. Itse asiassa niin nerokas, että lähes kaikki muut taiteilijat maailmassa haluavat ottaa hänen ideansa ja käyttää niitä ominaan.

Tätä tarkoitusta varten on luotu pirullisen nerokas ja vahva organisaatio, joka pystyy tarvittaessa kaivamaan ihmisten syvimmätkin mietteet esiin ajatustenlukulaitteella ja varastamaan ne. Mikä pahinta, suuri osa valtion asukkaista tekee yhteistyötä tämän järjestön kanssa. Organisaation nimi on Oy Suomen Yleisradio Ab.

Yleisradio vahtii
Einari Lankinen (1911 - 1997) oli turkulainen kirjailija, joka julkaisi useita teoksia omakustanteina. Teoksessa Olin takaa-ajettuna (1981) hän mainitsee olevansa monitaituri, joka kirjoittaa, säveltää ja maalaa.

Kirjassaaan Lankinen kuvailee, kuinka Yleisradio on varastanut kaikki hänen teoksensa ja ideansa. Sen jälkeen Yle on myynyt ne eteenpäin ulkomaille tai kotimaisille ”hyväksytyille taiteilijoille”, joihin Lankinen ei lukeutunut.

Yle aloitti ideoiden varastamisen ensin normaaleilla näpistyksillä, vaikkapa viemällä muistivihkon Lankisen kotoa. Myöhemmin kun tekniikka kehittyi, aloitettiin salakuuntelu. Kaikkein kieroin keino oli kuitenkin ajatuskuvauslaitteet, joilla voitiin kuvata ideat suoraan Lankisen aivoista, jopa 50 kilometrin etäisyydeltä.

Yleisradion ”juoruämmärosvosakki” saa lähes mytologiset mittasuhteet, sillä sen kätyreitä on kaikkialla. Naapurit kyttäävät Lankista kolmivuorotyönä. Ylilentävä lentokone on Yleisradion valvontatehtävissä. Jopa samaan aikaan lähikaupan maitokaapille eksyvä mummo on Ylen urkkija.

Luettelo Lankista kohtaan vääryyttä tehneistä on mittava eduskuntaa ja papistoa myöten. Kaikki olivat juonessa mukana. Media- ja taiteilijamaailmasta piiskaa saavat ainakin Mika Waltari, Lenita Airisto ja Erkki Toivanen.

Mutta tämä ei yksin riitä. Myös Hollywood-elokuvia ja Verdin oopperoita on jossain välissä muokattu uusiksi, että Lankisen luovaa työtä saataisiin lisättyä niihin. Euroviisut voittanut ranskalaislaulukin oli Lankisen alkuperäistä käsialaa. Ranskalaiset sentään tekivät jälkikäteen laivastovierailun kunnioittaakseen Lankista.

Olin takaa-ajettuna on siis eräänlainen pseudotodellisuuden kuvaus Sigurd Wettenhovi-Aspan teosten hengessä. Wettenhovi-Aspahan pyrki todistamaan, että suomalainen kulttuuri kehittyi Egyptissä ja tämä fennoegyptiläinen herrarotu on koko länsimaisen sivistyksen takana.

Se mistä Lankinen sai käsityksen Yleisradion rosvojoukosta, jää hieman epäselväksi. Mikäli kirjasta oikein tulkitsee, hän sai idean kirjoittaa kirjan nuoren miehen elämästä maaseudulla, mutta kirjan julkaisu myöhästyi sairauden takia. Hämmästyttävää kyllä, muutkin taitelijat olivat kirjoittaneet kirjoja maalaiselämästä. Lankisen mielestä oli siis selvää, että hänen alkuperäinen ideansa oli ryöstetty, vaikka kirjat olisi julkaistu ennen Lankisen syntymää.

Omien sanojensa mukaan Lankinen seurasi vain vähän muuta kulttuuria, jotta olisi immuuni vaikutteille eikä vahingossa varastaisi muiden ideoita. Voisi jopa sanoa, että Lankinen on kotimainen vastine randilaiselle luovalle, oman tien kulkijalle, jonka menestystä kaikenlaiset yhteiskunnan loiset yrittävät estää.

Olin takaa-ajettuna onkin siis keino hakea oikeutta miehelle, joka omien sanojensa mukaan on menettänyt Ylen toimesta 30 miljoonaa silloista markkaa.

Paras keino saada tämä kulttiteos käsiinsä lienee lähikirjasto. Ainakin pääkaupunkiseudulta löytyy muutama kappale. Divarit ja kirpputorit ovat vaihtoehto niille jotka haluavat kirjan omaan hyllyynsä.

Sampo Haarlaa

Julkaistu: 19.07.2013

Kaikki vapaa-aika/kirjat - alueen artikkelit

Kirjoja Jane Austenin jäljillä

Kirjoja Jane Austenin hengessä

Englantilaiskirjailija Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo -klassikkoteos (Pride and Prejudice, 1813) on innostanut tekstiin rakastuneita kirjoittamaan omia versioitaan Elizabeth Bennetin ja Fitzwilliam Darcyn tarinasta.

Etsiväkerho Hurrikaani vauhdissa

Jari Mäkipään seikkailukirja vie lukijat kesäisiin tunnelmiin. Nuoret etsivät yrittävät keksiä selitystä entisen motellin lähellä tapahtuviin salaperäisiin tapahtumiin.

Ville Romunen ja mummo seikkailevat lastenkirjoissa

Maijaliisa Dieckmannin lastenkirjasarjassa Mummo Mutikainen ilmaantuu aina välillä 9-vuotiaan Villen elämään kuin tyhjästä, houkutellen Villen ja naapurissa asuvan Lillin mitä hassuimpiin seikkailuihin.

Mahaa hytkyttävät joulukirjat

Lasten kestosuosikit Ella Lapissa ja Lassen joulu virittävät hilpeään joulutunnelmaan.

Koululaisen kirjavinkki: Bittiviikarit

Arna Tuulin ja Hanna Salmen lastenkirjassa koetaan jännittävä seikkailu tietokoneen uumenissa.

Koululaisen kirjavinkki: Leevi ja Leonora

Leevi ja Leonora ajoi pyörillä hurjasti karkuun, kun ne pojat ajoi takaa. Ne meni niin lujaa, et pojat ei saanu kiinni. (Karoliina, 8 v.)

Koululaisen kirjavinkkinä Kari Evinsalon Etsivä Vertti –sarja

Kari Evinsalon Etsivä Vertti -lastendekkarit ovat kutkuttavan jännittävää luettavaa.

Koululaisen lomakirjavinkkinä Tuija Lehtisen Sirkuskoira Rico

Tuija Lehtisen seikkailukirjan tapahtumat sijoittuvat Mimosa-sirkukseen, joka kiertää pikkupaikkakuntia Suomessa.

Mangaa kissojen elämästä

Realistiseen sävyyn kissanelämää kuvaava Neiti Koume, tiikeriraita -kirja on hurmaava ensikosketus mangan eli japanilaisen sarjakuvan maailmaan.

Ari Turunen: Maailman kuvat - Mitä kartat kertovat meistä ja muista?

Tietokirjailija Ari Turusen tutkimusmatka maailmankarttojen ihmeellisen kehityskaaren saloihin on viihdyttävä ja avartava luku- ja katselukokemus.

Koululaisen kirjavinkkinä Mila Teräksen Telma-kirjasarja

Ekaluokkalainen Telma on muuttanut perheineen Espanjasta Suomeen. Telman arjesta löytyy ripaus taikaa.

Garth Ennis: 303

Garth Ennisin sarjakuva-albumi 303 on rujo kertomus venäläisen everstin kostoretkestä.

Historiaa ja öisen linnan haamuja

Kirsti Ellilän lastenkirja kertoo kolmasluokkalaisen Reetan hurjasta öisestä seikkailusta Turun linnan kummitusten kanssa.

Koululaisen kirjavinkki: Johanna Tuomola: Kivalan etsivät

Lastendekkarisarjassa ala-asteikäiset ystävykset selvittävät omaa arkeaan koskettavia arvoituksia, varkauksia ja ilkivaltaa.

Guy Gavriel Kay: Lions of Al-Rassan

Guy Gavriel Kayn historiallinen fantasia hakee inspiraationsa islamilaisen Espanjan kulta-ajoilta.

Lapsen kesäkirjaklassikko: Matilda

Roald Dahlin lastenkirjaklassikon päähenkilö Matilda on 4-5-vuotias tyttö, joka joutuu selviämään inhottavien aikuisten maailmassa.

Lapsen kesäkirja: Geoetsivät ja rahakäärön arvoitus

Johanna Hulkon lastenkirja kertoo nelosluokkalaisesta Raparperista, joka ystävineen harrastaa geokätköilyä. Lapset lähtevät salaa metsäretkelle, mutta siellä on myös epäilyttävä hiippari outoine paketteineen.

Einari Lankinen: Olin takaa-ajettuna

80-luvun kulttiteoksessa Yle vainoaa luovaa taiteilijaa.

Lapsen kesäkirja: Perhosten polku

Virpi Pennan Perhosten polku kertoo kiehtovan unenomaisen seikkailun kautta ystävyydestä.

Lapsen kesäkirja: Tuulihattu

Anna-Mari Kaskisen Tuulihattu-kirjat kertovat hauskan tarinan myötä lapselle, kuinka hän voisi toimia vaikeissa tilanteissa. Aikuinen lukija puolestaan havahtuu lapsen näkökulmaan.

Matti Rämö: Polkupyörällä Islannissa - Tuulen tiellä laavakenttien poikki

Tuulen ja jään maahan polkaisee Matti Rämö viidennessä matkakirjassaan Polkupyörällä Islannissa: Tuulen tiellä laavakenttien poikki.

Sami Feiring (toim.): Tiheiden ajatusten kirja

Suomen aforismiyhdistyksen Sami Feiring on toimittanut yksien kansien väliin hienon kokoelman suomalaisia ajatelmia.

Pirjo Kainulainen: Ammattina potilas

Syöpä varjosti 11 vuotta Pirjo Kainulaisen elämää. Hän kirjasi kroonikkopotilaan arjen pysäyttäväksi teokseksi Ammattina potilas.

Paul Verhoeven: Jeesus nasaretilainen

Hollantilaisen elokuvaohjaaja Paul Verhoevenin yllättävä kirja Jeesus nasaretilainen tarkastelee Jeesusta ihmisenä ilman uskonkappaleiden jäykkää ennakkoasetelmaa.

Satu Rommi: Moottoripyörällä Himalajalle

Toisessa Intia-kirjassaan toimittaja-jooganopettaja Satu Rommi matkaa moottoripyörän kyydissä Himalajan hulppeisiin maisemiin.

Elävä arkisto Yle Puheen yössä

Yle Puhe avaa Elävän arkiston yöohjelmistossaan 30.4. alkaen.

Elävä arkisto: kirjailijat äänessä

Kirjan ja ruusun päivänä 23.4. kirjailijat ovat äänessä Elävän arkiston nettiradiossa.

Maia Raitanen: Sano muikku!

Maia Raitasen teos kertoo oleellisimman Suomen kaloista havainnollisesti, lyhyen tiiviisti ja vieläpä kepeän hauskasti.

Edgar Rice Burroughs: John Carter Marsin sankari

Tarzan-kirjojen luojan romaani John Carter Marsin sankari (Into) on viihteellinen seikkailuromaani Mars-planeetalla, jonne kapteeni John Carter joutuu kuolemansa jälkeen.

Kirja-arvio: Polkupyörällä Jäämerelle

Pohjoisen luonto on syvästi, karusti ja kauniisti läsnä, kun Matti Rämö polkee Jäämerelle.

Saara Henriksson: Moby Doll

Saara Henrikssonin esikoisromaani Moby Doll (Into) kuvaa ihmisen pyrkimystä tavoittaa jotain saavuttamatonta.

Lubna Ahmad al-Hussein: 40 raipaniskua

Lubna Ahmad al-Hussein istui 2008 ravintolassa Khartumissa Sudanin pääkaupungissa, kun kaksitoista siveyspoliisia tuli tekemään ratsiaa. 40 raipaniskua (Minerva) kuvaa ratsiasta alkaneita tapahtumia.

Laura Gustafsson: Huorasatu

Rujoa kieltä, sekopäistä menoa, väkivaltaa, alistamista, halveksuntaa, antiikin mytologiaa ja nykypäivää. Siinä tiivistetysti Laura Gustafssonin esikoisteoksen Huorasatu (Into 2011) sisältö.

1 2 3 4

Muualla Yle.fi:ssä