Taidevinkki 20.5.2013

Taidemestarimme art decon pauloissa

Helsingissä on parhaillaan esillä laaja kokonaisuus ranskalaisia ja suomalaisia art deco -kauden kuvataiteen ja taidekäsityön teoksia.

Art deco -suuntaus oli kapinaa modernismia vastaan. Se syntyi 1900-luvun alun Ranskassa vastareaktiona avantgardistisille suuntauksille, kuten fauvismille. Kukoistuskautensa tyylisuunta koki 1920 - 30-luvuilla.

Myös suomalaiset kultakauden mestarit ovat olleet mukana art decon hengessä. Näyttelyn myötä meille paljastuukin aiemmin tuntemattomaksi jäänyt osa Suomen taidehistoriaa.

Art deco lävisti taidemaailman

Modernismia kaihtaneet taiteilijat hakivat innoitusta Välimeren muinaisajasta ja antiikin myyteistä. Klassisesta perinteestä ammentava tyyli korvasi varhaisemman jugendin luontopohjaisen ornamentiikan koneromantiikan ja teollisen maailman vaikutuksilla. Urheiluinnostus nosti kiinnostusta antiikin jänteviin sankareihin.

Arts décoratifs -termillä viitataan yleisesti maailmansotien väliseen koristetaiteeseen, vaikka se ulottuu muuhunkin. Itse asiassa kulttuurin klassisia juuria ryhdyttiin tuolloin tulkitsemaan uudelleen kaikilla taiteen aloilla: niin maalauksessa, kuvanveistossa, arkkitehtuurissa, muotoilussa, musiikissa, tanssissa kuin teatterissakin.

Kylpijä paljasti salaisuuden

Eero Järnefeltin harvinainen Kylpijä-teos antoi yllykkeen koko näyttelylle. Näyttelyn kuraattori, ranskalainen taideasiantuntija Laura Gutman nimittäin näki hämmästyksekseen art deco -tyyliä edustavan Järnefeltin teoksen vanhassa valokuvassa. Salapoliisityö paljasti Järnefeltin ja monen muun suomalaistaiteilijan kytkeytyvän ranskalaisen art decon vaiheisiin.

Järnefeltin teosten lisäksi näyttelyssä nostetaan valokeilaan muun muassa Juho Rissasen, Venny Soldan-Brofeldtin, Ellen Thesleffin, Väinö Blomstedtin, Magnus Enckellin ja Yrjö Ollilan art deco -henkisiä maalauksia. Kuvanveistäjiämme edustavat muun muassa Wäinö Aaltonen ja Gunnar Finne.

Lisäys tunnettuun taidehistoriaan

Alkunsa kaikki oli saanut Pariisin Syyssalongissa vuonna 1908. Suomalaiset hakivat uutta luovaa tyyliä kriitikoiden moitittua suomalaistöitä askeettisiksi ja vanhanaikaisiksi. Inspiraation lähteeksi nousi Maurice Denis, jonka Syyssalongissa esillä ollut Psyken taru -teossarja (1907) oli tehnyt suomalaistaiteilijoihin suuren vaikutuksen.

Denis'n ohella näyttelyssä nähdään muidenkin ranskalaisen art decon mestareiden tuotantoa, mm. Antoine Bourdellen ja Pierre Puvis de Chavannes'n teoksia.

Art deco näkyi suomalaisten ja ranskalaisten tuotannossa liki samanaikaisesti. Jostain syystä art deco -vaiheen olemassaolo on tyystin unohdettu maamme kultakauden mestarien kehityskulusta.

Unohduksista noussut taituri

Näyttely nostaa esiin laajalti tunnettujen suuruuksien lisäksi suurelle yleisölle tuntemattomia nimiä.

Turkulainen taidemaalari Nikolai Kaario (1887-1958) oli painunut unohduksiin, mutta nyt asiantuntijat hämmästelevät hänen taitavuuttaan. Turun taidemuseosta lainaksi saatu Kaarion tyylikäs teos Naamiaiset (Masquerad, 1927) ilmentää erityisen hyvin art decon henkeä.

Ilkka-lehdessä julkaistussa taidekritiikissään Otso Kantokorpi kuvaa Kaarion tuotantoa jopa art decon kiteytymäksi. Kaario viljelee kubistis-konstruktivistisia tasopintoja, tyyliteltyjä klassisia alastonfiguureita sekä kulta- ja hopeaväriä.

Taiteenlajit inspiroivat toisiaan

Näyttely korostaa etenkin teatterin ja tanssin vuorovaikutusta kuvataiteiden kanssa. Art deco konkretisoitui tanssija Isadora Duncanissa, jonka vapaa liikehdintä innoitti niin Maurice Denis'ä kuin suomalaistanssija Maggie Gripenbergiä. Mytologiaa saaristolaismaisemiin yhdistävä Venny Soldan-Brofeldt puolestaan kuvasi Gripenbergiä monissa maalauksissaan - mm. Afroditena Pariksen tuomio -teoksessa (1914-18).

Sisustustaiteeseen art deco toi geometriset muodot ja vahvat värikontrastit. Nähtävillä on ylellisiä huonekaluja ja hienostuneita esineitä Pariisin Arts Décoratifs -museon kokoelmasta. Suomalaisesineistön parhaimmistoa edustavat mm. Arttu Brummerin kalusteet.

Keramiikkaa art decon ytimessä

Klassisen art decon edustajina framille nostetaan myös turkoosista taidekeramiikastaan mieliin tallentunut Greta-Lisa Jäderholm-Snellman sekä tyylitellyn elegantteja naishahmoja kuvaavista miniatyyriveistoksista ja kameekoruistaan tunnettu Eva Gyldén.

ART DECO ja taiteet. France-Finlande 1905-1935.
21.7.2013 asti.
Amos Andersonin taidemuseo, Yrjönkatu 27, Helsinki. Avoinna ma, to & pe 10-18, ke 10-20, la-su 11-17 (20.6.klo 10-17). Suljettu tiistaisin ja 21.-23.6.

Päivi Dahl / Yle Teksti-TV

Lähteet ja lisätietoa:

Julkaistu: 20.05.2013

Kaikki vapaa-aika/taide - alueen artikkelit

Errón ironia puree vallan ikoneita

Turun taidemuseossa on loppuvuoden ajan esillä poptaiteen ja postmodernismin suuriin nimiin lukeutuvan Errón teoksia.

MUTA - Museum of Teletext Art on avattu

Yle Teksti-TV ja taiteilijaosuuskunta FixC ovat perustaneet teksti-tv-taiteelle oman museon. Uuden teoksen kerran kuussa esittelevään näyttelyyn pääset kotisohvaltasi.

Taidehetkiä jäävuorilta Jamaikalle

Mäntän kuvataideviikon Hetkinen-teema haastaa pysähtymään ja olemaan läsnä. Taide luo, tarkastelee ja vangitsee hetkiä. Mutta millä äänenpainolla "Hetkinen!" sanotaan? Onko kyseessä havahtuminen, oivallus vai vaikkapa protestin ilmaus?

Pullisen veistoksissa kaarien syke

Suomen arvostetuimpiin kuvanveistäjiin kuuluvan professori Laila Pullisen 80-vuotisjuhlanäyttely on parhaillaan esillä Kouvolassa.

Läsnäolo ja autius Männikön kuvissa

Esko Männikkö on yksi kansainvälisesti menestyneimmistä valokuvaajistamme. Helsingissä suuren suosion saanut retrospektiivi Time Flies on nyt siirtynyt Turun taidemuseoon.

Elokuvataiteen mestari kuvissa

Tennispalatsin näyttely Chaplin kuvissa viettää Charlie Chaplinin juhlavuotta.

Wardin värit valaisevat talvea

Ateneumin kattaus tuo näkyviin Rafael Wardin monipuolisuuden ja uudistumiskyvyn.

Uotilassa taiteen kultakausi oli nupullaan

Nuorella iällä menehtyneen August Uotilan (1858-1886) teoksia on esillä harvinaisessa näyttelyssä Helsingissä.

Puut luovat tunnelman taidekuviin

Puut ovat maisemataiteen keskeisiä elementtejä. Sinebrychoffin taidemuseon näyttelyssä lähestytään taideteosten kokonaisuutta maisemaan sijoittuvien puuyksilöiden tarinoiden ja tunnelmien kautta.

Naisia surrealistin armoilla

Turun taidemuseossa ehtii vielä tutustua ruotsalaisen surrealistin Max Walter Svanbergin teoksiin.

Muotokuva sadan vuoden valokuvissa

Valokuvaus on muuttunut sadassa vuodessa, samoin näkemykset muotokuvista. VB-valokuvakeskuksen kesänäyttely esittelee toistakymmentä Suomessa vaikuttanutta nimekästä muotovalokuvaajaa kautta aikojen.

Terrakottasotilaat Tampereella

Tampereen Vapriikkiin saapui arvokas näyttely Kiinasta.

Katseita ja kohtaamisia Mäntässä

Mäntän kuvataideviikon nykytaiteilijat visioivat Unien kaupunkia.

Soldan piirsi perhearjen taiteeksi

Venny Soldan-Brofeldtin (1863-1945) 150-vuotisjuhlanäyttelyssä nähdään yli sata teosta taiteilijan koko uran ajalta, opiskeluajoista viimeisiin vuosiin.

Taidemestarimme art decon pauloissa

Helsingissä on parhaillaan esillä laaja kokonaisuus ranskalaisia ja suomalaisia art deco -kauden kuvataiteen ja taidekäsityön teoksia.

Venäläistaide loihtii satumaailman

Maineikkaan Tretjakovin gallerian kanssa yhteistyönä toteutetussa näyttelyssä nähdään venäläisten kansansatujen innoittamaa taidetta.

Michelangelo mietti freskot tarkoin

Italian renessanssin merkittävimpiin taiteilijoihin lukeutuvan Michelangelon teoksia on nyt ensi kertaa nähtävillä Suomessa.

Luostarisen töissä värit räiskyvät

Taidemaalari Leena Luostarisen retrospektiivi Helsingin Taidehallissa tarjoaa läpileikkauksen taiteilijan 40-vuotiseen tuotantoon.

Symbolismi: asennetta ja unikuvia

Ateneumin 52 sielua -näyttely esittelee eurooppalaista symbolistista taidetta vuosilta 1880 - 1910.

Valokuvissa pyhää metsää ja puupeltoja

Jyväskylän taidemuseossa esillä oleva valokuvanäyttely pureutuu suomalaisten luontosuhteeseen. Millaisia ovat puihin ja metsiin liittyvät henkiset ja kulttuuriset merkitykset Suomessa ja Japanissa?

Museoissa satuja ja nostalgiaa

Lapsuuden sadut, fantasia ja perheiden arki ovat inspiroineet monia taiteilijoita. Joulun aikoihin on esillä jo monia sukupolvia ihastuttanutta Rudolf Koivun ja Martta Wendelinin tuotantoa. Nykytaiteilijat puolestaan ovat etsiytyneet salaperäiseen avaruuteen.

Tabut raastoivat Lapin taidetaituria

Reidar Särestöniemi (1925 - 1981) on yksi Suomen tunnetuimmista taiteilijoista. Hänet tunnetaan erityisesti väreissä kylpevistä Lappi-aiheisista maalauksistaan, joissa eläin- ja fantasiahahmot peilaavat myyttejä ja tabuja.

Schjerfbeck työsti tunteet taiteeksi

Pohjoismaiden merkittävimpiin taiteilijoihin kuuluvan Helene Schjerfbeckin (1862-1946) syntymästä on kulunut 150 vuotta. Juhlavuotta on vietetty ympäri Suomen; Helsingissä hänen työnsä on esillä Ateneumissa.

Karu saaristo kosketti Rönnbergiä

Hämeenlinnan taidemuseo esittelee 60-vuotisjuhlanäyttelyssään läpileikkauksen Hanna Rönnbergin (1860 - 1946) tuotannosta.

Räväkkä Fanny Churberg mursi rajat

Turun taidemuseo esittelee kesänäyttelyssään keskeisimpiin suomalaisiin maisemamaalareihin kuuluvan Fanny Churbergin tuotantoa.

Outi Heiskasen juhlanäyttely

Outi Heiskasen retrospektiivinen katsaus taiteilijan tuotantoon on samalla hänen 75-vuotis- juhlanäyttelynsä.

Tyko Sallisen raju ekspressionismi

Retretin kesän päänäyttely esittelee taiteellisen murroksen aikaansaaneet ekspressionistit, Tyko Sallisen taiteilijatovereineen.

Levoton I.K.Inha seestyi luonnossa

Lappeenrannassa on nähtävillä laaja kokoelma Suomen maisemia ja kansanperinnettä ansiokkaasti tallentaneen I. K. Inhan maisemakuvia. Niistä välittyy Inhan suuri rakkaus Suomen luontoon.

Futuristit loivat dynaamista taidetta

Espoossa voi tutustua Italiasta käynnistyneen futurismi-taidesuuntauksen näyttäviin teoksiin 1900-luvun alusta 1940-luvulle asti.

Rembrandt etsi grafiikan rajoja

Mestarillinen hollantilainen taidemaalari Rembrandt van Rijn oli myös uraauurtava graafikko. Hänen grafiikanvedoksiinsa voi nyt tutustua Helsingissä.

Carl Larsson loi kodin ideaalin

Turun taidemuseossa on nähtävillä Carl Larssonin (1853 - 1919) teoksia sekä taiteilijan varhaisvuosilta että myöhemmiltä ajoilta.

Nandor Mikolan pelkistetty intuitio

Kuvataiteilija Nandor Mikola (1911 - 2006) tuli tunnetuksi akvarellitaiteen uudistajana. Vaasassa esillä oleva 100-vuotisjuhlanäyttely osoittaa hänen pitkän taideuransa monipuolisuuden.

Taiteen Vuoksi virtaa ajassa

Suomen vesistöt ja kosket ovat taiteen myötävaikutuksella vakiintuneet osaksi suomalaista sielunmaisemaa. Mikkelissä pääsee tutustumaan Vuoksen kansallismaisemiin ja tulkintoihin veden olemuksesta.

1 2 3 4

Muualla Yle.fi:ssä