Taidevinkki 9.6.2012-28.8.2012

Tyko Sallisen raju ekspressionismi

Retretin kesän päänäyttely esittelee taiteellisen murroksen aikaansaaneet ekspressionistit, Tyko Sallisen taiteilijatovereineen.

Tyko Sallinen (1878-1955), Jalmari Ruokokoski (1886-1936), Valle Rosenberg (1891-1919), Alvar Cawén (1886-1935), Eemu Myntti (1890-1943), William Lönnberg (1887-1949) ja Juho Mäkelä (1885- 1943) ravisuttivat sata vuotta sitten taidemaailmaa rikkomalla vakiintuneen kansallisromanttisen kuvan Suomesta.

Nuorten, radikaalien ekspressionistien etujoukko antoi samalla lähtölaukauksen modernismin rantautumiselle maahamme.

Lestadiolaiskoti jäi varhain

Tyko Sallinen syntyi Nurmeksessa 14.3.1879. Hän oppi isänsä johdolla räätälin ammatin. Vain 14-vuotiaana Tyko Sallinen karkasi tiukan lestadiolaisesta kodistaan ja elätti itsensä kiertelevänä räätälinkisällinä. Räätälintaidot toivat elannon myös taideopintojen ajaksi.

Sallisen taiteelliset kyvyt huomattiin jo taideuran alkuvaiheilla. Valtaosa varhaisteoksista kuitenkin tuhoutui ullakkopalossa Helsingin Pietarinkadulla v.1910.

Vuonna 1909 Sallinen avioitui taideopiskelija Helmi Vartiaisen kanssa. Helmistä tuli monien Sallisen tunnetuimpien teosten malli. Sallinen kutsui vaimoaan lempinimellä Mirri ja tämä miestään nimellä Ketturepolainen.

Rujo taide vaimosta hämmentää

Mirri-maalaukset olivat kiisteltyjä naiskuvia. Niissä nähty julkeus ja seksuaalisuus loukkasi monia. Nykyisin Mirri-teokset luetaan Sallisen tuotannon mielenkiintoisimmiksi töiksi, mutta yhä pohditaan kuvaavatko ne rakkautta vai vihaa, halua vai inhoa.

Taiteelliselle tuotannolle merkityksellinen liitto oli myrskyisä. Tyko lähetti jopa pariskunnan vuonna 1910 syntyneen esikoistyttären vaimoaan kuulematta Tanskaan sisarensa kasvatettavaksi. Helmi ei koskaan saanut lasta takaisin.

Salliset erosivat vuonna 1916, ja Tyko otti luokseen heidän nuoremman tyttärensä Tajun (1912-1966), joka myöhemmin tuli tunnetuksi kirjailijana nimellä Irja Salla. Helmi kuoli traagisesti vuonna 1920.

Palvonnan ja kritisoinnin kohde

Harva suomalainen taiteilija on saanut Tyko Sallisen tavoin osakseen sekä ryöppyävää kielteistä kritiikkiä että toisaalta jopa palvovaa ihailua. Hänet koettiin aitona ja myyttisenä suomalaisen sielun tuntojen tulkkina.

Retretissä nähdään valtaosa Sallisen huippukauden teoksista. Esillä ovat melkein kaikki kiistellyt Mirrit. Näyttelylle nimenkin inspiroinut Sallisen kansankuvaus Jytkyt (1918) on näkemys Mutilan työväentalon lauantaitansseista. Sallisen lestadiolaistaustan valossa tarkasteltuna siellä tanssitaan eräänlaista kuoleman ja kadotuksen tanssia. Osa porvaristoa myös piti työväentaloa pirulle rakennettuna temppelinä. Sallinen synnytti aiheesta useitakin Piruntanssit -teoksia.

Hihhulit purki lestadiolaistraumaa

Monumentaalisen Hihhulit-teoksen (1918) on arvioitu toimineen Salliselle lestadiolaisen lapsuuden purkajana. Siinä Sallinen on pyrkinyt näkemään kaiken sovinnollisessa valossa, kirkkaampana ja lempeämpänä kuin oli ollutkaan, on muun muassa Pirjo Hämäläinen-Forslund tulkinnut. Teoksen myötä Sallinen sai vihdoin vakiinnutettua maineensa kotimaassa, toki joutuen vielä monesti kiistelyn kohteeksi. Sallinen sai vuonna 1948 professorin arvonimen täyttäessään 70 vuotta.

Retretissä nähdään Sallisen ohella muitakin uraauurtavia taiteilijoita, jotka saivat mainetta erityisen rohkeasta värinkäytöstä sekä persoonallisista ja jopa primitiivisistä ihmiskuvauksista.

Akrobaattivaimo Ruokokosken muusa

Kokonaisuuden toiseksi merkittäväksi hahmoksi nousee Jalmari Ruokokoski (1886-1936), joka Sallisen tavoin sai tyylillisiä vaikutteita Ranskasta. Taiteilijat maalasivat naapureina Hyvinkäällä, Sallinen Krapulaksi nimetyssä huvilassaan ja Ruokokoski puolestaan Humalassa.

Ruokokosken lyhytaikainen liitto Bonojen sirkusperheen akrobaattityttären kanssa inspiroi muun muassa sirkuksen ja teatterin maailmaan sijoittuneet Elviira-vaimon muotokuvat.

Harvasanaisuudestaan tunnetun Juho Mäkelän tuotanto on myös edustettuna. Asetelma Viinapullo (1910) on luonnosteltu väkevin punaruskein ääriviivoin.

Vähän, mutta erityisen laadukasta

Nuorella iällä menehtynyttä Valle Rosenbergia (1891-1919) on luonnehdittu neroksi ja taiteelliseksi edelläkävijäksi. Omakuvan kaltaisista nuoruudentöistä löytyy ilmeikkyyttä ja voimaa, mutta taiteilijan tuotanto jäi valitettavan suppeaksi.

Eemu Myntti järjesti elinaikanaan vain muutamia näyttelyitä, ja jäi pitkiksi ajoiksi muiden ekspressionistien varjoon. Nyt hänen arvonsa tunnustetaan.

Eero Nelimarkka (1891-1977) liittyi vuonna 1917 Sallisen ympärille kehittyneeseen ns. Marraskuun ryhmään. Nelimarkka kuvasi monissa töissään kansallisen perinteen aihepiirejä ja tavallisia kansanihmisiä arkisessa aherruksessaan.

Esiteltäviksi pääsevät lisäksi Alvar Cawénin ja William Lönnbergin vahvat teokset sekä monet muut 1910-luvun taidehistorian helmet.

Taidekeskus Retretti, Tuunaansaarentie 3, Punkaharju.
Avoinna ma-su 10-18

Päivi Dahl / Yle Teksti-TV

Lähteet:

Julkaistu: 11.07.2012

Kaikki vapaa-aika/taide - alueen artikkelit

Errón ironia puree vallan ikoneita

Turun taidemuseossa on loppuvuoden ajan esillä poptaiteen ja postmodernismin suuriin nimiin lukeutuvan Errón teoksia.

MUTA - Museum of Teletext Art on avattu

Yle Teksti-TV ja taiteilijaosuuskunta FixC ovat perustaneet teksti-tv-taiteelle oman museon. Uuden teoksen kerran kuussa esittelevään näyttelyyn pääset kotisohvaltasi.

Taidehetkiä jäävuorilta Jamaikalle

Mäntän kuvataideviikon Hetkinen-teema haastaa pysähtymään ja olemaan läsnä. Taide luo, tarkastelee ja vangitsee hetkiä. Mutta millä äänenpainolla "Hetkinen!" sanotaan? Onko kyseessä havahtuminen, oivallus vai vaikkapa protestin ilmaus?

Pullisen veistoksissa kaarien syke

Suomen arvostetuimpiin kuvanveistäjiin kuuluvan professori Laila Pullisen 80-vuotisjuhlanäyttely on parhaillaan esillä Kouvolassa.

Läsnäolo ja autius Männikön kuvissa

Esko Männikkö on yksi kansainvälisesti menestyneimmistä valokuvaajistamme. Helsingissä suuren suosion saanut retrospektiivi Time Flies on nyt siirtynyt Turun taidemuseoon.

Elokuvataiteen mestari kuvissa

Tennispalatsin näyttely Chaplin kuvissa viettää Charlie Chaplinin juhlavuotta.

Wardin värit valaisevat talvea

Ateneumin kattaus tuo näkyviin Rafael Wardin monipuolisuuden ja uudistumiskyvyn.

Uotilassa taiteen kultakausi oli nupullaan

Nuorella iällä menehtyneen August Uotilan (1858-1886) teoksia on esillä harvinaisessa näyttelyssä Helsingissä.

Puut luovat tunnelman taidekuviin

Puut ovat maisemataiteen keskeisiä elementtejä. Sinebrychoffin taidemuseon näyttelyssä lähestytään taideteosten kokonaisuutta maisemaan sijoittuvien puuyksilöiden tarinoiden ja tunnelmien kautta.

Naisia surrealistin armoilla

Turun taidemuseossa ehtii vielä tutustua ruotsalaisen surrealistin Max Walter Svanbergin teoksiin.

Muotokuva sadan vuoden valokuvissa

Valokuvaus on muuttunut sadassa vuodessa, samoin näkemykset muotokuvista. VB-valokuvakeskuksen kesänäyttely esittelee toistakymmentä Suomessa vaikuttanutta nimekästä muotovalokuvaajaa kautta aikojen.

Terrakottasotilaat Tampereella

Tampereen Vapriikkiin saapui arvokas näyttely Kiinasta.

Katseita ja kohtaamisia Mäntässä

Mäntän kuvataideviikon nykytaiteilijat visioivat Unien kaupunkia.

Soldan piirsi perhearjen taiteeksi

Venny Soldan-Brofeldtin (1863-1945) 150-vuotisjuhlanäyttelyssä nähdään yli sata teosta taiteilijan koko uran ajalta, opiskeluajoista viimeisiin vuosiin.

Taidemestarimme art decon pauloissa

Helsingissä on parhaillaan esillä laaja kokonaisuus ranskalaisia ja suomalaisia art deco -kauden kuvataiteen ja taidekäsityön teoksia.

Venäläistaide loihtii satumaailman

Maineikkaan Tretjakovin gallerian kanssa yhteistyönä toteutetussa näyttelyssä nähdään venäläisten kansansatujen innoittamaa taidetta.

Michelangelo mietti freskot tarkoin

Italian renessanssin merkittävimpiin taiteilijoihin lukeutuvan Michelangelon teoksia on nyt ensi kertaa nähtävillä Suomessa.

Luostarisen töissä värit räiskyvät

Taidemaalari Leena Luostarisen retrospektiivi Helsingin Taidehallissa tarjoaa läpileikkauksen taiteilijan 40-vuotiseen tuotantoon.

Symbolismi: asennetta ja unikuvia

Ateneumin 52 sielua -näyttely esittelee eurooppalaista symbolistista taidetta vuosilta 1880 - 1910.

Valokuvissa pyhää metsää ja puupeltoja

Jyväskylän taidemuseossa esillä oleva valokuvanäyttely pureutuu suomalaisten luontosuhteeseen. Millaisia ovat puihin ja metsiin liittyvät henkiset ja kulttuuriset merkitykset Suomessa ja Japanissa?

Museoissa satuja ja nostalgiaa

Lapsuuden sadut, fantasia ja perheiden arki ovat inspiroineet monia taiteilijoita. Joulun aikoihin on esillä jo monia sukupolvia ihastuttanutta Rudolf Koivun ja Martta Wendelinin tuotantoa. Nykytaiteilijat puolestaan ovat etsiytyneet salaperäiseen avaruuteen.

Tabut raastoivat Lapin taidetaituria

Reidar Särestöniemi (1925 - 1981) on yksi Suomen tunnetuimmista taiteilijoista. Hänet tunnetaan erityisesti väreissä kylpevistä Lappi-aiheisista maalauksistaan, joissa eläin- ja fantasiahahmot peilaavat myyttejä ja tabuja.

Schjerfbeck työsti tunteet taiteeksi

Pohjoismaiden merkittävimpiin taiteilijoihin kuuluvan Helene Schjerfbeckin (1862-1946) syntymästä on kulunut 150 vuotta. Juhlavuotta on vietetty ympäri Suomen; Helsingissä hänen työnsä on esillä Ateneumissa.

Karu saaristo kosketti Rönnbergiä

Hämeenlinnan taidemuseo esittelee 60-vuotisjuhlanäyttelyssään läpileikkauksen Hanna Rönnbergin (1860 - 1946) tuotannosta.

Räväkkä Fanny Churberg mursi rajat

Turun taidemuseo esittelee kesänäyttelyssään keskeisimpiin suomalaisiin maisemamaalareihin kuuluvan Fanny Churbergin tuotantoa.

Outi Heiskasen juhlanäyttely

Outi Heiskasen retrospektiivinen katsaus taiteilijan tuotantoon on samalla hänen 75-vuotis- juhlanäyttelynsä.

Tyko Sallisen raju ekspressionismi

Retretin kesän päänäyttely esittelee taiteellisen murroksen aikaansaaneet ekspressionistit, Tyko Sallisen taiteilijatovereineen.

Levoton I.K.Inha seestyi luonnossa

Lappeenrannassa on nähtävillä laaja kokoelma Suomen maisemia ja kansanperinnettä ansiokkaasti tallentaneen I. K. Inhan maisemakuvia. Niistä välittyy Inhan suuri rakkaus Suomen luontoon.

Futuristit loivat dynaamista taidetta

Espoossa voi tutustua Italiasta käynnistyneen futurismi-taidesuuntauksen näyttäviin teoksiin 1900-luvun alusta 1940-luvulle asti.

Rembrandt etsi grafiikan rajoja

Mestarillinen hollantilainen taidemaalari Rembrandt van Rijn oli myös uraauurtava graafikko. Hänen grafiikanvedoksiinsa voi nyt tutustua Helsingissä.

Carl Larsson loi kodin ideaalin

Turun taidemuseossa on nähtävillä Carl Larssonin (1853 - 1919) teoksia sekä taiteilijan varhaisvuosilta että myöhemmiltä ajoilta.

Nandor Mikolan pelkistetty intuitio

Kuvataiteilija Nandor Mikola (1911 - 2006) tuli tunnetuksi akvarellitaiteen uudistajana. Vaasassa esillä oleva 100-vuotisjuhlanäyttely osoittaa hänen pitkän taideuransa monipuolisuuden.

Taiteen Vuoksi virtaa ajassa

Suomen vesistöt ja kosket ovat taiteen myötävaikutuksella vakiintuneet osaksi suomalaista sielunmaisemaa. Mikkelissä pääsee tutustumaan Vuoksen kansallismaisemiin ja tulkintoihin veden olemuksesta.

1 2 3 4

Muualla Yle.fi:ssä