Luonto elvyttää mielen ja kehon

Metsäntutkimuslaitoksen tuoreessa teematutkimuksessa on verrattu ulkoilun virkistävyyttä muihin vapaa-ajan harrastuksiin.

Tutkimustuloksista käy ilmi, että luontoon liittyvät harrastukset tuottivat monia muita vapaa-ajan harrastuksia enemmän mielihyvää. Vastaajat kokivat ne selvästi virkistävämpinä kuin esimerkiksi itsensä kehittämiseen liittyvät harrastukset, kuten opiskelu vapaa-aikana ja ilmaisu- tai taideharrastukset.

Kahvilakulttuurin tai viihdetilaisuuksien virkistävyys ei yltänyt luonnon tasolle, mutta matkailun vaikutus koettiin jopa luontoakin virkistävämäksi.

Kotona sisällä virkistyy vähiten

Vastausten mukaan ulkoilu rakennetuissa ulkoliikuntapaikoissa ei keskimäärin elvytä yhtä voimakkaasti kuin luonnossa tai sisäliikuntatiloissa liikkuminen. Ulkona saatuihin kokemuksiin ei tutkimuksessa laskettu kodin tai vapaa-ajan asunnon pihapiiriä.

Sisäliikuntatiloissa liikkuminen tuotti lähes yhtä vahvan virkistyskokemuksen kuin luonto. Sen sijaan kotona sisätiloissa saatu elpyminen oli kaikkia muita liikuntaympäristöjä heikompi.

Kaikentyyppiset viherympäristöt tuottavat psyykkistä hyvinvointia, mutta vahvimpia elpymiskokemuksia vastaajat saivat metsä- tai peltoympäristöissä, jotka sisälsivät vesielementin.

Käy kahdesti kuussa luontoretkellä

Positiiviset tuntemukset lisääntyvät luonnossa liikkumisen myötä niin kaupungin viheralueilla kuin maaseudullakin. Yksin tai muiden seurassa ulkoilevien elpymiskokemusten voimakkuudessa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa.

Aiemmissa tutkimuksissa luontoympäristössä oleskelulla on havaittu selvä positiivinen vaikutus, kun lähiviheralueita käytetään vuositasolla yli 5 t/kk tai kaupungin ulkopuolella luonnossa vieraillaan ainakin 2 - 3 krt/kk. Kaikkein vahvinta elpymisen on havaittu olevan laajahkoilla metsä- tai virkistysalueilla ja ranta-alueilla.

Myönteinen fysiologinen vaikutus

Yksi hyvinvoinnin mekanismeista on se, että luonnosta saadaan esteettisiä elämyksiä ja mielihyvää. Luonto myös innostaa liikkumaan, joka puolestaan auttaa terveyden ja jaksamisen ylläpitämisessä. Luonto voi suoda väylän hiljentymiseen ja kiireettömyyteen tai sosiaalisten kontaktien ylläpitoon.

Luontoympäristössä oleskelulla on tutkittu olevan kaupunkiin verrattuna fysiologisesti stressistä elvyttäviä vaikutuksia, osoittimina sydämen syke, verenpaine, aivojen alfa-aallot ja pään alueen lihasten toiminta mielialaa parantavia vaikutuksia tarkkaavuutta ja keskittymistä tehostavia vaikutuksia (testinä oikolukutehtävissä suoriutuminen).

Luontoharrastus on monelle tärkeä

Erilaisten liikuntamuotojen ohella luonto tarjoaa mahdollisuuden monimuotoisiin elämyksiin ja harrastuksiin, jotka lisäävät hyvinvointia varsin pienin taloudellisin kustannuksin.

Luontoon liittyvät harrastukset ovat yleistyneet viimeisimmän kymmenen vuoden aikana. Luonnontarkkailua harrastaa nyt 40% väestöstä ja luonnon nähtävyyksien katselua 51 %. Lintujen tarkkailulla ja luontokuvauksella kummallakin on harrastajia yli 20 % väestöstä.

Suomalaisten suosituimpiin luontoharrastuksiin lukeutuvat myös marjastus (58 % väestöstä), sienestys (40 %) ja kalastus (44 %) sekä pienpuiden keräily ja pilkkominen (42 %).

Kysely on osa laajempaa selvitystä

Tutkimuksen aineisto (N=3069) kerättiin osana Metsäntutkimus- laitoksen ja Tilastokeskuksen laajempaa väestökyselyä. Hyvinvointivaikutusta tutkittiin viimeisimmästä liikunta- tai ulkoilukerrasta. Tähän erilliseen jatkotutkimukseen vastasi 565 henkilöä.

Tutkimusaineisto jakautui siten, että yli 40 % vastaajista ilmoitti liikkuneensa viimeksi luontoympäristössä ja 26 % rakennetussa ulkoympäristössä eli kaduilla, kävely- ja pyöräteillä tai ulkoliikuntapaikoilla. Viidennes (17 %) ilmoitti liikkuneensa viimeksi kotiympäristössä. 16 % oli liikkunut rakennetussa sisäliikuntatilassa (esim. liikunta- tai uimahalli, kuntosali).

Yle Teksti-tv
Lisää: Luonnon virkistyskäyttö 2010, METLA, www.metla.fi

Julkaistu: 22.01.2012

Kaikki ympäristö/luonto - alueen artikkelit

Retkivalinnat vaikuttavat luontoon

Luontoretkeilyyn liittyy monia valintoja. Mikä on retken kohde, miten sinne mennään ja mitä otetaan mukaan? Mitä kohteessa tehdään? Nämäkin valinnat vaikuttavat ympäristöön.

Auta pyöriäisen suojelussa

Pyöriäishavainnoista toivotaan ilmoituksia. Ne ovat tärkeä osa lajin tutkimusta ja siten pyöriäiskannan suojeluun liittyvää työtä.

Hyönteistuhot metsien uhkana

Metsäntutkimuslaitoksen tuoreen metsätuhoraportin mukaan vuoden 2013 näkyvimmät metsätuhot - myrskyjen ohella - aiheutti kirjanpainaja-kaarnakuoriainen tappamalla kuusikoita Etelä-Suomessa.

Lintukosteikko uuhkalinnun mailla

Uuhkalinnun mailla -näyttely tekee Siikalahden lintukosteikkoa tunnetuksi taiteen keinoin. Parikkalan Siikalahti on suojeluarvoltaan sisä-Suomen arvokkain lintuvesi.

Lähde luontoretkelle lasten kanssa

Luontoretket antavat ikimuistoisia elämyksiä. Onnistunut retki alkaa suunnittelusta, ja tämä pätee varsinkin lasten kanssa liikuttaessa.

Valokuvissa pyhää metsää ja puupeltoja

Jyväskylän taidemuseossa esillä oleva valokuvanäyttely pureutuu suomalaisten luontosuhteeseen. Millaisia ovat puihin ja metsiin liittyvät henkiset ja kulttuuriset merkitykset Suomessa ja Japanissa?

Luontoretki suurpetojen maisemiin?

Suurpetojen kohtaaminen luonnossa on äärimmäisen harvinaista, sillä ne pyrkivät välttämään ihmistä.

Ankeriaskanta säilyy istutuksin

Suomen vesiin istutetaan tänä vuonna 177 000 ankeriaanpoikasta.

Luonto elvyttää mielen ja kehon

Metsäntutkimuslaitoksen tuoreessa teematutkimuksessa on verrattu ulkoilun virkistävyyttä muihin vapaa-ajan harrastuksiin.

1

Muualla Yle.fi:ssä