Ekologisuus vaatii arjen sujumista

Millaisia arkipäivän valintoja erilaisissa asuinympäristöissä asuvat ihmiset tekevät? Mitkä seikat estävät ekologisia valintoja?

Levón-instituutin ja Vaasan yliopiston tutkimuksessa vertailtiin erilaisissa asumisympäristöissä asuvien ihmisten näkemyksiä ekologisten valintojen mahdollisuuksista heidän arjessaan.

Kyselyyn vastasi erilaisilta alueilta liki 2000 henkilöä ja haastateltavia oli 28. Asuinaluetyyppejä muodostui kuusi: suurkaupungin ydinkeskusta, kaupunkilähiö, pendelöintitaajama, palveleva kaupunkikeskus, vahvojen kylien alue, pienten kuntien maaseutualue sekä pitkien etäisyyksien syrjäseutu.

Kaupunkiasumisen ekologisuutta maaseutuasumiseen nähden on usein korostettu. Tutkimuksen mukaan koko elintavan huomiointi muuttaa asetelmaa. Tutkimuksen tekijät korostavat kuitenkin, että eri alueiden vertailua tärkeämpää on helpottaa ekologisuutta erilaisilla alueilla niiden omista lähtökohdista käsin.

Elämäntavan kokonaisuus ratkaisee

Kaupungeissa työmatkat ovat lyhyitä, julkista liikennettä käytetään ja asuminen kerrostaloissa on tiivistä. Maaseutuasumista taas on pidetty tehottomana. Erilaisia tavoiteohjelmiakin on laadittu tämän ajatuksen pohjalta.

Kaupungeissa asumiseen liittyvä elämäntapa on yllättäen kokonaisuudessaan ympäristöä enemmän kuormittava kuin maaseutumainen asuminen. Selitys piilee mm. lämmitystavassa, yhteisissä tiloissa ja kulutustottumuksissa.

Kaupunkielämäntapaan liittyy harvaan asuttuihin alueisiin verrattuna useammin palveluiden ja kulutustavaroiden hankintaa, joka selittyy sekä kulutusmahdollisuuksilla että keskimääräistä paremmalla tulotasolla. Maaseudun kunnissa kulutus on 10 % koko Suomen tasoa vähäisempää.

Julkista liikennettä petrattava

Maaseudulla ajettiin keskimäärin 10 000 kilometriä vuodessa enemmän kuin kaupunkimaisilla alueilla. Maaseudulla asuvat haastateltavat toivat kuitenkin usein esille, että turhia ajeluita ei ajeta, vaan matkoja yhdistellään paljon. Vapaa-ajalla ei myöskään haluta ajaa autolla. Eroja tasoittaa hieman myös se, että taajama-ajossa polttoainetta kuluu enemmän kuin maantiellä ajaessa.

Pendelöintitaajama kuitenkin erottui muista kaupunkiseuduista huomattavasti suuremmalla vuosittaisella ajomäärällä. Olennaista on toimiiko julkinen liikenne sujuvasti arjessa: "Työmatka autolla on suuri ajan säästö; n.13 km työmatkaan kuluu lähes 2 tuntia julkisilla kulkuvälineillä. Se on kohtuutonta suuren kaupungin lähiöstä käsin." (Nainen, pendelöintitaajama)

Kaupunkilaiset ahkeria matkustajia

Arkiautoilun vähyyden hyöty menetetään vapaa-ajan liikkumisen kasvaessa. Kaupunkilaiset matkustavat enemmän kuin maaseudun asukkaat sekä lähelle että ulkomaille. Eniten vapaa-ajan matkoja tehtiin lähialueelle ja yli 100 km:n päähän Suomessa. 23 % vastaajista teki vapaa-ajan matkoja alle 100 km:n päähän kerran tai useammin kuukaudessa.

Suurkaupungin ydinkeskustan vastaajista vain kolmannes ei käy vuosittain Euroopassa, kun taas muilla alueilla suurelle enemmistölle Euroopassa matkustus on harvinaista. 1-2 kertaa vuodessa Euroopan ulkopuolelle matkusti 24 % suurkaupungin asukkaista, kun muilla alueilla vastaava luku on 6 prosenttia. 68 % kaikista vastaajista ei käy juuri koskaan vapaa-ajallaan Euroopan ulkopuolella.

Kaupunkiarjesta vaihtelua mökillä

Maaseutumaisilla alueilla suhde matkusteluun tuli useammin esille asiana, johon ei ole aikaa, välttämättä varaa, eikä oikein kiinnostustakaan. Matkustamistarvetta tyydytti usein jo teatterissa tai ravintolassa käynti tai eteläisemmässä Suomessa käyminen.

Suomessa oli noin 485 000 vapaa-ajan asuntoa vuonna 2009. Vapaa-ajan asuntojen suurin ympäristövaikutus liittyy siihen, että kahdessa paikassa asuminen kuluttaa luonnonvaroja selvästi enemmän yhdessä paikassa asumiseen verrattuna sekä aiheuttaa liikennettä. Eniten vapaa-ajan asuntoa käyttävät pääkaupunkiseudulla asuvat ja muissa kaupunkimaisissa kunnissa asuvat (52 - 53 %).

Kulutusyhteiskunta on kauempana

Kaupungeissa kierrätys ja lajittelu on helpompi toteuttaa kuin maalla, ja julkisen liikenteen käyttö on sujuvampaa. Maaseudulla puolestaan luonnon hyödyntäminen ekologisesti harrastuksissa ja ravinnonhankinnassa on yleisempää kuin kaupungissa. Olipa kyse lapsettomista, lapsiperheistä tai vanhuksista, kaupungeissa kotitaloudet kuluttavat keskimäärin enemmän kuin vastaavat taloudet maalla.

Yksilölliset erot, elämäntilanteet, asenteet ja arvot ovat merkityksellisiä: kaikilla maalla asuvilla ei ole autoa käytössään, kaikki kaupunkilaiset eivät innostu matkailusta ja kuluttamisesta.

Enemmistö vastaajista toivoi ympäristöystävällisen toiminnan olevan mahdollisimman vaivatonta ja edullista. Ympäristön hyväksi tehdään sitä, mitä on tehtävissä mielekkääksi koetulla työmäärällä ja kohtuullisella ajankäytöllä.

Alueiden paremmuuden vertailun sijaan erityyppiset alueet tarvitsevat räätälöityjä yhteiskunnallisia ja infrastruktuurin tukitoimia helpottamaan ekologisia valintoja.

Yle Teksti-TV

Lähde: Siirilä, Heli, Miia Mäntylä, Kari Leinamo, Merja Pakkanen, Arttu Vainio & Olli Voutilainen (2013): Kohtuullinen keräyspiste hyvällä paikalla - Paikalliset mahdollisuudet ympäristöystävälliseen asumiseen. Levón-instituutin tutkimuksia 135. Vaasan yliopisto.

Julkaistu: 25.10.2013

Kaikki ympäristö/ympäristö - alueen artikkelit

Toivoa ilmastonmuutoskeskusteluun

Tutkimusten mukaan suurin uhka taistelussa ilmastonmuutosta vastaan on kyynisyys. Tämän vuoksi brittiläinen 10:10-järjestö kerää positiivisia esimerkkejä ilmastonmuutoksen vastaisista toimista ympäri maailmaa.

Vinkkejä ekologisempaan matkailuun

Matkailija pystyy valinnoillaan vaikuttamaan matkakohteen luonnon säilymiseen, ja samalla ottamaanm huomioon paikallisten palvelujen ja elinkeinojen tukemisen.

Mansikkavadelma ja muut uutuudet

Parasta puutarhanhoidossa on se, että puutarha ei tule koskaan valmiiksi. Aina löytyy jotain kuopsuteltavaa, siirrettäviä kasveja tai sadonkorjuuta. Isossa pihassa riittää aina puuhasteltavaa.

Ylen Kuvapalvelu.

Ruusuntuoksu valloittaa pihamaan

Puutarhaani on vuosien saatossa kertynyt paljon ruusuja,joista moni on menestynyt hyvin.

Yle Kuvapalvelu.

Puutarhan kevätkatsaus

Viime syksy ja talvi oli puutarhalle monessa mielessä vaikea.

Uusia yrttituttavuuksia

Yrteistä on paljon iloa puutarhassa. Niillä saa keittiössä maukkaan säväyksen ruokiin ja juomiin.

Mukulasta kesäkukaksi

Kesäkukat ovat tärkeä osa parvekkeiden ja puutarhojen kesäilmettä. Useimmat meistä ostaa kesäkukat valmiina taimina.

Erikoistomaatti vuoden vihannes

Vuosittain puutarha-alan keskusjärjestö puutarhaliitto ja Kotimaiset Kasvikset ry valitsevat vuoden vihanneksen.

Komposti kuntoon keväällä

Kevään yksi tärkeistä pihapuuhista on kompostin käyttöönotto, jos kiinteistössä ei ole käytössä ympärivuotista kompostia.

Rahkasammaleesta uusi kasvualusta

Suomessa on kehitetty
rahkasammaleesta uusi kasvualusta kasvihuoneisiin.

Leppä kukkii

Teksti-TV:n siitepölyt ovat sivulla 418.

Ekologisuus vaatii arjen sujumista

Millaisia arkipäivän valintoja erilaisissa asuinympäristöissä asuvat ihmiset tekevät? Mitkä seikat estävät ekologisia valintoja?

Uhanalaisen perhosen uusi elämä

Uhanalainen pikkuapollo on saatu siirtoistutuksin palautettua kolmelle entiselle elinalueelleen Varsinais-Suomessa.

Maniokista vaihtoehto viljoille

Monien viljojen korkeat hinnat ovat lisänneet maniokin kysyntää. FAO:n lanseeraamalla ympäristöystävällisellä viljelymenetelmällä maniokkisatoja on saatu kasvatettua jopa 400 prosenttia.

Onko biomassa hiiltä huonompaa?

Isossa-Britanniassa on syntynyt kiista ympäristöjärjestöjen ja uusiutuvaa energiaa tuottavien yritysten välillä. Eripuraa aiheuttavat eriävät näkemykset biomassan käytön ympäristövaikutuksista.

Roska hyötykäyttöön askartelussa

Kierrätysmateriaali soveltuu hyvin askarteluun. Ekologinen vaihtoehto säästää myös kukkaroa, sillä kaupan askartelutarvikkeet ovat hintavia.

Miten voisin vähentää jätettä?

Pienetkin toimintatapojen muutokset saattavat vähentää jätteiden määrää merkittävästi.

Väestöräjähdyksen uhka hiipumassa

1960- ja 70-lukujen ennusteet profetoivat 20 miljardin ihmisen väestömäärää tälle vuosisadalle. Uusimmat YK-ennusteet arvioivat maailman väestönkasvun pysähtyvän tällä vuosisadalla. Väestöhuipun aikana meitä olisi 9-10 miljardia.

Vältä jyrsijöiden myrkyttämistä

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes kehottaa käyttämään jyrsijämyrkkyjä vain harkiten, kun muut keinot on jo kokeiltu. Vaarallisimmat jyrsijämyrkkyvalmisteet aiotaan poistaa kuluttajakäytöstä.

Kuinka välttyä jyrsijähaitoilta?

Säiden kylmetessä jyrsijät pyrkivät sisälle rakennuksiin. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes muistuttaa, että jyrsijämyrkyt ovat vasta viimeinen vaihtoehto jyrsijöiden torjunnassa. Myrkyttäminen aiheuttaa haittoja ympäristölle.

Pihan syystyöt

Alkusyksyllä puutarha valmistellaan pikkuhiljaa jo tulevaan talveen. Vielä ehtii kuitenkin istuttaa kasveja ja kukkasipuleita.

Sadonkorjuun iloja

Kesä alkaa pikku hiljaa lähestyä loppuaan ja kotipuutarhoissa on edessä sadonkorjuun aika.

Kukkivat köynnökset

Loppukesästä monet köynnöstävät kasvit puhkeavat kukkaan. Seinillä, köynnöstuissa- ja kaarissa kasvavilla köynnöksillä saa korkeutta puutarhaan.

Satoa pihalta ja luonnosta

Keskikesällä kotipuutarhojen satokausi alkaa.

Ympäristöhuolet kartoitettiin

Ilmastonmuutos ja veden saastuminen huolestuttivat suomalaisia kysyttäessä eniten.

Pioni: Kukkien kuningatar

Heinäkuussa useat perennat alkavat kukkia. Pionit ovat kukkiessaan upeita ja tuoksu on huumaava.

Kaikki saavat liikkua luonnossa

Jokamiehenoikeudet antavat jokaiselle Suomessa oleskelevalle mahdollisuuden virkistäytyä luonnossa, riippumatta siitä kuka omistaa alueen. Käyttöoikeudessa on kuitenkin rajoituksia, joita pitää noudattaa.

Ruukkupuutarhasta väriä ja hyötyä

Erilaisilla ruukkuistutuksilla saa terasseille ja parvekkeelle väriä. Ruukuissa voi kasvattaa kukkia, pensaita, köynnöksiä, kivikkokasveja, monivuotisia kasveja ja yrttejä sekä vihanneksia.

Atsaleat ja alppiruusut kukkivat

Alkukesä on kiihkeän kasvun ja kukinnan aikaa puutarhassa. Omena-, luumu ja kirsikkapuu ovat juuri lopettaneet kukintansa.

Kasvata omat yrtit

Yrttien kasvatus on hauskaa ja hyödyllistä puuhaa ja viljely onnistuu puutarhan lisäksi myös parvekkeella.

Perennapenkin uudistaminen

Yksi vanhimmista kukkapenkeistä alkoi näyttää siltä, että se kaipaa uudistusta. Kun vielä myyrä oli syönyt osan vanhojen kukkien juurista ja sipuleista, ei uudistamispäätöstä tarvinnut kauaa miettiä.

Kevät keikkuen tulevi

Kevät on ollut oikukas. Maaliskuun lopussa oli kauniin keväisiä päiviä, mutta pääsiäisen aikaan viileä ilmamassa puhalsi läpi maan ja lunta tuli monin paikoin.

Moni pohtii asumisen ekologisuutta

Tuore asukasbarometri kertoo, että suomalaiset suhtautuvat asumisen ympäristöystävällisyyteen hyvin myönteisesti.

Aika leikata puut ja pensaat

Kevät edistyy. Aamuisin mustarastaat konsertoivat ja uuttukyyhkykin on löytänyt tiensä tutulle haavalle.

Taimet esikasvatuksessa

Moni puutarhaihminen herää eloon maaliskuisen auringon paistaessa lupaavasti. Vaikka vielä lunta riittää ja kesä tuntuu kaukaiselta, on nyt aika kaivaa puutarhakirjat esiin ja aloittaa suunnitelmien teko. Minulle puutarhanhoito on harrastus, enkä siis ole puutarha-alan ammattilainen.

Tuulivoimaa merelle ja maalle

Tähän mennessä Suomessa on kartoitettu 289 tuulivoimatuotannolle soveltuvaa aluetta. Näille alueille rakennettavien tuulivoimaloiden tuotantokapasiteetti voisi olla yhteensä jopa 12 600 megawattia.

Vuoden turhake on huuhtohylsy

Suomen Luonto -lehti on valinnut vuoden 2011 turhakkeeksi huuhtohylsyn.

Raskasmetalleja vähemmän metsissä

Suomessa raskasmetallien laskeuma on nykyään Euroopan alhaisimpia, lukuun ottamatta Koillis-Lapin aluetta ja muutamien teollisuuslaitosten ympäristöä.

Lajittele joulun jätteet oikein

Jouluna syntyy paljon sellaista jätettä, jonka oikea lajittelu ei ole aivan itsestään selvää. Joulupaperi ei kuulu paperinkeräykseen, eikä rasvaa saa laittaa viemäriin.

Hupi-Nobelien ihmeellinen maailma

Harvardin yliopistossa USA:ssa on jaettu jokavuotiset epätavallisen tutkimuksen Ig-Nobelit. Nobeleja on myönnetty vuodesta 1991.

1 2 3 4 5

Muualla Yle.fi:ssä