Soldan piirsi perhearjen taiteeksi

Venny Soldan-Brofeldtin (1863-1945) 150-vuotisjuhlanäyttelyssä nähdään yli sata teosta taiteilijan koko uran ajalta, opiskeluajoista viimeisiin vuosiin.

Monipuolisen taiteilijan laajasta tuotannosta nähdään nyt teoksia maisemista muotokuviin, uskonnollisista aiheista alastontutkielmiin, yksityiskokoelmien harvoin nähdyistä teoksista tunnettuihin ja palkittuihin teoksiin. Venny Soldan maalasi usein arkeaan ja lähipiiriään, ja perheen vahva läsnäolo tuo hänen teoksiinsa intiimin luonteen.

Hyväntahtoisuus elämänohjeena

Suvaitsevaisessa perheessä kasvanut Venny sai isältään, rahapajan johtaja August Soldanilta elämänohjeeksi pyrkimyksen hyväntahtoisuuteen, itsehillintään ja totuuteen. Perhe ei ollut varakas, mutta lasten koulutukseen satsattiin. Vennyä kiinnosti koulussa vain piirustus, jota Venny saikin myöhemmin opiskella lisää Helsingissä taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja Maria Wiikin (1853-1928) yksityisoppilaana.

Taideopinnot jatkuivat Pietarissa sekä Pariisissa 1883-1890. Wiikiltä Venny oli omaksunut ranskalaisen realismin periaatteet, ja Pariisissa hän sitoutui niihin yhä kiinteämmin. Taidesuuntausten ääripäitä ja villityksiä hän vierasti, ja pysyi uskollisena omalle tyylilleen.

Kansainvälisyyttä ja Suomen juuria

Akatemia Colarossin opettajia olivat mm. Pascal Dagnan-Bouveret ja Pierre Puvis de Chavannes. Pariisista Venny matkusti yksin Espanjaan ja jopa Tunisiaan - uskaltamatta kertoa siitä edes perheelleen. Matkarahat hän hankki jäljentämällä klassikkomaalauksia.

Suomeen palattuaan Venny avioitui kansalliskirjailijamme Juhani Ahon eli Johannes Brofeldtin (1861-1921) kanssa syksyllä 1891. Taiteilijaparilla oli yhteisiä kiinnostuksen kohteita: suomenmielisyyden lisäksi esimerkiksi yläsavolaisuus, karjalaisuus ja herännäisyys. Pariskunnan matka Raja-Karjalaan yhdessä Eero Järnefeltin kanssa antoi vaikutteita Soldanin teokseen Ateria savolaisessa talonpoikaistuvassa (1892), jota hän itse piti myöhemmin keskeisimpänä teoksenaan.

Kansalliset ympäristöt ja ihmiset

Pariskunta täydensi toisiaan, ja yhteistyö toimi miltei symbioottisesti. Edistyksellisessä liitossa Venny pystyi jatkamaan taideuraansa ja myös Juhani hoiti lapsiaan Heikkiä (s.1895) ja Anttia (s.1900). Vennyn työaika toki usein pirstaloitui, ja maalaaminen jäi pakosti taka-alalle pitkiksi kausiksi.

1890-luku ja 1900-luvun vaihde olivat Soldanin tuotannossa kansankuvauksen aikaa. Ahon tekstit ja Soldanin kuvat olivat usein samoista aihepiireistä. Soldania kiinnosti erilaisten kansanhahmojen kuvaaminen, ja erityisesti heränneet edustivat hänelle suomalaisuutta rehdeimmillään. Aihepiirin teoksia ovat mm. Körttimies Lapualta, Seurat ja Heränneitä naisia Iisalmelta.

Pariskunta rikkoi rajoja

Vennystä oli tullut sanavalmis, vilkas ja älykäs boheemi, silti hienotunteinen ja ajatuksensa kätkevä. Hän oli äärettömän oikeudentuntoinen. mutta ei juuri piitannut vallitsevista normeista. Hän totesi olevansa "maallisissa asioissa anarkisti, moraalisissa peloton ja taloudellisissa mieletön."

Avarakatseisuus joutui koetukselle, kun Juhani rakastui Vennyn pikkusisareen Tillyyn. Vennylle perhe oli pyhä, eikä Juhanikaan halunnut erota vaimostaan. Kolmioliitto vakiintui muiden aavistamatta tilannetta. Sisareensa syvästi kiintynyt Venny piti äitiyttä naisen elämän täyttymyksenä, ja hyväksyi kasvattipojaksi sanotun Tillyn ja Juhanin Nils-pojan (s.1902) perhepiiriin.

Sortovuosia pakoon maailmalle

Perhe lähti keväällä 1903 "vapaaehtoiseen maanpakoon" välttääkseen karkotuksen Siperiaan. Venäjän sortotoimia näkyvästi kritisoinut Juhani Aho sai tietää joutumisestaan Bobrikovin mustalle listalle, ja he muuttivat ensin Tiroliin Itävaltaan. Sieltä matkaa jatkettiin Venetsiaan ja Italiaan. He palasivat Suomeen vuonna 1904, jolloin Bobrikov oli juuri ammuttu.

Ystävät olivat Vennylle tärkeitä, ja taiteilijasisaret tukivat toisiaan. Ateneumin opiskelutoveri ja rannikoiden kuvaaja Hanna Rönnberg (1860-1946) oli Vennyn ystävä kuolemaan saakka. Vierailut Vennyn ikätoverin ja ystävän Helene Schjerfbeckin (1862-1946) luo toivat Vennylle aina jotain uutta ajateltavaa.

Rantakuvat antiikin ympäristöihin

Hankoniemestä vuokratusta syrjäisestä Toskan kesäpaikasta tuli perheen kesäparatiisi, jossa Venny maalasi monet näyttelyssä esillä olevat rannikkomaisemat ja lapsiaiheiset teokset. Saaristomaisemissaan Soldan siirtyi kirkkaisiin väreihin ja keskittyi yhä enemmän auringonvalon kuvaamiseen.

Perhe innostui monien muiden tavoin ulkoilmavitalismista, johon liittyi ajatus auringonpaisteen antamasta energiasta alastomalle keholle. Perheen pojat toimivat malleina alastontutkielmissa, joita Venny käytti myös antiikin eloon herättävissä teoksissaan, mm. Keihäänheitto (1915) ja Pojat verkkoja puikkaroimassa (n. 1917).

Arvostettu piirtäjä ja kuvittaja

Piirtäjänä Soldan oli yksityiskohtainen, herkkä ja lempeä; maalarina suurpiirteinen rohkea koloristi. Piirtäjänä arvostettu Soldan ei saanut maisemamaalauksillaan yhtä varauksetonta suosiota. Kriitikkojen vaihtelevista arvosteluista huolimatta hänen teoksiaan myytiin suhteellisen hyvin. Hänet myös palkittiin Pariisin maailmannäyttelyissä vuosina 1899 ja 1900.

Kuvitustyö toi Vennylle lisää elantoa. Hän aloitti satujen ja lastenkirjojen kuvitukset jo 1890-luvulla, ja kehitteli erityisesti painokuviin sopivan tekniikan. Malleina toimivat perheen omat pojat: Heikki toimi mallina pojalle ja Antti sai käydä tytöstä. Antin tukka saikin kasvaa tyttömäisen pitkäksi.

Vuosia auringonlaskun mäellä

Toskan kesäpaikan idylli tuhoutui sodassa. Talvisodan vuosina Venny Soldan muutti Lohjalle, Vennyläksi nimetylle mökille. Siellä hän maalasi aivan elämänsä viimeisiin päiviin asti.

Paikan sijaintia taiteilija kuvasi sataprosenttiseksi auringonlaskun mäeksi, jonka on tulkittu viittaavan myös lähestyvän kuoleman toteamiseen. Yksi ajan tunnetuimmista Soldanin töistä on Hiidenvesi auringonlaskun jälkeen (1943).

Nimimerkki VSB - Venny Soldan-Brofeldt 150-v. 2.2-11.8.2013 Järvenpään taidemuseo, Kirjastokatu 8. Avoinna ti-su 11-18.

Päivi Dahl / Yle Teksti-TV

Lähteet ja lisätietoa:

Julkaistu: 24.06.2013

Kaikki vapaa-aika/taide - alueen artikkelit

Errón ironia puree vallan ikoneita

Turun taidemuseossa on loppuvuoden ajan esillä poptaiteen ja postmodernismin suuriin nimiin lukeutuvan Errón teoksia.

MUTA - Museum of Teletext Art on avattu

Yle Teksti-TV ja taiteilijaosuuskunta FixC ovat perustaneet teksti-tv-taiteelle oman museon. Uuden teoksen kerran kuussa esittelevään näyttelyyn pääset kotisohvaltasi.

Taidehetkiä jäävuorilta Jamaikalle

Mäntän kuvataideviikon Hetkinen-teema haastaa pysähtymään ja olemaan läsnä. Taide luo, tarkastelee ja vangitsee hetkiä. Mutta millä äänenpainolla "Hetkinen!" sanotaan? Onko kyseessä havahtuminen, oivallus vai vaikkapa protestin ilmaus?

Pullisen veistoksissa kaarien syke

Suomen arvostetuimpiin kuvanveistäjiin kuuluvan professori Laila Pullisen 80-vuotisjuhlanäyttely on parhaillaan esillä Kouvolassa.

Läsnäolo ja autius Männikön kuvissa

Esko Männikkö on yksi kansainvälisesti menestyneimmistä valokuvaajistamme. Helsingissä suuren suosion saanut retrospektiivi Time Flies on nyt siirtynyt Turun taidemuseoon.

Elokuvataiteen mestari kuvissa

Tennispalatsin näyttely Chaplin kuvissa viettää Charlie Chaplinin juhlavuotta.

Wardin värit valaisevat talvea

Ateneumin kattaus tuo näkyviin Rafael Wardin monipuolisuuden ja uudistumiskyvyn.

Uotilassa taiteen kultakausi oli nupullaan

Nuorella iällä menehtyneen August Uotilan (1858-1886) teoksia on esillä harvinaisessa näyttelyssä Helsingissä.

Puut luovat tunnelman taidekuviin

Puut ovat maisemataiteen keskeisiä elementtejä. Sinebrychoffin taidemuseon näyttelyssä lähestytään taideteosten kokonaisuutta maisemaan sijoittuvien puuyksilöiden tarinoiden ja tunnelmien kautta.

Naisia surrealistin armoilla

Turun taidemuseossa ehtii vielä tutustua ruotsalaisen surrealistin Max Walter Svanbergin teoksiin.

Muotokuva sadan vuoden valokuvissa

Valokuvaus on muuttunut sadassa vuodessa, samoin näkemykset muotokuvista. VB-valokuvakeskuksen kesänäyttely esittelee toistakymmentä Suomessa vaikuttanutta nimekästä muotovalokuvaajaa kautta aikojen.

Terrakottasotilaat Tampereella

Tampereen Vapriikkiin saapui arvokas näyttely Kiinasta.

Katseita ja kohtaamisia Mäntässä

Mäntän kuvataideviikon nykytaiteilijat visioivat Unien kaupunkia.

Soldan piirsi perhearjen taiteeksi

Venny Soldan-Brofeldtin (1863-1945) 150-vuotisjuhlanäyttelyssä nähdään yli sata teosta taiteilijan koko uran ajalta, opiskeluajoista viimeisiin vuosiin.

Taidemestarimme art decon pauloissa

Helsingissä on parhaillaan esillä laaja kokonaisuus ranskalaisia ja suomalaisia art deco -kauden kuvataiteen ja taidekäsityön teoksia.

Venäläistaide loihtii satumaailman

Maineikkaan Tretjakovin gallerian kanssa yhteistyönä toteutetussa näyttelyssä nähdään venäläisten kansansatujen innoittamaa taidetta.

Michelangelo mietti freskot tarkoin

Italian renessanssin merkittävimpiin taiteilijoihin lukeutuvan Michelangelon teoksia on nyt ensi kertaa nähtävillä Suomessa.

Luostarisen töissä värit räiskyvät

Taidemaalari Leena Luostarisen retrospektiivi Helsingin Taidehallissa tarjoaa läpileikkauksen taiteilijan 40-vuotiseen tuotantoon.

Symbolismi: asennetta ja unikuvia

Ateneumin 52 sielua -näyttely esittelee eurooppalaista symbolistista taidetta vuosilta 1880 - 1910.

Valokuvissa pyhää metsää ja puupeltoja

Jyväskylän taidemuseossa esillä oleva valokuvanäyttely pureutuu suomalaisten luontosuhteeseen. Millaisia ovat puihin ja metsiin liittyvät henkiset ja kulttuuriset merkitykset Suomessa ja Japanissa?

Museoissa satuja ja nostalgiaa

Lapsuuden sadut, fantasia ja perheiden arki ovat inspiroineet monia taiteilijoita. Joulun aikoihin on esillä jo monia sukupolvia ihastuttanutta Rudolf Koivun ja Martta Wendelinin tuotantoa. Nykytaiteilijat puolestaan ovat etsiytyneet salaperäiseen avaruuteen.

Tabut raastoivat Lapin taidetaituria

Reidar Särestöniemi (1925 - 1981) on yksi Suomen tunnetuimmista taiteilijoista. Hänet tunnetaan erityisesti väreissä kylpevistä Lappi-aiheisista maalauksistaan, joissa eläin- ja fantasiahahmot peilaavat myyttejä ja tabuja.

Schjerfbeck työsti tunteet taiteeksi

Pohjoismaiden merkittävimpiin taiteilijoihin kuuluvan Helene Schjerfbeckin (1862-1946) syntymästä on kulunut 150 vuotta. Juhlavuotta on vietetty ympäri Suomen; Helsingissä hänen työnsä on esillä Ateneumissa.

Karu saaristo kosketti Rönnbergiä

Hämeenlinnan taidemuseo esittelee 60-vuotisjuhlanäyttelyssään läpileikkauksen Hanna Rönnbergin (1860 - 1946) tuotannosta.

Räväkkä Fanny Churberg mursi rajat

Turun taidemuseo esittelee kesänäyttelyssään keskeisimpiin suomalaisiin maisemamaalareihin kuuluvan Fanny Churbergin tuotantoa.

Outi Heiskasen juhlanäyttely

Outi Heiskasen retrospektiivinen katsaus taiteilijan tuotantoon on samalla hänen 75-vuotis- juhlanäyttelynsä.

Tyko Sallisen raju ekspressionismi

Retretin kesän päänäyttely esittelee taiteellisen murroksen aikaansaaneet ekspressionistit, Tyko Sallisen taiteilijatovereineen.

Levoton I.K.Inha seestyi luonnossa

Lappeenrannassa on nähtävillä laaja kokoelma Suomen maisemia ja kansanperinnettä ansiokkaasti tallentaneen I. K. Inhan maisemakuvia. Niistä välittyy Inhan suuri rakkaus Suomen luontoon.

Futuristit loivat dynaamista taidetta

Espoossa voi tutustua Italiasta käynnistyneen futurismi-taidesuuntauksen näyttäviin teoksiin 1900-luvun alusta 1940-luvulle asti.

Rembrandt etsi grafiikan rajoja

Mestarillinen hollantilainen taidemaalari Rembrandt van Rijn oli myös uraauurtava graafikko. Hänen grafiikanvedoksiinsa voi nyt tutustua Helsingissä.

Carl Larsson loi kodin ideaalin

Turun taidemuseossa on nähtävillä Carl Larssonin (1853 - 1919) teoksia sekä taiteilijan varhaisvuosilta että myöhemmiltä ajoilta.

Nandor Mikolan pelkistetty intuitio

Kuvataiteilija Nandor Mikola (1911 - 2006) tuli tunnetuksi akvarellitaiteen uudistajana. Vaasassa esillä oleva 100-vuotisjuhlanäyttely osoittaa hänen pitkän taideuransa monipuolisuuden.

Taiteen Vuoksi virtaa ajassa

Suomen vesistöt ja kosket ovat taiteen myötävaikutuksella vakiintuneet osaksi suomalaista sielunmaisemaa. Mikkelissä pääsee tutustumaan Vuoksen kansallismaisemiin ja tulkintoihin veden olemuksesta.

1 2 3 4

Muualla Yle.fi:ssä